SV EN

Tutkijatohtoreiden tapaaminen edisti vuoropuhelua

25.10.2016

”Tutkijatohtorin rahoitus on periaatteessa paras rahoitus, mitä tämän vaiheen tutkija voi saada Suomessa”. Näin toteavat nuoret tutkijatohtorit, biologit Veera Norros ja Heikki Takala, jotka osallistuivat lokakuussa biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan ja sen rahoittamien tutkijatohtoreiden tapaamiseen.

Tilaisuudessa keskusteltiin tutkimuksesta sekä rahoituksesta tieteellisen toimikunnan kanssa. Keskustelun aiheet käsittelivät muun muassa tutkimus- ja opetustyötä ja Suomen Akatemian rahoitusmuotoja. Myös työyhteisö ja liikkuvuus olivat suosittuja keskusteluaiheita. Tutkijatohtorit pitivät tilaisuuden vuoropuhelua tutkijoiden ja rahoitustahon välillä hyvänä asiana.

”Tämä rahoitus on tutkijalle iso meriitti”, sanoo Norros. Hän tutkii Suomen ympäristökeskuksessa Itämeren kasviplanktonien lajiominaisuuksia ja niiden mallinnusta. ”Parhaassa tapauksessa tämä johdattaa Akatemian rahoitusputkeen”, sanoo Takala, joka tutkii fytokromin toimintaan perustuvia optogeneettisiä työkaluja Helsingin yliopistossa. Optogenetiikka on uusi tutkimusala, jossa solujen toimintaa säädellään valon avulla. Fytokromit ovat erityinen proteiiniryhmä, jotka aistivat punaista valoa ja ovat tärkeitä muun muassa kasvien kehityksessä.

Akatemian rahoituksen haussa hyviksi puoliksi tutkijat nostavat kansainvälisen paneelin antamat lausunnot, myös hyvänä harjoituksena tuleville hakukierroksille. Rahaa vain saisi olla enemmän jaossa. ”Tutkijanuraan kuuluu hieman eksistentiaaliset epävarmuuden kysymykset, kuten taiteessa. On ihan todennäköistä, että jatkan tällä linjalla, jos siihen vain on mahdollisuus, mutta itselläni on myös varasuunnitelmia.”, Norros sanoo.

”Kaikki ovat ihan pienestä asti ajatelleet, että minusta tulee tutkija, ja niinhän minusta tulikin. Itse en ole pitänyt sitä itsestäänselvyytenä. Epävarmaa tämä työ on. Vuosi ennen projektin loppumista pitää viimeistään miettiä seuraavaa projektia”, Takala kertoo. ”Tutkijatohtorina on tosi hyvä, että on kolme vuotta aikaa rauhassa tutkia, ja ainakin kaksi ensimmäistä vuotta voi olla miettimättä seuraavaa projektia.”

Tutkimus pitää tohtorit liikkeessä

Norros ja Takala pitävät hyvänä, että väitöskirjaan verrattuna on kannustettu laajentamaan tutkimuskenttää ja käymään oman mukavuusalueen ulkopuolella. Liikkuvuuskriteeriä molemmat tutkijat pitävät hyvänä asiana tieteen kannalta, tapahtui liikkuvuus sitten kotimaassa tai ulkomailla.

Takala on työskennellyt Suomessa Helsingissä ja Jyväskylässä ja Ruotsissa Göteborgissa. ”Liikkuvuus edistää verkostoitumista, mutta henkilökohtaisen elämän ja tutkijanuran yhteensovittaminen on se ratkaiseva asia”, sanoo Takala.

”Etäyhteydellä hoituvat spesifit asiat, mutta fyysinen liikkuminen on kokonaisvaltainen kokemus. Siitä saa tosi paljon ja sellaista mitä ei osannut ajatellakaan. Minulla on lapsi ja ymmärrän hyvin perheellisten kritiikkiä liikkuvuusvaatimusta kohtaan, mutta tällä hetkellä vaatimukset ovat minusta kohtuulliset”, kommentoi Norros.

Norros on työskennellyt Helsingissä ja Michiganissa, Yhdysvalloissa. ”On reilua, että liikkuvuus on nyt epävirallisen käytännön sijaan virallinen vaatimus, jonka kaikki hakijat osaavat ottaa huomioon ja sisällyttää hakemukseen.”

Yhteistyöllä eteenpäin                  

Norros ja Takala pohtivat, että perustutkimusta tekevän tutkijan tulee nähdä oman tutkimuksensa vaikuttavuus, mutta koko ketjun suunnitteleminen alusta loppuun tuntuu kohtuuttomalta. Tutkijoiden ja päättäjien ja soveltajien välille tarvittaisiin välikäsiä avuksi välittämään tietoa eteenpäin.

Töitä molemmat tutkijat uskovat löytävänsä jatkossakin. Omat tutkimukset sujuvat tällä hetkellä suunnitellusti. Tärkeää on, että ympärille löytyy hyvä työyhteisö. ”Toivoisin saavani tehdä vielä enemmän yhteistyötä, vaikka itsenäinen työ toisaalta kuuluu tähän vaiheeseen tutkijana. Mielelläni tekisin töitä tulevaisuudessa myös oman tutkimusryhmän kanssa”, kertoo Norros. ”Minulle on tärkeää, että ympärillä on hyvä porukka, jonka kanssa tehdä tiedettä. Jos kaiken tekee yksin, siitä ei tule mitään”, sanoo Takala.

Teksti ja kuva: Joonas Aitonurmi

 

Viimeksi muokattu 25.10.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »