EN

Vauvavuoden koko perhe vaikuttaa lapsen tapaan käsitellä tunteita

16.2.2016

Raskausajan ja vauvavuoden perhetyyppi vaikuttaa lapsen tapaan käsitellä tunneinformaatiota. Tampereen yliopistossa tehdyn kymmenvuotisen seurantatutkimuksen tulokset korostavat koko perheen tärkeyttä varhaisen äiti-lapsi-vuorovaikutussuhteen lisänä.

Tutkimukseen osallistui 79 noin 10-vuotiasta lasta neljästä eri perhetyypistä. Heille näytettiin tunnesävyltään myönteisiä kuvia iloisista kasvoista ja uhkaavia kuvia vihaisista kasvoista. Tutkimuksessa käytettiin reaktioaikoihin perustuvaa dot probe -menetelmää, jonka avulla voidaan mitata, suuntaako lapsi tarkkaavuuttaan esitettyjä tunnesävyttyneitä ärsykkeitä kohti vai niistä poispäin. Tämä ilmentää automaattisia ja usein tiedostamattomia tapoja käsitellä tunteita. 

Kohesiivisten perheiden (perheiden, joissa vanhempien parisuhde toimii ja molemmilla vanhemmilla on läheinen suhde vauvaan) lapsille (n= 20) oli tyypillistä suunnata tarkkaavuutensa ensin uhkaavia ärsykkeitä kohti, mutta lapset pystyivät lopulta myös irrottautumaan niistä. Herkkyys havaita uhkaavia ärsykkeitä voi edesauttaa toisten ihmisten tunnetilojen huomioimista. Tarkkaavuuden irrottautuminen uhkaavasta ärsykkeestä ilmentää kuitenkin tehokasta kykyä säädellä kielteisten tunnekokemusten viriämistä.

Sen sijaan etäisissä perheissä (perheissä, jossa pariskunnan välit ovat tulehtuneet ja läheisyys on vähäistä) lapset (n = 19) suuntasivat tarkkaavuutensa ensin uhkaavia ärsykkeitä kohti, mutta sitten poispäin uhkaavista ärsykkeistä. Tämä liittyy usein automaattisiin pyrkimyksiin estää kielteisiä ja uhkaavaksi koettuja tunnekokemuksia viriämästä. Lapsi on saattanut kehittää taipumuksen säädelläkseen omia tunteitaan riitaisessa ja etäisessä perheympäristössä.

Yhteenkietoutuneiden perheiden (perheiden, joissa vanhemmilla on vaikeuksia säilyttää perheen rajoja ja luottaa itsenäiseen pärjäämiseensä) lapset (n = 20) suuntasivat tarkkaavuuttaan uhkaavia ärsykkeitä kohti ja säilyttivät myöhemmässäkin vaiheessa huomionsa niissä. Tarkkaavuuden jumiutuminen uhkaaviin ärsykkeisiin liittyy usein vaikeuksiin säädellä kielteisten tunnekokemusten viriämistä. Lapsi on saattanut kehittää tämän taipumuksen saadakseen huomiota ja hoivaa turvattomassa perheympäristössä.

Tulokset tulkittiin tunteiden säätelyn näkökulmasta. 

- Lapset ovat saattaneet kehittää näitä tunteiden säätelystrategioita mukautuakseen perheympäristöjen tunneilmapiiriin. Tämä mukautuminen voi osaltaan selittää lasten myöhempää riskiä esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöille ja sosiaalisille taidoille, kertoo tutkija Jallu Lindblom.

- Tutkimus on monella tavalla uutta avaava, muun muassa ajallisesti muuttuvia perhesuhteita ei ole tutkittu perhetyyppeinä, ja myös pitkittäistutkimukset vauvavuodesta myöhempään tunneinformaation käsittelyyn ovat vähäisiä. 

- Tutkimus laajentaa vallalla olevaa kiintymysteoreettista käsitystä, joka korostaa äiti-vauva -suhteen tärkeyttä. Perhe tulisi huomioida kokonaisuutena, joka sisältää myös isien varhaisen vanhemmuuden ja parisuhteen. Tällä on merkitystä muun muassa neuvolatyölle ja raskausajan valmentavalle työlle. 

 Suomen Akatemia on rahoittanut tutkimusta.

Lähde: Tampereen yliopiston tiedote

Viimeksi muokattu 16.2.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »