Teorioita unien merkityksestä

23.8.2016

Visuaalisen tajunnan tutkimisen lisäksi kognitiivisen neurotieteen tutkimuslaitoksella on meneillään toinenkin Suomen Akatemian rahoittama hanke. Se on Ihmisen mieli (MIND) -tutkimusohjelmaan kuuluva konsortiotutkimus, jota tehdään dosentti Harry Scheinin johtaman anestesiatutkimusryhmän kanssa. Hankkeessa tarkastellaan, mitä koehenkilöiden aivoissa tapahtuu muuttuneiden tajunnantilojen, etenkin luonnollisen nukkumisen ja unennäön sekä lääkeaineilla aikaansaadun keinotekoisen nukutuksen aikana.

Anestesiologien osuus hankkeessa keskittyy koehenkilöiden tajunnan sammuttamiseen ja palauttamiseen sekä kokeissa tarvittavien anestesia-aineiden pitoisuuksien mittaamiseen. Kaikki nukutettavat koehenkilöt ovat nuoria, hyväkuntoisia miehiä, jotka nukutetaan vain kokeellisia mittauksia varten.

”Radioaktiivista säteilyä sisältävä, kokeessa käytettävä PET-kuvantaminen on aina riskitekijä raskaana oleville naisille, joten joutuisimme tekemään raskaustestin jokaiselle kokeeseen osallistuvalle naiselle”, professori Antti Revonsuo selittää.

Unet valmistavat kohtaamaan uhkia

Hankkeen taustalla ovat myös Revonsuon omat unitutkimukset. Hän tuli 2000-luvulla tunnetuksi unien uhkasimulaatioteoriastaan, jonka mukaan unet ovat evoluutiossa muokkautuneet eräänlaisiksi taisteluharjoituksiksi. Kun ihminen unen aikana treenaa kohtaamaan valvemaailman mahdollisia uhkatilanteita, se parantaa hänen havainnointi- ja reagointinopeuttaan.

Teoria pohjasi siihen, että universaalitasolla raportoitujen unien listaykkösenä on aina klassinen painajainen, jossa unennäkijää ajetaan takaa tai joku mörkö, villieläin tai tuntematon henkilö hyökkää hänen kimppuunsa. Hieman ajantasaisemmissa stressaavan nykyelämän painajaisissa unennäkijää uhkaa lennolta tai tentistä myöhästyminen, eikä puhelinkaan toimi. Hyvin monet yleiset uniteemat puhuvat sen puolesta, että unet pyrkivät valmistamaan unennäkijää erilaisiin uhkatilanteisiin.

Unimaailma voi kompensoida kontaktien puutetta

Uhkasimulaatioteorian saama kritiikki pitää sisällään kysymyksen positiivisten ja neutraalien unien
merkityksestä. Siihen on pyritty vastaamaan kehittelemällä teoriaa unien merkityksestä sosiaalisina simulaatioina. Yksi väitöskirjantekijä testaa teoriaa muuttuneita tajunnantiloja koskevassa hankkeessa.

”On vielä vaikea sanoa, olemmeko oikeilla jäljillä. Evoluutioperspektiivistä tarkasteltuna ihmisen säilyminen hengissä on riippunut suhteista muihin yhteisön jäseniin. ”Need to belong” voisi olla evoluutioperustainen tarve, jota harjoitamme unen aikana. Ihminen on unessa harvoin yksin, ja unet näyttäisivät jopa liioittelevan sosiaalisuuttamme. Ehkä näiden unien tarkoitus on pitää sosiaaliset suhteet lämpiminä ja toimia sosiaalisten suhteiden muistina ja varastona.”

Kompensaatiohypoteesin mukaan unimaailma voisi myös kompensoida sosiaalisten kontaktien puutetta eristäytyneisyyden tilassa. Vielä 1800-luvulla ihmiset saattoivat joutua pitkiksi ajoiksi eroon toisistaan, kun ei ollut online-yhteyksiä, välimatkat olivat pitkiä ja kirjeetkin kulkivat hitaasti. Nykyisin eristäytyneisyyden kokemus on pyyhitty pois niin radikaalisti, ettei juuri kukaan joudu tai pääse kokemaan sitä, mikä oli aikoinaan täysin luonnollista ihmisen historiassa.

”On haasteellista tutkia, miten sosiaalinen eristäytyneisyys vaikuttaa unennäköön, kun some täyttää käytännössä kaikki sosiaaliset aukot. Pitäisi ehkä järjestää kokeellinen retriitti luonnonhelmassa ilman nettiyhteyksiä – esimerkiksi yliopiston omilla tutkimusasemilla. Retriittiin valitut henkilöt voisivat vaikka viettää virkistävän kesäloman keskittymällä olemaan hyviä unitutkimuksen koehenkilöitä”, Revonsuo sanoo.

Lue myös juttu Tajunta on tieteen suurimpia arvoituksia

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi

Viimeksi muokattu 23.8.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »