Itämeri puhtaammaksi uusilla innovaatioilla

8.5.2017

Suomalaiset tutkimusryhmät ovat vahvasti mukana yhteiseurooppalaisessa BONUS Itämeren tutkimusohjelmassa. Uusissa Blue Baltic 2015 -hankkeissa on mukana kaksitoista tutkimuskonsortiota, joista suomalaisia on mukana kahdeksassa. Suomen Akatemia rahoittaa näitä hankkeita 2,4 miljoonalla eurolla.

Itämeren maiden ja EU:n yhteisen BONUS-tutkimusohjelman tavoitteena on tukea tieteellistä kehitystä ja innovointia tarjoamalla tarvittavat rahoituspuitteet Itämeren valtioiden väliselle tutkimusyhteistyölle. Ohjelma juhli kymmenvuotista taivaltaan toukokuun alussa Helsingin Suomenlinnassa järjestetyssä seminaarissa ’For the Baltic Sea and beyond’, joka toimi myös alkukonferenssina Blue Baltic 2015 -projekteille. Blue Baltic 2015 -projektit ovat neljännen haun kohteita, jotka täydentävät aiemmin rahoitettuja teemoja. Haussa oli kaksi teemaa, joista toinen keskittyi tutkimukseen ja toinen innovointiin. Innovointiteemassa oli vaatimuksena yritysyhteistyö.

Blue Baltic 2015 -tutkimusteemaiset projektit ovat Balthealth, Return, Flavophage, Basmati, Integral, Bluewebs, Optimus ja Micropoll. Innovointiteemaiset projektit ovat Cleanaq, Seamount, Ecomap ja Cleanwater.

BONUS-ohjelman rahoitus vuosina 2012-2017 on 100 miljoonaa euroa, josta jäsenvaltiot maksavat puolet ja EU:n komissio puolet. Suomen Akatemia on rahoittanut BONUS-projekteja vuosien 2012-2015 hauissa yli kuudella miljoonalla eurolla.

10 vuotta tutkimusta Itämeren hyväksi

Itämeren tilan parantaminen tapahtuu hitaasti ja lyhyen aikavälin vaikutuksia on vaikea osoittaa. BONUS-ohjelman kymmenvuotisen taipaleen aikana tutkimuksella Itämeren tilaa on tehty näkyväksi, mikä on johtanut sitä parantaviin toimenpiteisiin kuten ravinteiden ja ympäristömyrkkyjen vähentämiseen. BONUS-ohjelman toimitusjohtajan Kaisa Konosen mukaan pitkäjänteisyys Itämeren tutkimuksen kanssa on paikallaan, sillä uuden tutkimustiedon hyödyntäminen ja uusien innovaatioiden käyttöönotto vie aina aikansa.

Ohjelmaa laadittaessa BONUS kartoitti Itämeren suurimmat haasteet 19 erilaisesta teemasta koostuvaan strategiseen tutkimusagendaan. Kononen iloitsee siitä, että Blue Baltic -projektit täydentävät aiempia rahoitettuja BONUS-projekteja ja niiden avulla saadaan katettua koko tutkimusagenda. Blue Baltic -hankkeita valittaessa tasokkaat kansainväliset asiantuntijat arvioivat hakijoiden joukosta tieteellisesti korkeatasoisimmat ja tutkimusagendalle relevanteimmat projektit.

Mertentutkimuksen kansainvälisen neuvoston (ICES) pääsihteeri Anne Christine Brusendorff kertoo olevansa innostunut uusista Blue Baltic -projekteista: ”BONUS keskittyy taas yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin, kun puhumme mikromuovien ja vesiviljelyn kaltaisista teemoista. On myös tärkeää osata kerätä tietoa tehokkaammin ja yhä automaattisemmin, sillä se on ainoa tapa ymmärtää merien tilaa.”

Brusendorffin mukaan on tärkeää ymmärtää ihmisten tekojen vaikutus kaikkeen merenalaiseen elämään. Hän kertoo odottavansa innolla Laura Uusitalon kanssa työskentelyä BLUEWEBSin parissa: ”Toivon että rakennamme uusia siltoja kahden tutkimusorganisaation välille.”

Suomen ympäristökeskus (SYKE) koordinoi tutkimusteemaista BONUS BLUEWEBS-hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää uusien ravintoverkkojen kehitystä ja seurauksia. Uudet ravintoverkot voivat muodostua yllättävänkin nopeasti esimerkiksi tulokaslajin tullessa Itämereen, mikä muokkaa ravintoverkon dynamiikkaa. Tutkimuksessa käytetään innovatiivisia data-analyysityökaluja, kuten Big Data -analytiikkaa, viimeisintä piirreperustaista ekologiaa sekä ekologista verkkoanalyysia.

Hankkeen koordinaattorina toimii Laura Uusitalo Suomen ympäristökeskuksesta. Uusitalo kertoo olevansa innoissaan suuren kansainvälisen konsortion vetovastuusta. ”Meillä on valtavan hyvä ja motivoitunut porukka. Johtamisen on panostettava siihen, että motivaatio myös säilyy.” Konsortion itseohjaavuuden hallinta tulee myös olemaan tietynlainen haaste. Tutkimusryhmät kohtaavat toukokuun lopussa kasvokkain ja sopivat tarkemmin yhteistyöstä. Konsortioon osallistuu tutkijoita Suomen lisäksi myös Saksasta, Latviasta, Puolasta ja Ruotsista.

Innovaatioteeman BONUS CLEANAQ -projektissa on kyse vesistöjä kuormittavien typen, fosforin ja orgaanisen aineksen innovatiivisesta poistamisesta kiertovesiviljelyjärjestelmissä. Kiertovesiviljelyjärjestelmällä tarkoitetaan kalanviljelyjärjestelmää, jossa vettä kierrätetään ja suodatetaan altaassa monta kertaa ennen sen vaihtamista. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Sanni Aallon mukaan CLEANAQin pyrkimyksenä on pystyä poistamaan typpi kokonaan ja fosfori 90-prosenttisesti. Tällä pyritään puhtaaseen poistoveteen, joka ei kuormita luontoa ja jäteveden puhdistamoa. Konsortio käyttää tutkimuksessaan neljää menetelmää, joita ei ole vielä koskaan sovellettu kiertoviljelyyn.

Aalto uskoo yritysten voivan ottaa tutkimuksen teknologiat käyttöön erittäin todennäköisesti, sillä menetelmiä on aiemmin onnistuneesti testattu jäteveden puhdistustutkimuksissa. Haastavin tulee olemaan puulastuteknologia, mutta onnistuessaan se olisi myös kustannustehokkain menetelmä. Tulevaisuudessa kiertovesiviljelyjärjestelmät ovat ainoa tapa kasvattaa kalatuotantoa kestävästi.

Lisätietoa BONUS-ohjelmasta: https://www.bonusportal.org/

Teksti ja kuvat: Arto Suominen

Viimeksi muokattu 18.5.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »