SV EN

Riskirahoituspilotti innosti uuteen akatemiaohjelmaan

24.2.2017

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on tyytyväinen vuosina 2014–2016 toteuttamaansa riskirahoituspilottiin, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Mika Rämet. Pilotissa myönnettiin ensin lyhytaikainen rahoitus kymmenelle erinomaiseksi arvioidulle hankkeelle, jotka jäivät rahoittamatta vuoden 2014 syyskuun haussa erilaisten tieteellisten riskien vuoksi. Hankkeet väliarvioitiin ja osa hankkeista sai jatkorahoituksen.

Pilotissa ensimmäisen 16 kuukauden rahoitusjakson tarkoituksena oli mahdollistaa hankkeiden edistäminen huomioiden niiden riskin. Ensimmäisen rahoitusjakson tueksi tutkijat saivat kansainvälisten asiantuntijoiden arvion tutkimussuunnitelmistaan sekä suosituksia, miten kehittää hankkeita.

Ensimmäisen vaiheen rahoituskauden jälkeen yhdeksän hanketta teki jatkorahoitushakemuksen. Kymmenes hanke oli jo saanut akatemiahankerahoituksen aikaisemmin eikä sen vuoksi hakenut jatkorahoitusta. Jatkorahoitushakemukset arvioitiin kansainvälisessä vertaisarvioinnissa lähes poikkeuksetta erittäin kilpailukykyisiksi, ja osa merkittävästi vahvistuneiksi tieteellisen riskinottonsa kautta, arvioi Rämet. Kuusi tutkijoista sai jatkorahoituksen.

Korkean riskin hankkeille lyhyempi rahoitus

”Niukentuvien tutkimusmäärärahojen ja tiukentuneen kilpailun myötä tutkimusrahoituksen myöntäminen nojaa usein varmuuden tukemiseen, vaikka merkittävät tutkimukselliset läpimurrot syntyvät usein yllättävistä löydöksistä, jotka pohjaavat paitsi korkeatasoiseen perustutkimukseen, myös perusteltuun riskinottoon tutkimusasetelmien osalta. Tämä on erittäin tärkeää myös tieteen uusiutumisen näkökulmasta”, perustelee Rämet.

”Kun tuotetaan paljon julkaisuja ja rahoitus on tiukkaa, on riski, että valitaan suurelta osin turvallisia rahoituskohteita, jotka ovat jo tuottaneet paljon julkaisuja, mutta tässä kilpailussa innovatiiviset ja valtavirtaa rohkeasti haastavat hankkeet saattavat jäädä rahoittamatta”, jatkaa Rämet. Hänestä riskirahoituspilotti osoitti vahvasti sen, että korkean riskin hankkeissa esimerkiksi kahden vuoden rahoitus neljän vuoden sijasta antaisi mahdollisuuden riittävään kokeiluun, minkä jälkeen jatkorahoituksen mahdollisuutta voitaisiin arvioida paremmin.

Jatkossa terveyden tutkimuksen toimikunta pyrkiikin entistä paremmin tunnistamaan hankkeista korkean riskin, mutta merkittävän potentiaalin omaavat hankkeet. Rämetin mukaan tähän ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista kehittää omaa rahoitusmuotoa, vaan toimikunta harkitsee mahdollisuutta antaa riskihankkeille erityishuomiota Akatemian perusrahoitusmuotojen sisällä.

 

Uusi strategia huomioitu uutta akatemiaohjelmaa suunniteltaessa

Riskirahoituspilotin innostamana aloitetaan uusi akatemiaohjelma Tieteellä terveyteen (TERVA), joka tulee haettavaksi jo huhtikuun haussa. ”Ohjelman tavoitteena on haastaa suomalaista tutkimuskenttää rohkeisiin uusiin avauksiin merkittävien kansanterveydellisten ongelmien tutkimiseksi. Aihepiiri on tarkoituksella lavea, koska tämä lisää kilpailua ja parantaa siten rahoitukseen valittavien hankkeiden laatua”, sanoo Rämet.

Hän kertoo, että rahoitettavaksi etsitään rohkeimpia tiedettä uudistavia ja tutkimuksellisia valtavirtoja haastavia hankkeita, joilta odotetaan lisäksi kansanterveydellisesti mahdollisimman korkeaa vaikuttavuutta. Arvioinnissa erityishuomion saavatkin Akatemian uuden strategian kulmakivet: tieteellinen laatu, vaikuttavuus ja tieteen uusiutuminen.

Ohjelman rahoitus toteutetaan yhteistyössä Aivosäätiön, Lastentautien tutkimussäätiön, Suomen Lääketieteen säätiön sekä Syöpäsäätiön kanssa. Näin saadaan kasvatettua ohjelman volyymiä ja pystytään tekemään suurempia rahoituspäätöksiä. Rahoitusta voivat hakea vähintään kahden tutkimusryhmän muodostamat, vähintään kolmea tutkimusalaa edustavat konsortiot.

Strategian edellyttämä vaikuttavuus toteutuu uudessa ohjelmassa Rämetin mukaan siten, että rahoitettavaksi valitaan tutkimushankkeita, jotka pyrkivät ratkaisemaan kansanterveydellisesti merkittäviä ongelmia. ”Ohjelmassa pyritään löytämään terveyden kannalta tärkeitä aiheita, jotta potentiaalista vaikuttavuutta olisi enemmän. Toisaalta vaikuttavuutta voidaan saada myös siten, että jos tiettyyn sairauteen kohdistuu tutkimusaktiviteettiä, tyypillisesti myös hoitotulokset paranevat.”

Riski puolestaan linkittyy uudistumiseen. Tutkimusasetelmien muotoilussa rohkaistaan riskinottoon, joka tulee perustella tulosten kansanterveyttä edistävien potentiaalisesti merkittävien vaikutusten kannalta. Ohjelmaan valittavilta hankkeilta edellytetään ennakkoluulotonta ja rajoja rikkovia uusia lähestymistapoja, ei jo olemassa olevien hankkeiden jatkotutkimuksia.

”Jos lähtee menemään umpihankeen, se ei välttämättä johda parempaan tai nopeampaan reittiin, mutta silloin on mahdollista löytää uusia avauksia”, selittää Rämet.

Lisää aloitettavasta akatemiaohjelmasta

Terveyden tutkimuksen toimikunnan riskirahoituspilotissa jatkorahoituksen saaneet hankkeet

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuva: Kari Likonen

 

 

 

Viimeksi muokattu 24.2.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »