SV EN

Ilmastonmuutosta vastaan tutkimuksen keinoin

7.6.2017

Miksi ilmastonmuutosta on syytä tutkia? Tähän vastaavat omalta osaltaan Suomen Akatemian rahoittamat bio- ja ympäristötieteiden akatemiatutkijat, jotka tutkivat aihepiiriä monesta näkökulmasta. Toivo mahdollisuudesta vaikuttaa muutoksen hidastamiseen ei ole mennyttä, jos tutkimusten tulokset vain herättäisiin huomioimaan, on tutkijoiden näkemys.

Mari Pihlatie Helsingin yliopistosta tutkii puiden metaanipäästöjen, metaanin tuoton ja kuljetuksen vuodenaikaisvaihtelua boreaalisessa eli pohjoisessa havupuumetsässä. Hän korostaa, että ilmastonmuutoksen myötä kasvanut puiden hiilinielu auttaa hidastamaan ilmastonmuutosta.

”Jotta Suomen metsät ja suot saadaan parhaiten valjastettua ilmastonmuutostalkoisiin, on tärkeätä lisätä pitkäaikaisia hiilivarastoja. On siis kehitettävä keinoja, joilla sidottu hiili saadaan pysymään puustobiomassassa, maaperässä ja soilla mahdollisimman pitkään. Puiden käytölle täytyy löytää enemmän pitkäkestoisia ratkaisuja ja pienentää puuraaka-aineen käyttöä energiaksi. Puurakentaminen on yksi keino sitoa ilmakehän hiili pitkäaikaisiin varastoihin ja samalla säästää muita luonnonvaroja”, perustelee Pihlatie.

Pihlatie pitää tärkeänä tutkia, miten Suomen metsät ja suot reagoivat ilmastonmuutokseen ja miten erilaiset metsien ja soiden käyttövaihtoehdot vaikuttavat hiilen kiertoon ja kasvihuonekaasujen vaihtoon. Hän itse tutkijana tuntee velvollisuudekseen selvittää, miten parhaiten voidaan lisätä metsien ja soiden hiilivarastoa ja sitä kautta minimoida kasvihuonekaasupäästöjä.

Monimuotoisuus uhkaa vähentyä

Anne Kasurinen Itä-Suomen yliopistosta selvittää ilmaston lämpenemisen ja typpilaskeuman vaikutuksia mäntyyn. Hän muistuttaa, että puheet metsien tuoton lisääntymisestä ovat lyhytkestoisia, sillä niissä ei huomioida muuttuvien talvien vaikutuksia eikä lisääntyviä tuholaisriskejä. Hän varoittaa myös monimuotoisuuden vähenemisestä, kun tulokaslajit leviävät yhä pohjoisemmaksi. Lisäksi hän näkee turvesoiden lisäämisen kyseenalaisena hiilen kierron kannalta ja muistuttaa, että turve ei ole ympäristöystävällistä bioenergiaa.

Kasurinen näkee globaalina ongelmana väestönkasvun: ”Jos kasvihuonekaasujen vähentämisen ohella väestönkasvun hillitsemiseen ei pystytä, näyttää globaalisti oikeasti synkältä. Esimerkiksi kuivuus lisääntyy väkirikkailla alueilla ja niiden ruoantuotanto on jo nyt katastrofin partaalla.”

Kasurinen myös muistuttaa, kuinka samaan aikaan ilmastotutkijoita parjataan valetiedon tuottajiksi. ”Tietoa on siis kyllä tarjolla, mutta jos poliittiset päättäjät ovat vastuuttomia populisteja, joille on merkitystä vain tv-näkyvyydellä eikä tutkijoita haluta uskoa tai edes kuunnella, niin huonosti käy.”

Bakteeritaudeista voi tulla ongelma

Tarmo Ketola Jyväskylän yliopistosta testaa tutkimuksessaan, voivatko lajit sopeutua vaihteluun, jota esimerkiksi ilmastonmuutos tuo mukanaan. Tulevaisuuden ilmastovaikutusten ennustaminen on kuitenkin vielä tutkimuksen tässä vaiheessa vaikeaa.

”Pidentyneet kasvukaudet mutta myös korkean lämmönsiedon kanssa kasvanut virulenssi eli taudinaiheuttamiskyky voivat johtaa lisääntyneisiin ongelmiin bakteeritautien kanssa. Tästä valitettavasti tiedetään edelleen erittäin vähän. Bakteerien ja tautien sopeutumisesta ja lisääntymisestä kasvihuoneilmiön myötä on syytä olla huolissaan ihan jo taloudellisista ja kansanterveydellisistä syistä.”

Ketola arvioi, että uudet leviävät taudit ja muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutuneet vanhat taudit voivat aiheuttaa suuria ongelmia maa- ja metsätaloudessa sekä vesiviljelyssä. Myös metsien tilanne voi olla heikko, kun taudit muuntuvat ja leviävät nopeasti mutta puulajit hitaasti.

Heidi Hellén Ilmatieteenlaitokselta määrittää tuntematonta reaktiivisuutta ilmasta boreaalisessa ja arktisessa ympäristössä. Se tarkoittaa sen selvittämistä, kuinka paljon ilmakehän yhdisteitä tällä hetkellä tunnetaan. Näitä saa aikaan ihmisen toiminta mutta myös kasvillisuus kuten metsien ja soiden yhdisteet.

”Reaktiiviset yhdisteet osallistuvat ilmakehässä hiukkasten ja pilvipisaroiden muodostukseen ja kasvuun. Erityisesti luonnon päästöistä muodostuvien hiukkasten ilmastovaikutuksilla on suuri epävarmuus. Tuntemalla paremmin hiukkasten muodotukseen vaikuttavat yhdisteet ja mekanismit voidaan epävarmuutta pienentää”, kertoo Hellén tutkimuksensa vaikutuksista ilmastonmuutokseen.

Metsätuhot ja taloudelliset tappiot uhkaavat lisääntyä

Satu Ramula Turun yliopistosta tutkii, millaisia keinoja populaatioilla on reagoida ympäristön vaihteluun. Sen ennustetaan lisääntyvän niin ilmastonmuutoksen, elinympäristöjen pirstoutumisen kuin tulokaslajienkin seurauksena. Lisääntynyt ympäristön vaihtelu on usein haitallista eliöille, vaikka jotkut lajit voivat myös hyötyä siitä. Ramula tutkii eri eliöryhmien ja lajien strategioita reagoida ympäristön vaihteluun. Tuloksia voidaan käyttää ennustamaan eri lajiryhmien kykyä selvitä niiden elinympäristöissä tapahtuvista muutoksista. Tämä tieto on tärkeää alkuperäisen lajiston säilyttämisessä sekä tulokaslajien torjunnassa.

”Suomessa ilmastonmuutos tarkoittaa keskilämpötilan ja sademäärän kohoamista mutta myös ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen ja voimakkaiden sateiden yleistymistä. Nämä olosuhteet mahdollistavat joidenkin uusien tuhohyönteisten ja kasvitautien leviämistä metsiimme sekä satunnaisesti tavattavien tuholaisten yleistymistä. Metsätuhojen ja taloudellisten tappioiden määrä lisääntynee”, Ramula arvioi.

”Toivoa ei toki ole menetetty, sillä ilmastonmuutosta voidaan merkittävästi hidastaa kansainvälisten päästösopimusten avulla. Tietysti myös jokaisen omilla arkipäiväisillä valinnoilla on merkitystä, esimerkkeinä jätteiden kierrättäminen ja joukkoliikenteen suosiminen”, Ramula muistuttaa.

Suomalaiset ovat tietoisia muutoksen riskeistä

Kajar Köster Helsingin yliopistosta selvittää ilmastonmuutosta metsäpalojen näkökulmasta. Ne ovat yksi tärkeimmistä luonnon aiheuttamista häiriötekijöistä boreaalisessa metsässä.

”Tuli vaikuttaa maan hiili- ja typpivarastoihin, ja on odotettavissa, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena metsäpalojen esiintymistiheys boreaalisissa metsissä kasvaa ja metsän hiilivarastot pienenevät”, Köster selventää. Hänen hankkeessaan tutkitaan, miten metsäpalot vaikuttavat maan orgaanisen aineksen määrään ja metsämaan hiili- ja typpitaseisiin. Tutkimusta tehdään Kanadassa, Venäjällä, Suomessa ja Virossa. Tavoitteena on määrittää, kuinka paljon ja kuinka nopeasti hiiltä kertyy kasvillisuuteen ja maahan sekä verrata metsien hiilen ja typen kiertoa kuvaavien prosessimallien antamia tuloksia metsistä kerättäviin mittaustuloksiin.

Köster muistuttaa, että boreaalisissa metsissä on 66 prosenttia maailman maaperän hiilivarannoista.  Boreaaliset metsät ovat tärkeä hiilinielu ehkäistessään ilmaston lämpenemistä. Pienetkin muutokset niissä vaikuttavat merkittävästi kasvihuonekaasujen tasapainoon ilmakehässä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä eläimiin että kasveihin globaalisti. Esimerkiksi lämpimät talvet vaikuttavat talvisin nukkuviin tai horroksessa oleviin eläimiin sekä talviturkin saaviin eläimiin. Muuttolintujen pesintä häiriintyy epävakaiden säiden takia. ”Jos ilmasto muuttuu liian nopeasti, eläimet eivät sopeudu ja lajien monimuotoisuus vähentyy.”

Henkilökohtaisesti Köster näkee ilmastonmuutoksen osana maapallon elämänkaarta. ”ihmiset ja meille tuttu luonto kärsivät eniten muutoksista. Siksi ihmisten pitää tehdä kaikkensa hidastaakseen ilmastonmuutosta. On selvää, että Suomessa ihmiset ovat tietoisia toimintansa suorista ja epäsuorista vaikutuksista. Niiden ihmisten määrä, jotka pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään, kasvaa tasaisesti ja toivottavasti tämä kasvu jatkuu.”

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuva: Pond5

Viimeksi muokattu 9.6.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »