Eurooppalaisen tieteen popularisoinnin eturivissä

9.6.2017

Professori Hannu Salmi tunnetaan suomalaisen tieteen popularisoinnin uranuurtajana. Hän on ollut mukana esimerkiksi tiedekeskus Heurekan toiminnassa sen alusta alkaen ja toimii edelleen läheisessä yhteistyössä tiedekeskusten kanssa.

Salmen työhuone Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksella on täynnä pieniä ja vähän suurempia tieteellisten tulosten havainnollistamisen välineitä. ”Tämä on yleiseurooppalaiselta, Waterloossa sijaitsevalta Von Karman instituutilta hankittu tuulitunneli, jonka avulla voidaan näyttää monia aerodynamiikkaan liittyviä fysiikan ilmiöitä.”

Lisäksi työhuoneesta löytyy tieteellisten ilmiöiden havainnollistamiseen soveltuva opettajan ”työkalupakki” eli lisäketodellisuutta (augnmented reality) sisältävä ”science center to go”, jossa on mukana muun muassa varhaisvaiheen versio 3D-tulosteista jo reilun kymmenen vuoden takaa. Opettajan työkalupakilla voi havainnollisesti osoittaa opiskelijoille keskeisiä fysiikan lakeja helposti omaksuttavassa muodossa.

Työkalupakki oli yksi tuotos Salmen koordinoimasta Euroopan komission seitsemännen puiteohjelman hankkeesta, jollaisissa Salmi on ollut mukana 1990-luvun alkupuolelta saakka. Salmi on kokeneimpia ja menestyneimpiä suomalaisia Euroopan komission tieteen popularisointiin liittyvien rahoitusten hakijoita ja projektien toteuttajia.

”Minulle eurooppalaisten hankkeiden pitää perustua aitoon yhteistyöhön, jossa kaikilla osallistujilla on merkittävää annettavaa kokonaisuudelle. En tiedä, olenko vasen pakki vai oikea laituri, mutta olen hankkeen kokonaisuuden kannalta kuitenkin hyvä ja oikeassa tehtävässä”, muotoilee Salmi.

Menestyneet hankkeet noudattavat haun tavoitteita

Nyt Salmi on mukana CREATIONS-hankkeessa (Innovative ways to make scince education and scientific careers attractive to young people), jolle on myönnetty rahoitus EU:n Science with and for Society -ohjelmasta vuosille 2015-2018.

”CREATIONS-hankeen idea oli tuoda tieteen taitaminen näkyväksi. Aiemmin tieteen popularisoinnin ytimessä on ollut STEM eli science, technology, engineering and mathematics. Komission uudessa haussa on kyse STEAMista eli vanhaan termiin on lisätty ”art”-käsite. Suuri osa hakijoista teki hakemuksia taidepedagogiikasta, kun oikeampi lähestymistapa olisi ollut meidän käyttämämme art-sanan taidon, keinon tai käsityöluonteen korostaminen”, sanoo.

Tätä voi pitää myös hyvänä esimerkkinä komission hakuehtojen tarkan lukemisen ja ymmärtämisen merkityksestä menestyksekkään hakemuksen tekemisessä. Yksi sana ja sen tulkinta voi olla yllättävän tarkeässä roolissa.

CREATIONS -projektissa on mukana 14 osapuolta, mutta osa hyvin pienillä taloudellisilla panoksilla. Tässä hankkeessa keskeisiä partnereita ovat Bayreuthin yliopisto ja CERN. Salmen mukaan keskeistä onkin saada mukaan tunnettuja ja vaikutusvaltaisia partnereita sekä ennen kaikkea lukea hakuteksti mahdollisimman tarkkaan.

Useimmat rahoituksen hakijat ottavat huomioon tutkimuksensa jatkokäytön mutta monelta hakijalta jää arvioimatta hakemuksessaan tulosten pysyvyys. ”Jos aikaansaatu projekti on sellainen, että voimme vaikkapa sanoa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja projektin muiden osallistujien hyödyntävän hankkeen tuloksia seuraavan kolmen vuoden ajan, niin pysyvyysvaatimukseen on vastattu.”

Toinen käynnissä oleva Salmen hanke on Stories of Tomorrow. Tässä hankkeessa pyritään mallintamaan koululaisten kanssa Yhdysvaltojen edellisen presidentin Barack Obaman tavoite päästä Marsiin vuoteen 2030 mennessä. Salmen osahankkeen projektissa kuudesluokkalaisen ikäiset kuudesta eri maasta opettelevat STEAM-aineita eli luonnontieteitä, matematiikkaa, taito- ja taideaineita sekä hieman historiaa sekä selvittävät, millaisiin haasteisiin Marsin-matkaajat voisivat törmätä. Oppilaat käyttävät tähän vähintään kaksi oppituntia viikossa vähintään kolmenkymmenen viikon ajan.

EU eurooppalaisen monenkeskisen yhteistyön apuna

Salmen mukaan EU on yhtenäistänyt rahoituksen myöntämisen käytäntöjä jäsenmaissa ja näin helpottanut jäsenmaiden keskinäistä yhteistyötä entisestään. Eurooppalaisten toimintatapojen omaksumisessa suomalaiset yliopistot voivat vieläkin parantaa toimintaansa ja helpottaa uusien yhteistyöhankkeiden syntymistä.

EU:n projektit ovat myös Akatemian ohjelmahakuja tarkemmin määriteltyjä, mikä vaatii hakijalta erityistä huolellisuutta hakutekstin lukemisessa ja haun tarkoituksen ymmärtämisessä.

”Esimerkiksi termi ”responsible research” pitää ymmärtää EU:n määrittelemällä tavalla eli siihen kuuluu esimerkiksi sukupuolikysymysten sekä yhteiskunnallisten vaikutusten huomiointi. Käsitteet pitää huomioida riittävän tarkasti, vaikkeivat ne määrääkään tutkimuksen suuntaa”, opastaa Salmi.

Kysymykseen, kannattaako hakea, jos ei ole aivan varma menestyksestään, Salmi vastaa myöntävästi. Hakemus vie tutkimusta eteenpäin ja jalostaa hakijan seuraavaa hakemusta. Lisäksi hakemusten yhteydessä syntyy yhteistyösuhteita, joista on hyötyä uusissa hauissa. Esimerkiksi Salmelle on syntynyt toimivat suhteet moniin eurooppalaisiin kollegoihin, joista Salmi mainitsee erikseen Viron ja saksalaiset yliopistot. Nämä ovat olleet mukana monissa Salmen menestyksekkäissä EU-hankkeissa.

Hakija voi mennä mukaan moneen hakuun samaan aikaan, mutta Salmen jalkapallovertaukseen kuuluu, että luotettava pelaaja edustaa yhtä joukkuetta kerrallaan.

Salmi myös muistuttaa, että EU:n rahoitus tarjoaa myös kiinnostavia tehtäviä hankkeiden arvioitsijoina.

Horisontti 2020 -ohjelmassa Salmen mainitsemien hankkeiden kaltaiset rahoitukset ovat SwafS-ohjelmassa eli Science with and for Society -rahoitushauissa. Nämä rahoitukset tukevat myös suomalaisten yliopistojen kolmannen tehtävän toteuttamista eli yleiskunnallista vaikuttavuutta parhaimmillaan.

Teksti: Vesa Varpula
Kuvat: Helena Thuneberg

Viimeksi muokattu 9.6.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »