Saksalaissotilaat jättivät jälkensä Lappiin

1.8.2017

Lapin synkkä kulttuuriperintö -tutkimushankkeen yleisökaivauksissa tavalliset ihmiset pääsevät käsiksi Suomen sodanaikaiseen kulttuuriperintöön. Tutkijat ja vapaaehtoiset etsivät saksalaisten jättämiä jälkiä toisen maailmansodan aikaisilla sotilasalueilla Lapissa. Mutta mikä saa ihmiset lähtemään pohjoisiin kyliin kaivamaan vanhoja sotatarvikkeita?

”Kuvittelemme tietävämme hirveän hyvin mitä sota-aikana on tapahtunut, mutta itse asiassa monestakaan asiasta ei juuri tiedetä”, sanoo arkeologian professori Vesa-Pekka Herva Oulun yliopistosta. Hän on Suomen Akatemian rahoittaman monitieteisen Lapin synkkä kulttuuriperintö -tutkimushankkeen johtaja.

 ”Tapa, jolla Suomessa kerrotaan toisesta maailmansodasta, on perinteisesti typistynyt kansallisiksi sankaritarinoiksi. Sodasta muistetaan ja halutaan muistaa se, miten urheasti Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan. Pohjoisen kokemus sodasta on kuitenkin aika erilainen ja tavallaan unohdettu.”

Hervan tutkimushanke on kiinnostunut nimenomaan ihmisten kokemuksista ­– eikä vain historiallisessa mielessä, vaan ennen kaikkea nykypäivänä. Mitä sotamenneisyys ja sodasta ympäristöön jääneet jäljet ihmisille merkitsevät? Tutkimushanke tuottaa uutta tietoa sota-ajan tapahtumista ja esimerkiksi saksalaisten vankileireistä neuvostosotilaille, mutta ensisijaisena kiinnostuksen kohteena on se, miten menneisyys on nykypäivänä ihmisten elämässä läsnä.

”On helppo ajatella, että kyse on vuosikymmenien takaisista asioista, eivätkä ihmisen välttämättä tiedosta niiden merkitystä arkipäivässään. Sotaan liittyvät tunteet tulevat kuitenkin nopeasti pintaan. Hyvä esimerkki oli sota-aikaan keskittynyt Olimme ystäviä -näyttely Lapin maakuntamuseossa, joka keräsi valtavasti palautetta ja herätti keskustelua siitä, mikä on oikea tapa käsitellä sota-aikaa.”

Vaikka suoraa henkilökohtaista sidettä sotaan ei olisikaan, selvää on, että jokin sodassa ihmisiä kiehtoo. Tuhon ja kärsimyksen paikat – olipa kyse sitten keskitysleireistä tai Tšernobylista – ovat suosittuja turistikohteita. Erityisesti juuri toinen maailmansota ja natsit elävät vahvasti populaarikulttuurissa ja ihmisten mielikuvissa. Monet keräilevät sota-ajan esineitä. Hervan tutkimushanke on kiinnostunut selvittämään, miksi näin on.

 Vesa-Pekka Herva.

 

Kulttuuriperintö kuuluu kaikille

Pohjois-Suomessa oli sota-aikaan arviolta noin 200 000 saksalaista eli karkeasti yhtä paljon kuin paikallisiakin. He jättivät jälkensä niin ympäristöön kuin ihmisten mieliin. Suhde saksalaisiin on yhä ristiriitainen: Suomen sodanaikaista yhteistyötä natsi-Saksan kanssa ei mielellään muistella, ja saksalaiset herättävät mielikuvia Lapin tuhoajista ja toisaalta pelastajista. Päivittäinen yhteiselo saksalaisten kanssa oli kuitenkin arkista, harmonistakin.

Hervan tutkimusryhmä on kaivanut leirien jäänteistä esiin sotilastarvikkeita ja arkielämässä tarvittavia esineitä partakoneista astioihin. Arkeologien lisäksi sotatarvikkeita etsivät ja keräävät muutkin.

”Haastattelujen analyysin avulla on selvinnyt, että tavallisten ihmisten keräilyharrastukseen ei ole innostanut sotahenkisyys tai natsisympatiat vaan useimmiten henkilökohtainen tai suvun kautta tullut side saksalaisiin”, Herva sanoo.

Viime vuosina onkin yhä enemmän herätty siihen, että kulttuuriperintö ei ole vain tutkijoiden tai asiantuntijoiden asia. Se kuuluu kaikille. Lapin synkkä kulttuuriperintö -hankkeessa kulttuuriperintö haluttiin konkreettisesti demokratisoida järjestämällä yleisökaivaukset.

Elokuussa 2016 joukko arkeologeja ja vapaaehtoisia suuntasi tekemään kaivauksia saksalaisten sotilassairaalan alueelle Inarin kylään. Tänä vuonna yleisökaivaukset järjestetään Inarin Kaamasen kylässä.

”Viimevuotinen kokemus oli erittäin palkitseva ja hyödyllinen. Yleisökaivaukset mahdollistivat yhdessä tekemisen ja tutkimuksellisestikin kiinnostavia keskusteluja.”

Pohjoinen seikkailu kiinnosti yleisöä, ja halukkaita olikin paljon enemmän kuin kaivauksille pystyttiin ottamaan. Mukaan lähti monipuolinen joukko niin sotilassairaalan jäänteistä kiinnostuneita lääkäreitä, harrastaja-arkeologeja kuin ainutlaatuisen lomakokemuksen etsijöitäkin. Yksi tutkimushankkeen kiinnostuksen kohteista onkin, miten kulttuuriperintöä voitaisiin hyödyntää matkailussa.

”Etsimme näkökulmia vaihtoehtoisiin tapoihin hyödyntää kulttuuriperintöä sen sijaan, että olisi perinteisesti vain isketty infokyltti jonkin historiallisen paikan viereen.”

Yleisökaivauksissa löydettiin esimerkiksi saksalaissotilaiden astiastoa.

 

Eksyksissä vieraissa maisemissa

Saksalaisten vankileireistä neuvostosotilaille on selvinnyt kaivauksissa uutta tietoa. Tutkimusryhmä on ollut kiinnostunut esimerkiksi siitä, miten saksalaiset ovat tulleet toimeen Lapin tundralla, joka on ollut heille hyvin vieras ympäristö.

”Saksalaiset ovat selvästi olleet Lapissa aika eksyksissä sekä fyysisessä että henkisessä mielessä. Ympäristön olosuhteet toivat myös tiettyä kohtalon yhteyttä saksalaisten ja neuvostovankien välille, sillä molemmat osapuolet olivat joutuneet vieraisiin ja vaikeisiin olosuhteisiin kauas kotiseuduilta.”

Kaivauksissa on löydetty esimerkiksi posliinista astiastoa, jolla on pyritty tuomaan kodin tuntua vieraaseen ympäristöön. Turvattomuuden tunne näkyy myös leirien tilojen organisoinnissa.

”Leirejä on esimerkiksi aidattu, vaikka ei olisi ollut mitään varsinaista syytä tehdä niin. Se kertoo tarpeesta luoda kontrolloituja, turvallisia tiloja vierauden keskelle.”

Tutkimusryhmän tarkastelemat sotaan, ihmisten liikkumiseen ja leireihin liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä, kun pakolaisleirit täyttyvät sotaa pakenevista ihmisistä. Arkeologista tutkimusta ei tehdä erillään muusta historiantutkimuksesta, vaan löytöjen avulla on pystytty tuomaan uutta näkökulmaa historiaan – ja samalla tähän päivään.

Teksti: Oona Riitala
Kuvat: Oona Riitala / Vesa-Pekka Herva

Viimeksi muokattu 1.8.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »