EN

Ilmastonmuutos uhkaa terveyttä

5.5.2017

”Kuivuus, kuumuus, tulvat, myrskyt ja muuttoliike eli ilmastopakolaisuus ovat ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä, joilla on maailmanlaajuisesti vaikutusta ihmisten terveyteen”, sanoo professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta.

”Ilmastonmuutos on tämän vuosisadan suurin terveysuhka. Siitä ei ole epäilystäkään.”

Jaakkola johtaa Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskusta (The Center for Environmental and Respiratory Health Research (CERH)), joka on Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan monitieteellinen tutkimus- ja koulutusyksikkö. CERH on myös Maailman terveysjärjestö WHO:n yhteistyökeskus globaalin muutoksen, ympäristön ja kansanterveyden kysymyksissä.

”Meillä on töissä kolmisenkymmentä ihmistä, joista osa on ulkomaisia tutkijoita maailman kaikista kolkista.”

Yhdessä huoneessa nigerialainen väitöskirjantekijä tutkii avotulella kokkaamisen vaikutuksia kehittyvien maiden naisten ja lasten terveyteen. Toisessa analysoidaan ilmansaasteiden vaikutusta kohtukuolemiin. Kylmälaboratoriossa tehdään kokeellista tutkimusta talvisäätä vastaavan kylmäaltistuksen vaikutuksesta verenpaineeseen ja sydämen toimintaan. Tavoitteena on selvittää, miten pakkanen vaikuttaa sydän- ja verisuonitautia sairastavan potilaan terveyteen.

”Tiivistäen meillä tutkitaan ilmastonmuutokseen liittyvien ympäristötekijöiden kuten äärilämpötilojen, ilmansaasteiden, veden laadun sekä asumisen ja elämäntyylin vaikutuksia ihmisten terveyteen. Pyrimme yksittäisten tutkimuskysymysten kautta muodostamaan kokonaiskuvaa ilmastonmuutoksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Tavoitteenamme on tunnistaa terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta mielekkäimmät tavat ehkäistä ilmastonmuutosta, ja silloin kun se ei ole mahdollista, etsiä parhaita keinoja sopeutua siihen.”

Väitöskirjaa Oulun yliopistossa tekevä Kofi Amegah (vas.) selvitti kotitalouksien lämmityksen ja ruuanlaiton tuottamien ilmansaasteiden vaikutusta sikiön painoon Ghanassa. Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen professori Jouni Jaakkola ja ghanalainen tutkija Reginald Quansah.

Suomi ei ole saari

Vaikka ilmastonmuutos koettelee ankarimmin kehittyviä maita, ei sen terveysvaikutuksilta olla turvassa Suomessakaan. Vuosisadan päästä miltei koko Suomi kuuluu eri ilmastovyöhykkeeseen kuin nykyään.

”Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa pystytään varautumaan moneen uhkatekijään, kuten myrskyjen ja tulvien lisääntymiseen. Mutta yllätyksiäkin on varmasti tulossa”, Jaakkola arvelee.

Ennusteiden mukaan sateiden määrä lisääntyy erityisesti talvikuukausina. Nollan kahta puolta sahaavat lämpötilat lisäävät väylien liukkautta, ja siksi tapaturmien määrä kasvaa.

Kylmien jaksojen odotetaan vähenevän ja lyhenevän, mikä vähentää ulkolämpötilan aiheuttamaa kuolleisuutta. ”Kuolleisuus hengityselinsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa kovilla pakkasilla noin kymmenen prosenttia, ja nämä kuolemat tulevat todennäköisesti vähenemään”, Jaakkola sanoo. ”Toisaalta kuumemmat ja pidemmät hellejaksot lisäävät kuolemia kesällä.”

Samalla kun ilmasto pohjoisessa lämpenee, valo-olosuhteet luultavasti heikkenevät. Kaamosoireista kärsiviä rassaa tulevaisuudessa myös syksyjen ja talvien lisääntyvä pilvisyys. Loskassa kahlaava kansa on alttiimpi mielialan laskulle ja masennukselle.

Ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden siirtymisestä seuraa, että Suomeen päätyy uusien kasvilajien siitepölyjä. Esimerkiksi voimakkaasti allergisoivan marunatuoksukin (Ambrosia artemisiifolia) siitepölyt leviävät satojen kilometrien päähän kasvin esiintymisalueilta. Tämä tietää tukalia aikoja allergiaa ja astmaa sairastaville.

”Meillä on meneillään Suomen Akatemian rahoittama APTA-projekti (The Influnece of Air Pollution, Pollen and ambient Temperature on Asthma and Allergies in Changing Climate) yhteistyössä Oulun yliopiston maantieteen yksikön ja Ilmatieteenlaitoksen tutkijoiden kanssa. Hankkeessa mallinnetaan elinaikaista altistumista äärilämpötiloille, ilmansaasteille ja siitepölyille, ja näiden altistusten vaikutuksia astman ja allergioiden syntyyn sekä kuolleisuuteen.”

Paikkatietoaineistoista ja alueellisesta mallinnuksesta on hyötyä monenlaisessa alueelliseen terveyteen liittyvässä tutkimuksessa.

Puutiaisen leviämistä yhä pohjoisemmaksi seurataan huolestuneena. Sen levittämä borreliabakteeri aiheuttaa borrelioosia, ja punkin mukana leviää myös TBE eli puutiaisaivotulehdusvirus. Ötökän leviämistä pidetään seurauksena ilmaston lämpenemisestä. Kotoisen puutiaisen vaarallisempi serkku, taigapunkki, on leviämässä Suomeen idästä.

Saamelaiset muuttuvassa ilmastossa

Professori Jouni Jaakkola johtaa myös ”Saamen kansan tulevaisuus muuttuvassa ilmastossa” -projektia, joka virisi saamelaisyhteisön omasta huolesta. Mukana hankkeessa on kulttuuriantropologi ja Saamelaiskäräjien pitkäaikainen puheenjohtaja FT Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopistosta.

”Tutkimme monen tieteenalan yhteistyönä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa saamelaisten kulttuuriin, hyvinvointiin ja terveyteen. Kun koko elintapa on uhattuna, voi ilmastonmuutoksella ennustaa olevan vaikutuksia niin henkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen.”

Ennusteiden mukaan vajaan sadan vuoden kuluttua Pohjois-Lapin ilmasto muistuttaa nykyistä Etelä-Suomen ilmastoa.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa muun muassa lumipeiteajan kestoon, kasvillisuuteen ja jäiden kantavuuteen. Porotaloudelle se tietäisi vaikeuksia: nollakelien seurauksena lumipeitteeseen jäätyy kovia kerroksia, jotka vaikeuttavat porojen ravinnonsaantia eli jäkälän kaivamista hangen alta.

Kun vesistöjen jäätyminen lykkääntyy myöhemmäksi, vaikeutuu porojen kokoaminen erotukseen, koska vesistöjen kiertäminen pidentää reittejä. Myös tapaturmariski kasvaa, koska ohut jääpeite on arvaamaton.

Ilmaston muutos tulee vaikuttamaan myös matkailuun, joka on erittäin tärkeä elinkeino saamelaisille. Lumiset talvet ovat elinehto Lapin talvimatkailulle.

”Tähtäämme siihen, että kolmivuotisen projektin päätyttyä meillä on perusta vuosikymmeniä kestävälle ilmastomuutokseen liittyvien ilmiöiden seurannalle. Tätä tietopankkia voidaan hyödyntää sopeutumisessa ilmastonmuutokseen sekä saamelaisaluetta koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa”, Jaakkola sanoo.

Ennakoinnista adaptaatioon

CERH:ssä tehtävä tutkimus luo pohjaa toimiin, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakointiin ja siihen sopeutumiseen eli adaptaatioon.

”Tutkimusyksikkömme on osa Multi-City-, Multi-Country-verkostoa (MCC), joka arvioi sään vaikutuksia terveyteen hyödyntämällä aineistoa noin sadasta kaupungista ympäri maailman”, Jaakkola kertoo. ”Tavoitteenamme on myös arvioida kansainvälisen ilmastopaneelin skenaarioiden pohjalta äärilämpötilojen terveysvaikutuksia tällä vuosisadalla.”

Kreikkalaisten tutkijoiden kanssa on suunnitteilla mobiilisovellus, jonka avulla arvioidaan kunkin yksilön terveysriskejä kuumalla säällä. Sillä voidaan varoittaa ja ohjeistaa riskiryhmiä esimerkiksi siitä, miten toimia erittäin kuumana päivänä.

”Suomessa on jo järjestelmiä, joilla varoitetaan esimerkiksi teiden liukkaudesta. Nämä uudet, yksilölliset sovellukset ovat askel kohti sopeutumista.”

Ilmastonmuutoksen torjunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia kansanterveyteen.

”Tiedostavat ihmiset pyöräilevät ja kävelevät yksityisautoilun sijaan ja vähentävät näin ilmansaasteiden määrää, samalla kun saavat arvokasta arkiliikuntaa. Lihan syömisen rajoittaminen ympäristösyistä on hyväksi kenen tahansa terveydelle, kun liha korvataan täysipainoisella kasvisruualla.”

”Tutkimusohjelmamme tuottama uusi tieto auttaa vähentämään ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa terveydelle. Samalla sen avulla etsitään terveyden kannalta edullisia tapoja kohdata ilmastonmuutokseen liittyvät kielteiset ja joissain tapauksissa myönteiset muutokset ympäristössämme”, professori Jaakkola sanoo.

Teksti: Satu Räsänen
Kuva: Kaleva/Jarmo Kontiainen

Viimeksi muokattu 8.5.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »