Koko perhe on tärkeä lapsen tunne-elämän kehitykselle

19.6.2017

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet äiti-vauvasuhteen tärkeyden lapsen tunne-elämän kehitykselle, mutta isien, parisuhteen ja koko perheen vaikutuksia on tutkittu suhteellisen vähän. Jallu Lindblomin tuoreesta väitöskirjasta selviää, miten varhaisten perhesuhteiden laatu ennustaa kouluikäisten lasten tunnekokemusten säätelyä ja mielenterveyttä. Väitöskirja on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ja Raija Punamäki-Gitain johtamaa tutkimusta.

Tutkimuksessa selvitettiin ensinnäkin, miten perheet muuttuvat ja uudistuvat siirtymässä vanhemmuuteen, sekä toiseksi, mitä seuraamuksia varhaisilla perhesuhteilla on kouluikäisten lasten tunne-elämälle. Erityisenä kysymyksenä oli, miten varhaiset perhesuhteet ennustavat lasten tunteiden säätelyä ja defenssimekanismeja, sekä näihin liittyviä tunne-informaation käsittelyn vinoumia. Pitkittäistutkimukseen osallistui 710 suomalaista perhettä, joita seurattiin raskausaikana, vauvavuotena ja lapsen varhaisessa kouluiässä.

Tulokset auttavat tunnistamaan vauvaperheisiin liittyviä riskejä

Väitöskirjassa tunnistettiin seitsemän erilaista perhetyyppiä. Huolimatta perhetyyppien moninaisuudesta, ongelmalliset perhetyypit ennustivat samalla tavalla lapsen tunteiden säätelyn vaikeuksia varhaisessa kouluiässä.

Tunteiden säätelyn vaikeudet selittivät, miksi ongelmalliset perhetyypit lisäsivät lapsen masennusoireilua. Lapsen kyky rauhoittua kielteisistä tunnekokemuksista siis välitti varhaisten perhesuhteiden vaikutusta myöhempään mielenterveyteen. Lisäksi lapset, jotka olivat kohdanneet ongelmia varhaisissa perheympäristöissä, turvautuivat muita enemmän defenssimekanismien käyttöön säädelläkseen tunnekokemuksiaan (esimerkiksi kielsivät vaikeita tunteita tai syyttelivät niistä muita).

Tulokset tukevat teoriaa siitä, että lapsi muovaa säätelykeinojaan sopeutuakseen varhaiseen perheympäristöön. Koko perhe – sisältäen sekä isät että äidit, ja sekä parisuhteen että vanhemmuuden – on tärkeä lapsen tunnekokemusten säätelyn kehitykselle. Taustalla voivat vaikuttaa sekä psykodynaamiset tekijät että varhaisten kokemusten muovaamat evoluutiossa kehittyneet stressinsäätelyjärjestelmät. On huomionarvoista, että varhaiset perhesuhteet selittivät enimmillään vain kymmenen prosenttia kouluikäisten lasten tunnekokemusten säätelystä. Tämä vaikutuksen kokoluokka vastaa aiemmissa pitkittäistutkimuksissa havaittuja.

Viimeksi muokattu 19.6.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »