SV EN

Naisten edelleen vaikeampi yletä johtajiksi

22.11.2017

Sukupuoli vaikuttaa yhä uralla etenemiseen. Akatemiaprofessori Matti Keloharju Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta on tutkimuksessaan löytänyt selviä vahvistuksia sille, että esimerkiksi lapsen syntymä heikentää voimakkaasti naisjohtajien palkkakehitystä. Naistoimitusjohtaja on myös edelleen harvinaisuus varsinkin suuryritysten johdossa.  

Keloharju selvittää akatemiaprofessorikautenaan muun muassa kykyjä ja menestymistä liike-elämässä. Hän selvittää, mitä miljoonan ruotsalaisen henkilökohtaiset ominaisuudet kertovat toimitusjohtajista ja miten sukupuolierot näkyvät kykyjen vaikutuksessa uraan.

Matti Keloharju on säästänyt poikansa noin 12-vuotiaana tekemän muotokuvan hänestä. 

Vajaat kaksi vuotta jatkuneella akatemiaprofessorikaudella Keloharju on tähän mennessä keskittynyt lähinnä sukupuolieroihin. Aineisto on Ruotsista, koska siellä käytettävät rekisterit ovat paljon kattavammat ja aikasarjat ovat pidempiä ja kuitenkin hyvin verrattavissa Suomeen, koska maat ovat hyvin samanlaisia pohjoismaisia hyvinvointiyhteiskuntia ja ovat myös maailman tasa-arvoisimpia maita.

Keloharjulla on käytettävissään myös Ruotsin armeijan tiedot. Koska vain harva naisjohtaja on käynyt armeijan, sieltä on käytetty heidän veljiensä tietoja. ”Meillä on kaikki sukulaisuussuhteet tiedossa. Ideana on ollut, että koska niin monet ominaisuudet ovat periytyviä, niin sisaruuskorrelaatiot ovat kohtuullisen korkeita.” Selviä korrelaatioita myös löytyy: esimerkiksi naisjohtajien veljet ovat yleisemmin upseereja kuin miesjohtajien. Keloharjun mukaan tämä kertoo johtamistaidoista ja halukkuudesta johtajaksi.

Naiset koulutetumpia ja älykkäämpiä

Naisjohtajat ovat selvästi koulutetumpia ja älykkäämpiä kuin miesjohtajat. Myös naisjohtajien veljet ovat älykkäämpiä kuin miesjohtajat. Keskimäärin johtajat eivät ole huippuälykkäitä vaan vain jonkin verran keskitasoa korkeammalla. Miesjohtajilla on yleisempää, että korkeakouluopintoja ei ole.

Keloharjun ryhmä on tutkinut myös, miten miesjohtajat käyttävät isyyslomakuukauden. Ruotsissa se menetetään kokonaan, jos isä ei sitä käytä. Siksi suurin osa sen käyttää. Muutoin äidit käyttävät edelleen muun vanhempainvapaan lähes täysin. ”Keskitytäänkö perheissä miehen uraan? Tai jos mies huolehtii lapsista, niin mitä tämä vaikuttaa naisjohtajan uraan? Muun muassa tätä katsomme.”

Myös sitä on tutkittu, mitä eroja on lapsia saaneiden ja lapsettomien naisjohtajien välillä. Myös tässä näkyy sama perinteinen kuvio, että lapsettomat naiset menestyvät paremmin kuin ne naiset, joilla on lapsia. Lisäksi on yleisempää, että miesjohtajilla on enemmän lapsia kuin naisjohtajilla ja he ovat todennäköisemmin naimisissa kuin naisjohtajat. Miesjohtajista 14 prosentilla myös puoliso on johtaja, kun taas naisjohtajien puolisoista 33 prosenttia on johtajia.

Ruotsin Tilastokeskuksesta saa tietoja myös ajankäytöstä. Lapsiperheelliset naisjohtajat ovat todennäköisemmin poissa töistä kuin miesjohtajat. Tosin tässä on mukana myös vanhempainvapaat.

Johtajaksi ei synnytä

Yhtenä osatutkimuksena Keloharju ryhmä selvittää, synnytäänkö johtajaksi. ”Päätuloksemme on, että ei synnytä. Totta kai jos syntyessään saa hyviä ominaisuuksia, niin ne edesauttavat johtajaksi tulemista. Mutta jokaista sellaista henkilöä kohden, josta tulee ison yhtiön toimitusjohtaja, on sata ihmistä, jotka ovat bisnesuralla ja joilla on vähintään yhtä hyvät ominaisuudet”, muistuttaa Keloharju. Hänen tutkimuksessaan huomioidaan älykkyys, sosiaaliset taidot ja pituus. Myös fyysistä kuntoa seurataan. Se on yleensä hyvä.

Tutkimuksessa ei ole seurattu pelkästään toimitusjohtajia vaan myös johtoryhmien jäseniä. Naisjohtajat ovat yleisimpiä viestinnässä mutta myös taloudessa ja hallinnossa. Myynti taas on miesvaltaista.

Keloharjun mielestä erityisesti sukupuolitutkimuksessa on helppo nähdä sen vaikutukset käytännön päätöksentekoon. Tutkimus kertoo paljon niistä mekanismeista, jotka vaikeuttavat naisten etenemistä uralla. ”Olemme itsekin olleet hämmästyneitä siitä, kuinka paljon perheasiat selittävät. Ehkä se on naisille selkeämpää, mutta meidän tutkimusryhmämme sattuu koostumaan miehistä. Olemme esitelleet tuloksia konferensseissa, joissa on alan johtavia tutkijoita, myös naisia. Kyllä hekin ovat olleet hämmästyneitä tuloksista.”

Keloharju kertoo tekevänsä sekä tieteellisesti kunnianhimoista että yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimusta. Aloittaessa ei aina tiedä, kumpi puoli painottuu. ”Pyrin pitämään mielessäni tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Se on hyvä asia. Ja esimerkiksi naistutkimukseni on sekä tieteellisesti kunnianhimoista että päätöksentekoon vaikuttavaa.”

Keloharju on toinen liiketaloustieteen akatemiaprofessori. Ensimmäinen oli Anne Kovalainen, joka toimi Minna Canth -akatemiaprofessorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Keloharju toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professorina. Häntä pidetään yhtenä kansainvälisesti merkittävimpänä rahoituksen tutkijana ja hänet on mainittu yhdeksi Euroopan johtavista taloustieteilijöistä. Hän on saanut useita palkintoja.

Keloharjun akatemiaprofessorikausi huipentuu Euroopan rahoitustutkijoiden vuosikonferenssin järjestämiseen. Paikalle odotetaan jopa 800 tutkijaa. Konferenssi on merkittävä, koska jos saa esityksensä sinne, se vaikuttaa myös tulevaan tutkijanuraan.

Teksti ja kuva: Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 23.11.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »