EN

Tutkimuksella kehitetään yksilöityjä hoitokeinoja keuhkosyöpään

17.10.2016

Keuhkosyöpään pyritään tulevaisuudessa kehittämään tehokkaampia yksilöityjä hoitomuotoja. Syöpätutkija Emmy Verschurenin johtaman Suomen Akatemian rahoittaman riskihankkeen tavoitteena on tunnistaa hoitoja, jotka tehoaisivat tiettyyn keuhkosyövän alamuotoon. Tutkimuksen avulla selvitetään, pystytäänkö potilaan syöpäkudosta tutkimalla saamaan tarpeeksi nopeasti selville tietoa, jonka perusteella voitaisiin valita sopivin hoitomuoto tietylle potilaalle.

Keuhkosyövän perustutkimukseen ei ole Verschurenin mukaan panostettu riittävästi Suomessa, vaikka se on yleisimmin diagnosoitu syöpätyyppi. Keuhkosyöpä on yleisyytensä takia yhteiskunnalle ja erityisesti ikääntyvälle väestölle merkittävä terveydellinen ja taloudellinen taakka.

”Noin 90 % keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista. Kyseinen sairaus on siis ainutlaatuinen, koska suurin osa sen aiheuttamista kuolemantapauksista olisi estettävissä. Karsinogeenisten aineiden vuoksi keuhkosyövät ovat keskenään erityyppisiä, hyvin aggressiivisia ja vaikeahoitoisia. Hoidon aloittamista ei voi viivästyttää pitkään, ja tutkimuksemme kautta saatavalla tiedolla potilas voidaan ohjata juuri hänelle sopivaan hoitoon”, kertoo Verschuren.

Potilaiden hoito syöpätutkimuksen keskiöön

Verschurenin tutkimusryhmä tahtoo lisätä keuhkosyövän perustutkimusta tutkimalla viljeltyjen syöpäsolujen käyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita rutiinidiagnostiikassa. Tutkimushanke hyödyntää Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) laajaa perustutkimuksen ja potilashoidon yhdistävää tutkimuksen infrastruktuuria.

”Yhteinen perimmäinen tavoitteemme on edistää potilaiden hoidon päätymistä syöpätutkimuksen keskiöön”, toteaa Verschuren.

Tutkimusryhmä käyttää tutkimuksessaan hiirimalleja, joiden tärkeimmät biologiset ominaisuudet vastaavat hyvin ihmisen keuhkosyöpää. Eri lääkeaineiden tehokkuutta testataan eläinmalliin kasvatettuun syöpämalliin.

”Keskitymme lääkeaineisiin, jotka vaikuttavat keuhkosyövän ennusteeseen vaikuttaviin biologisiin toimintoihin, kuten solujen signaalivälitykseen ja immuunisolujen esiintymiseen. Näin voimme tunnistaa hoitoja, jotka tehoaisivat tiettyyn keuhkosyövän alamuotoon”, kertoo Verschuren.

Tutkimus ja terveydenhuolto lähemmäs toisiaan

Verschurenin mukaan syöpään erikoistuneet lääkärit käyttävät usein geneettistä profilointia saadakseen selville syövän kannalta oleellisimmat mutaatiot ja valitsevat hoidon tämän tiedon perusteella.

”Syvällisemmät toiminnalliset testit eivät kuitenkaan monimutkaisuutensa takia ole toistaiseksi käytössä klinikassa. Me perustutkimusta tekevät biologit pyrimme tarjoamaan kliinikoille tutkimusinfrastruktuuria, jonka avulla yksilöllisen hoidon suunnittelu on mahdollista. Näin voimme madaltaa tutkimuksen ja terveydenhoidon välistä kuilua”, hän kertoo.

Tutkimusryhmällä on Verschurenin mukaan ainutlaatuinen mahdollisuus arvioida uudenlaisen kliinisen tieteen suuntauksen taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia.

”Jos tutkimuksemme osoittaa, että diagnostiset tutkimushankkeet eivät merkittävästi paranna sairauden ennustetta verrattuna jo nyt rutiinisti tarjottaviin hoitoihin, jatkotutkimuksissa kannattaa panostaa keuhkosyövän ennaltaehkäisyyn”, hän lisää.

Tutkimuksesta hyötyä joka tapauksessa

Verschuren tiedostaa johtamansa tutkimushankkeen riskit. Syöpäkudosten biologiset ominaisuudet saattavat esimerkiksi muuttua merkittävästi, kun solut poistetaan elimistöstä.

Lisäksi Verschuren pitää riskinä sitä, ettei hiirillä saatujen tulosten vertaileminen ihmiseen lajien välisten erojen takia ole välttämättä suoraviivaista. Hän näkee kuitenkin riskeissä myös suurta potentiaalia ja tutkimuksesta saadaan hänen mukaansa joka tapauksessa arvokasta tietoa.

”Hankkeemme pyrkii paljastamaan laboratorioissa käytettyjen keuhkosyöpämallien rajoitteita, jotta malleja voitaisiin parantaa ja näin edistää yksilölliseen terveydenhoitoon ja terveydenhoidon kustannustehokkuuteen johtavaa kehitystä. Siirrämme projektin aikana kerätyt näytteet myös osaksi biopankkia. Näytteistä syntyy siis arvokas tutkimusresurssi riippumatta siitä, tuottaako varsinainen hanke positiivisia tuloksia”, kertoo Verschuren.

Merkittävien, haastavien ja alitutkittujen kysymysten parissa työskenteleviä tutkijoita on Verschurenin mukaan tärkeä tukea taloudellisesti kannattavilla rahoitusmalleilla.

”Riskihankkeiden rahoitusmuoto on loistava esimerkki tällaisesta mallista”, hän toteaa.

Teksti: Anna-Riikka Oravakangas
Kuva: Anita Westerback

 

 

 

 

 

 

 

Viimeksi muokattu 17.10.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »