EN

Paperittomilla suuria identiteettiongelmia

19.1.2017

Euroopan unionissa on miljoonia paperittomia. Tarkkaa lukua on vaikea kertoa, koska paperittomista ei ole rekistereitä. Lisäksi ei ole vielä tietoa, miten vuoden 2015 pakolaistulva on vaikuttanut kokonaismäärään. Suomen Akatemian tutkijatohtori Inka Kaakinen Tampereen yliopistosta selvittää tutkimuksessaan paperittomien arkea Helsingissä ja Wienissä. Yksi tutkimuksen tärkeimmistä teemoista on identiteetti.

”On minä ennen ja minä nyt. On entinen elämä, johon on harvoin paluuta, ja uusi, joka ei ota käynnistyäkseen, ainakaan sellaisten tähtien alla kuin haastateltavat olisivat toivoneet. Paperittomuus nakertaa minuutta eikä se tarjoa tilalle identiteettiä, johon kukaan haluaisi – tai johon kannattaisi – samaistua. Identiteettikysymyksiin liittyy myös jännite näkyvyyden ja näkymättömyyden välillä. On paperittoman etu pysyä piilossa viranomaisilta, mutta heillä kuten kenellä tahansa ihmisellä on samanaikaisesti tarve tulla tunnistetuksi ja tunnustetuksi, näkyä ja kuulua, tulla kohdelluksi samanvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Paperittomien tavat toimia, osallistua ja etsiä vaihtoehtoisia identiteettejä ovat työn keskeisiä kysymyksiä.”

Paperiton ei tarkoita pelkästään kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta. Paperiton on henkilö, joka oleskelee maassa ilman oleskeluun oikeuttavaa lupaa. Kyseisen maan viranomaiset eivät toisin sanoen hyväksy paperittoman oleskelua tai eivät tiedä siitä. Mutta paperittomaksi voi päätyä myös turisti tai opiskelija, jonka viisumi on umpeutunut. Kariutunut avioliitto saattaa johtaa paperittomuuteen. Lainmuutokset voivat tehdä luvallisesta maahanmuuttajasta yhdessä yössä luvattoman, paperittoman. Suomen Pakolaisneuvonnan Paperittomat-hankkeessa huomioidaan myös ihmiset, jotka ovat rinnasteisessa asemassa paperittoman kanssa.

”Paperiton voi olla jopa EU-kansalainen, jolla on oleskelulupa muttei vakuutusturvaa sairauden varalle. Paperittomuuden määrittely ei siis ole aivan yksioikoista, ja käytännöt vaihtelevat maasta ja tahosta toiseen.”

Paperittomuus voi johtaa epätoivoon

Kaakinen kertoo, että haastateltavia on ollut vaikea saada. Suurin syy lienee kiinnijäämisen pelko. Toisaalta monet ovat haluttomia kertomaan omista kipeistä asioistaan tuntemattomalle. On vaikea luottaa esimerkiksi siihen, että kerättyä tietoa ei käytetä paperittomia vastaan. Osan mielestä tutkimus ei hyödynnä heitä, vaikka se ei vahingoittaisikaan. Tutkimukseen mukaan lähteneet haluavat, että paperittomuudesta keskustellaan avoimesti. He ovat suostuneet pitämään yhteyttä jatkossakin.

”Paperittomuudella on yhtä monta kasvoa kuin on paperitontakin, ja kokemukset paperittomuudesta voivat vaihdella suuresti. Hyvin paljon riippuu siitä, kuinka omillaan paperiton on, ja mitä kiinnijääminen ja palauttaminen kunkin kohdalla merkitsee – kuinka suureksi riski koetaan ja kuinka paljon pelko hallitsee elämää. Yhteistä kokemuksissa on elämän epävarmuus ja vahva väliaikaisuuden tunne. Tulevaisuutta ei voi suunnitella, jollei ole varmuutta huomisesta. Eräs paperiton kuvaili elävänsä kuin lentokentän lähtöaulassa. Koneet nousevat ja laskevat, ihmiset tulevat ja menevät, mutta hänen lentoaan ei koskaan kuuluteta. Milloin elämä muuttuu? Milloin se alkaa? Mikäli paperittomuus jatkuu pitkään, muuttuu elämä näköalattomaksi, ja näköalattomuutta seuraa epätoivo”, tiivistää Kaakinen paperittomien tuntemuksia.

Tutkimuksensa myötä Kaakinen on joutunut selvittämään myös eri maiden maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikkaa. EU:ssa kullakin maalla on oma maahanmuuttopolitiikkansa. EU:n Clandestino-projektin mukaan EU-maat voidaan jakaa maahanmuuttopolitiikkojensa perusteella kolmeen kastiin. Pohjoismaat edustavat mallia, joka tarjoaa joitakin laillisia maahanmuuttomahdollisuuksia. Etelä-Euroopan maat edustavat mallia, jossa näitä mahdollisuuksia on vähemmän mutta jossa oleskelulupia myönnetään toisinaan jälkikäteen maassa jo asuville paperittomille. Itäisen Euroopan maat edustavat mallia, joka ei juuri tarjoa laillisia maahanmuuttomahdollisuuksia eikä papereita paperittomille.

”Paperittoman kannalta parhaita käytäntöjä harjoittavat luonnollisesti valtiot, jotka sitoutuvat tarjoamaan mahdollisimman kattavat sosiaaliset oikeudet myös maassa ilman oleskelulupaa asuville. Näiden lisäksi työllistymismahdollisuudet ovat paperittomalle erityisen tärkeitä, ja tässä mielessä Etelä-Eurooppa on pohjoista sallivampi – harmaan talouden koko on siellä suurempi ja sen valvonta vähäisempää. Toisaalta työllistymistä helpottavat myös sukulais- tai tuttavaverkostot, ja ne saattavat löytyä muistakin ilmansuunnista.”

Julkiset tilat koko ajan tutkimuskohteena

Kaakinen on kaupunkimaantieteilijä. Hänen tähänastiset projektinsa ovat kaikki olleet kaupunkitutkimuksellisia. Väitöskirja ja Koneen Säätiön rahoittama ensimmäinen post doc -projekti Helsingin Karhupuistosta käsittelivät molemmat julkisia kaupunkitiloja, niiden orgaanisuutta, sääntelyä, törmäyskursseilla olevia tilankäyttöjä sekä sallitun rajoja, vaikka eri konteksteissa, eri esimerkein kuten katukauppa tai julkijuominen.

”Julkiset tilat ovat kiehtova tutkimuskohde, koska ne kertovat niin paljon yhteiskunnista, niiden rakenteista ja arvoista, eivätkä ne koskaan ole ’valmiit’. Ennen nykyistä Akatemian hanketta työskentelin myös professori Tommi Inkisen tutkimushankkeessa Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat. Se oli mielenkiintoinen hyppy innovaatioiden maantieteeseen.”

Paperittomia Kaakinen päätyi tutkimaan kerätessään väitöskirja-aineistoaan julkisten tilojen käytöstä Latinalaisessa Amerikassa. Siellä hän haastatteli luvattomia katukauppiaita, joiden haaveena oli päästä Yhdysvaltoihin, mikä monella olisi merkinnyt paperittomuutta. ”Jäin miettimään, kuinka moni ryhtyisi tuumasta toimeen, kuinka moni selviäisi vaarallisesta matkasta ja rajanylityksestä ja millainen todellisuus heitä USA:ssa odottaisi. Miten selviää lainsuojattomana vieraassa yhteiskunnassa?”

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuva: Tuula Kaakinen

Viimeksi muokattu 25.1.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »