Tulevaisuuden osaamistarpeet: kieliä, sosiaalisia taitoja ja matematiikan soveltamisen kykyä

13.6.2016

Globalisaatio muuttaa koulutustarpeita. Suomeen tarvitaan lisää kansainvälisiä kouluja, arvioi professori Pirkko Pitkänen Tampereen yliopistosta. Pitkänen puhui Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS) -akatemiaohjelman vuosiseminaarissa Tampereella.

Pitkäsen mukaan suomalaisperheet liikkuvat jatkossa yhä enemmän maasta toiseen, jolloin lapsen on järkevää käydä englanninkielistä koulua myös Suomessa ollessaan.

Pitkänen pitää ongelmallisena sitä, ettei Suomessa arvosteta ulkomailla hankittua ammattikoulutusta eikä työkokemusta. Se näkyy siinä, että monet maahanmuuttajat ovat työssä, joka ei vastaa lainkaan heidän koulustaan. Myös ulkomailla olleet suomalaiset kohtaavat epäluuloja kotimaahan palatessaan.

”Maahanmuuttajien saamaan koulutukseen kohdistuu hirveän suuria epäluuloja. Jos suomalainen on ulkomailla ja hankkii siellä arvokasta kokemusta, häneenkään ei luoteta, vaan hänen ajatellaan menneen jotenkin pilalle”, Pitkänen toteaa.

”Ammatillinen koulutus on liian kansallisvaltiosuuntautunutta. Voisiko sille tehdä jotain?” Pitkänen kysyy.

Matemaattiset taidot ehkäisevät syrjäytymistä

Matematiikan opettamista olisi mahdollista järkevöittää, sanoo professori Pirjo Aunio Jyväskylän yliopistosta. Aunio puhui seminaarissa matematiikan oppimisen prosesseista ja haasteista heikkojen oppilaiden näkökulmasta. Oppilaista noin 10–15 prosentin oppimisvaikeuksia matematiikassa selittää jokin neurologinen syy. Noin 10–20 prosenttia taas on Aunion mukaan sellaisia, joilla oppiminen ei ole tapahtunut järkevällä tavalla.

”Sillä, millaisessa ympäristössä lapset ovat, on merkitystä alusta asti”, Aunio toteaa. Käsitys vahvistui, kun tutkittiin Etelä-Afrikan kunnallisia kouluja. Niiden oppilaat olivat matematiikassa huonompia kuin yksityiskoulujen oppilaat, mutta myös kunnallisten koulujen sisällä oli isot erot eri ryhmien välillä.

Aunion mukaan heikot oppilaat tarvitsevat matematiikassa mahdollisimman paljon systemaattista harjoittelua. Pelastaako digitaalisuus? Kun on tutkittu oppimispelejä, niillä ei ole havaittu saavutettavan riittävää hyötyä. Pelillistä oppimista pitää tutkia lisää, Aunio toteaa.

Jos ymmärretään matemaattisten taitojen kehitystä, voidaan ehkäistä syrjäytymistä. Siinä on haastetta tulevalle tutkimukselle.

Pelit opettavat mallintamaan matematiikan ilmiöitä

Tietokonepeli voi auttaa sellaisten asioiden opettamisessa, joita on vaikea opettaa tavanomaisessa luokkatyöskentelyssä, sanoo akatemiaprofessori Erno Lehtinen. Hän puhui tulevaisuuden matemaattisen ajattelun kultivoinnista ja esitteli matemaattisia taitoa harjaannuttavaa navigointipeliä, jossa laiva kulkee saaristossa erilaisten laskutoimitusten avulla.

Pelin avulla voi opetella käyttämään matematiikkaa ilmiöiden mallintamiseen joustavalla tavalla. Lehtinen pitää sitä keskeisenä taitona tulevaisuudessa.

”Kun systemaattisesti kirjallisuuden avulla analysoidaan tulevaisuuden matemaattisen osaamisen luonnetta, kun katsotaan sitä alaluokkalaisten näkökulmasta, hyvin keskeiseksi nousevat joustavat aritmeettiset taidot. Ne mahdollistavat sen, että pystytään käyttämään opittua matematiikkaa ilmiöiden mallintamiseen joustavalla tavalla. Siihen liittyy spontaani huomion kiinnittäminen ympäristön matemaattisiin aspekteihin”, Lehtinen selittää.

”Hyvin keskeinen asia on määrällisten suhteiden ymmärtäminen. Ei ainoastaan alaluokkalaisille, vaan se olisi varmasti hyödyllistä myös eduskunnassa puhetta pitäville ministereille”, Lehtinen toteaa.

Uudenlaisilla oppimismenetelmillä voidaan rakentaa perustaa toisaalta matematiikan käytölle erilaisissa arkisissa tilanteissa, toisaalta korkeammalle oppimiselle.

Kielitaito kehittyy pelaamalla

Pelien käyttö yleistyy myös vieraiden kielten opetuksessa. Dosentti Sari Ylinen Helsingin yliopistosta esitteli kehitteillä olevaa Say it again, kid -peliä, jonka avulla lapset voivat opetella vieraita kieliä hauskalla tavalla. ”Vieraiden kielten osaaminen ja erityisesti suullinen kielitaito tulee tulevaisuudessa tärkeämmäksi”, Ylinen arvioi. Hänen mukaansa kielten varhainen oppiminen on tärkeää.

Ylisen mukaan oppimiskokeissa on havaittu, että tarkoituksellinen oppiminen, johon yhdistyy sanan tuottaminen, on lapselle tehokkain tapa oppia vierasta kieltä. Pelit opettavat myös ääntämään oikein. Hankkeessa kehitetään puheteknologiaa ja automaattista puheentunnistusta. Oppimismekanismeja tutkitaan aivotutkimuksen menetelmin.

Kyynistyminen voi johtaa digiaddiktioon

Professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta kertoi tulevaisuuden oppimistaidoista. Hänen mukaansa sosioemotionaaliset taidot ennustavat elämässä menestymistä paremmin kuin kognitiiviset tekijät. Sosioemotionaalisia taitoja ovat esimerkiksi tavoitteiden asettaminen, yhteistyötaidot ja tunteiden säätely. Alakoululaisista noin puolet on tutkimusten mukaan innostuneita ja puolet kokee merkityksettömyyden tunnetta, joka voi kehittyä uupumukseksi.

Kyynistyminen voi johtaa myös digiaddiktioon, vaikka toisaalta digitaaliset oppimismenetelmät voivat tehdä opiskelusta innostavampaa. ”Opettajien pitää olla tarkkana siinä, miten digiloikka tehdään”, Salmela-Aro toteaa.

Salmela-Aron mukaan maahanmuuttajilla on muita enemmän pahoinvointia, uupumusta ja sopeutumisongelmia. Riskiryhmässä ovat erityisesti 7–9-luokkalaiset maahanmuuttajapojat.

Koulukiusaamisen ehkäisemisestä vientituote

Kiusatuksi joutuminen koulussa on yleismaailmallinen ilmiö ja ongelma, joka koskee noin joka kymmenettä oppilasta, sanoo professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta. Kiusaaminen uhkaa lasten ja nuorten turvallisuudentunnetta, hyvinvointia ja oppimista. Kiusaamisilmiön tutkimus ja ilmiöstä keskustelu käynnistyi Pohjoismaissa 1970-luvulla. Nyt aiheesta puhutaan kaikkialla maailmassa.

Salmivalli kertoi KiVa Koulu -ohjelman viemisestä Chileen. Chilessä on käynnistynyt tänä vuonna tutkimushanke, jossa tutkitaan KiVa Koulu -ohjelman vaikutuksia. Mukana on 33 valtion koulua, joissa oppilaat ovat tyypillisesti matalan sosioekonomisen aseman perheistä. Tutkimushypoteesien mukaan kiusaaminen vähentyy noin kolmanneksella ja parhaimmat tulokset saavutetaan kouluissa, joissa myös virtuaaliset oppimisympäristöt ovat käytössä.

Teksti: Tuula Toivio
Henkilökuvat: Erno Lehtinen (Riikka Söderlund), Sari Ylinen (Leena Vähäkylä), Katariina Salmela-Aro (Kari Likonen)
Etusivun kuva: Pond5

Viimeksi muokattu 17.6.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »