EN

Päätösten perusteellinen valmistelu on tieteen etu

27.4.2017

Hakuprosessin viimeisessä vaiheessa tehdään lopulliset päätökset rahoitettavista hakemuksista. Kun yksittäiset paneelit ovat antaneet kaikista hakemuksista lausuntonsa, tieteelliset toimikunnat, strategisen tutkimuksen neuvosto, infrastruktuurikomitea ja jaostot valmistautuvat päätöksentekoon yhdessä Suomen Akatemian yksiköiden tiedeasiantuntijoiden kanssa.

Toimikunnat saavat päätöksenteon pohjaksi paitsi hakemukset ja paneelien arviointilausunnot, myös Akatemian yksiköiden keräämää tilastomateriaalia esimerkiksi paneelien arvosanajakaumista. Paneelit antavat hakemuksista arvosanat asteikolla 1–6, ja yleensä rahoitettavat hakemukset ovat saaneet yleisarvosanan 5 tai 6.

”Toimikunnan tehtävä on hyvin tärkeä, sillä tehtävämme on valita rahoitukseen parhaista parhaat. Moni hakijoista saa hyviä yleisarvosanoja, mutta aina edes kaikki parhaan arvosanan saanetkaan eivät voi saada rahoitusta, sillä rahaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi käytettävissä”, kertoo Anneli Anttonen, Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan puheenjohtaja.

Kaikki paneelit eivät toimi samalla tavalla, joten rahoituksesta päättävien on tärkeää ymmärtää, miten kukin paneeli käyttää arvosana-asteikkoaan. Tilastotieto ja muistiot paneelin työskentelystä auttavat toimikunnan jäseniä havaitsemaan tieteenalakohtaista vaihtelua ja siten suhteuttamaan paneeleita toisiinsa.

”Meidän on toimikunnassa asetettava jokainen hakemus isompaan kokonaisuuteen. Tilastojen perusteella on paneeleita, jotka eivät anna arvosanaa 6 juuri koskaan. Jos sellaisessa paneelissa on annettu arvosana 5, se on paneelissaan todella hyvä hakemus. Hakijan ei tulisi joutua kärsimään siitä, että hänen hakemuksensa on ollut ankaran paneelin käsittelyssä”, Anttonen jatkaa.

Luottamushenkilöpohjainen toimikunta arvioi kansallista merkitystä

Jokainen hakemus luetaan myös toimikunnan jäsenten toimesta, jotta varmistetaan hakemusten tasapuolinen kohtelu. Rahoituspäätökset eivät synny pelkästään kansainvälisten arviointipaneelin antaman yleisarvosanan mukaisesti.

”Tämä lisää prosessin huolellisuutta, sillä luemme hakemukset uudelleen ja arvioimme ne suhteessa paneelin arviointiin”, sanoo Anttonen.

Tämä saattaa herättää kysymyksiä siitä, pidentyykö pitkä hakuprosessi entisestään, jos paneelien tekemää arviointityötä tehdään uudestaan toimikunnissa. Anttosen mukaan asiaa on vaikea ratkaista, mutta hän näkee kuitenkin toimikunnan mallissa tärkeitä seikkoja.

”Kaikki arvioitsijat paneeleissa ovat kansainvälisiä, eli he tulevat meidän tiedeyhteisömme ulkopuolelta. Joskus heidän voi olla vaikea arvioida tietyn tutkimuksen merkitystä esimerkiksi Suomen historialle, kansanrunoudelle tai kansalliselle itseymmärrykselle. Siksi on mielestäni hyvä, että myös luottamushenkilöpohjainen toimikunta lukee hakemukset.”

Lisäksi toimikunnan jäsenet pystyvät arvioimaan tieteellisen uutuusarvon parhaiten, sillä he tietävät, mitä Suomessa on jo tutkittu. Anttosen mukaan myös pieniä mutta tärkeitä tutkimussuuntia on tarpeen rahoittaa.

”Sekin on tärkeää, että meillä syntyy myös uusia tutkimusalueita, ja tässä toimikunnan tiedepoliittinen arviointi on paikallaan. Parhaan arvosanan saaneen hakijan voi olla vaikea ymmärtää, miksei saa rahoitusta, mutta joissain tutkimuksissa uutuusarvo on vahvempi kuin toisissa”, Anttonen kertoo.

Laatu ja vaikuttavuus ratkaisevat

Valtioneuvosto määrää kunkin toimikunnan puheenjohtajat ja jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikuntien jäsenet edustavat luottamushenkilöinä ja päättäjinä tiedeyhteisöä. Ennen toimikunnan asettamista opetusministeriö kuulee yliopistoja, valtion tutkimuslaitoksia, tutkimus- ja kehittämistyötä edustavia viranomaisia ja yhteisöjä, keskeisiä tieteellisiä seuroja ja tiedeakatemioita. Toimikunnan puheenjohtajaa ja jäseniä määrättäessä huolehditaan siitä, että toimikunnassa on monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus.

Toimikunnat eivät suuntaa rahoitusta päätöksenteossaan tietyille yliopistoille, vaan rahoituspäätökset perustuvat kansainväliseen vertaisarviointiin. ”Käytämme paljon aikaamme hakemuksiin perehtymiseen, jotta löydämme parhaista parhaat. Se on tieteen ja tiedeyhteisön etu. Kritiikkiä esitetään kuitenkin aina, kun kilpaillaan rahoituksesta, ja se on täysin ymmärrettävää”, Anttonen korostaa.

”Luottamus on tässä työssä tärkeää, ja toimikunnan toimintaa ohjaa vahva oikeudenmukaisuus. Hakemuksissa meitä kiinnostaa tutkimussuunnitelman sisältö, ei hakijoiden nimet. Suunnitelman laatu, uutuusarvo ja vaikuttavuus ratkaisevat.”

Anttosen mukaan ulkopuolisten mielestä tutkijoiden nimet ovat suuremmassa roolissa kuin ne oikeasti ovatkaan. ”Luemme satoja hakemuksia, joten ahaa-elämykset ovat tämän työn suola. Nautintoa saan lukiessani sellaisia hakemuksia, jotka hämmästyttävät ja inspiroivat”, Anttonen kertoo.

Johtavat tiedeasiantuntijat Aki Salo ja Hannele Kurki Suomen Akatemiasta valottavat, mitä hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa tapahtuu ja Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikön johtava tiedeasiantuntija Juha Latikka kertoo hakuprosessin toisesta vaiheesta.

Teksti: Meiju Granroth
Kuva: Kari Likonen

Viimeksi muokattu 27.4.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »