EN

Water JPI:n tutkimusstrategia luo suuntaviivat kansainväliselle vesiyhteistyölle

18.8.2016

Kasvava väkiluku, saasteet ja muuttuva ilmasto uhkaavat maailman vesistöjä. Vesialan haasteisiin vastaaminen edellyttää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Monialaisella ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tutkimuksella pystytään suojelemaan vesivarantojamme myös tulevaisuudessa.

Water JPI on yleiseurooppalainen vesitutkimusohjelma, jolla etsitään yhteisiä ratkaisuja vesialan ongelmiin. SRIA 2.0 on ohjelman toukokuussa 2016 julkaistu uusi tutkimusstrategia. SRIA 2.0 kertoo, mihin veteen liittyviin aihealueisiin tieteellisen tutkimuksen tulisi juuri nyt keskittyä.

Järjestyksessä toinen tutkimusstrategia on viisi vuotta täyttävälle tutkimusohjelmalle tärkeä merkkipaalu. Strategia jakautuu teemoihin, jotka koskettavat vesiasioita ympäristön, teollisuuden ja talouden näkökulmista. Teemoilla ohjataan rahoitusta tutkimukseen, joka pyrkii esimerkiksi turvaamaan puhtaan veden saatavuuden ja vedestä riippuvien luonnon ekosysteemien vakauden.

Euroopan unionin neuvosto käynnisti vesialan ohjelmasuunnittelualoitteen vuonna 2011. Walter JPI:n päätavoitteena on selvittää, miten kestävän talouden edellyttämät kestävät vesihuoltojärjestelmät Euroopassa ja muualla maailmassa voidaan järjestää. Suomi on ollut jo vuosia aktiivisesti mukana ohjelmasuunnittelualoitteen hallinnossa ja kehittämisessä. Osallistumista koordinoidaan Suomen Akatemiasta.

Vesitutkimukselle strateginen päämäärä

Uusi tutkimusstrategia on laadittu vesialan eri asiantuntijoiden, sidosryhmien ja suuren yleisön yhteistyönä. Suomen Ympäristökeskuksen vesikeskuksen johtaja Seppo Rekolainen toimii vesitutkimusohjelman tieteellisen asiantuntijalautakunnan varapuheenjohtajana. ”Suomella on hyvä maine ja pitkä historia vesiasioiden hallinnassa. Tämän vuoksi meidän on kannettava myös laajempaa vastuuta globaaleista asioista”, Rekolainen sanoo.

Vesiasiat ovat ympäristöltään vaihtelevassa Euroopassa hyvin monimuotoisia. Etelä-Euroopassa suurin vesikysymys on kuivuus ja meillä pohjoisessa veden laatu. Rekolaisen mukaan uusi tutkimusstrategia kattaa eurooppalaiseen veteen liittyvät eri osa-alueet onnistuneesti. Se myös tarjoaa vesialan tutkimukselle ja rahoitukselle selkeän strategisen päämäärän.

Tutkimusstrategia sisältää kokonaisuudessaan viisi teemaa: kestävän ekosysteemin ylläpitäminen, kansalaisille turvallisten vesijärjestelmien kehittäminen, vesialan kilpailukyvyn edistäminen, vesiystävällisen biotalouden toteuttaminen ja vesiresurssivajeiden poistaminen.

Tällä hetkellä vesiala tarvitsee Rekolaisen mukaan tutkimusta, joka keskittyy veteen hallinnollisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Ympäristö ei ole ainut vesialan monimuotoisuuteen vaikuttava tekijä.  ”Jokaisessa Euroopan maassa on erilaiset sosioekonomiset olosuhteet, jotka vaikuttavat vesialaan ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Samanlaiset poliittiset käytänteet eivät toimi kaikkialla.”

Rekolainen uskoo, että jatkossa tutkimusyhteistyö keskittyy yhä enemmän globaalien vesiongelmien ratkaisemiseen.  Tutkimusohjelmaan osallistuu Euroopan komission lisäksi 20 Euroopan maata jäseninä sekä neljä maata tarkkailijoina. Isoimmat vesiongelmat sijaitsevat kuitenkin jäsenmaiden ulkopuolella, ja niillä on heijastusvaikutuksia Eurooppaan. ”Tutkimuksella voidaan parantaa yhteistä vesienhallintaa kriittisillä alueilla”, Rekolainen toteaa.

Yhteistyöllä vaikuttavuutta

Tutkimusyhteistyön taustalla vaikuttavat vesialan monet eri toimijat tutkijoista päättäjiin. Vuodesta 2010 lähtien Suomen Akatemia on koordinoinut vesialan kansallista tukiryhmää.  Säännöllisesti kokoontuvaan tukiryhmään kuuluu muun muassa vesialan tutkimusyhteisöjä, yliopistojen tutkimuslaitoksia ja ministeriöitä.  

”Olemme saaneet tukiryhmältä tietoa siitä, mitä teemoja strategiaan on syytä nostaa ja mitkä asiat ovat Suomelle ja pohjoiselle vedelle tärkeitä”, Laura Raaska kertoo.  Raaska toimii Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikön johtajana ja edustaa Suomea ohjelmasuunnittelualoitteen hallinnossa.

Joustava toimintamalli ja vuorovaikutus ovat Raaskan mukaan ohjelmasuunnittelualoitteen tärkeimpiä saavutuksia. ”Ohjelmasuunnittelualoitteena Water JPI on saanut erittäin hyvät arvioinnit. Osallistujamaiden sitoutuminen yhteiseen tutkimusohjelmaan on ollut todella vahvaa”, Raaska kertoo.

Ohjelma on jo onnistunut laajentamaan yhteistyötään Euroopan ulkopuolelle. Sen rahoitushakuihin on osallistunut maita esimerkiksi Aasiasta ja Afrikasta.Vesitutkimusohjelma on myös saavuttanut kiinteän keskusteluyhteyden Euroopan komissioon ja vaikuttanut Horisontti 2020 -ohjelman Yhteiskunnalliset haasteet -teemoihin.  ”Kun meitä on enemmän yhdessä, pystymme vaikuttamaan vahvemmin”, Raaska toteaa.

Tutkimusohjelma kannustaa suomalaistutkijoita kansainvälistymään

Vesitutkimusohjelman rahoitushauilla etsitään korkealaatuisia tutkimushankkeita, jotka edistävät tutkimusstrategiassa asetettuja tavoitteita. Helsingin yliopiston soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori Marko Virta on mukana vuoden 2013 pilottihausta rahoitetussa STARE-tutkimushankkeessa. Hankkeessa tutkitaan antibioottiresistenssin leviämistä ja sen torjumista jätevedenpuhdistamoilla.  

”Suomessa Water JPI on tutkijoiden keskuudessa tunnetuin ohjelmasuunnittelualoite. On hyvä, että Suomen Akatemian on ottanut vastuun ohjelman koordinoinnista täällä Suomessa. Akatemialla on tehtävään tarvittava riittävä tieteellinen ja hallinnollinen osaaminen”, Virta kertoo.

Vesitutkimusohjelma kannustaa tutkijoita kansainväliseen verkottumiseen. Virran tutkimusprojektissa onkin edustettuna useita eri Euroopan maita.  Hänen projektilleen tutkimusohjelman rahoitusmalli sopi mainiosti. ”Halusimme tutkia tilannetta eri Euroopan maissa. Kansallisessa rahoituksessa tällainen on vaikeampaa”, Virta toteaa.

Virran mukaan Euroopalla on potentiaalia olla globaali edelläkävijä veden käyttöön ja puhdistukseen liittyvässä tutkimuksessa.

”Ohjelma ajaa ennen kaikkea veden käyttöön liittyvien yhteiskunnallisten ja taloudellisten asioiden tutkimusta. Ohjelmasuunnittelualoitteiden hyvä puoli on se, että niiden yhteiskunnallinen relevanttius on mietitty huolella. Kohtuullisen pienellä maakohtaisella panostuksella saadaan suuria projekteja aikaiseksi”, Virta toteaa.

Water JPI:n uusi tutkimusstrategia on luettavissa osoitteessa http://www.waterjpi.eu/.

Teksti: Hanna Talikka
Kuvat: Anita Westerback, waterjpi.eu

Viimeksi muokattu 25.8.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »