Talvipuutarhasta läpinäkyvä soitin

26.9.2016

 

Kun Suomen Akatemian tutkijatohtori on lisäksi taiteilija, on luontevaa kertoa tutkimuksesta myös taideteoksen muodossa. Otso Lähdeojan tutkima runkoääniteknologia muutti Helsingin kaupungin Talvipuutarhan suureksi, läpinäkyväksi soittimeksi.

Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Talvipuutarha on tarjonnut yleisölle rehevien kasvien täyttämän virkistäytymispaikan jo vuodesta 1893 lähtien. Nyt Otso Lähdeojan ja Josué Morenon yhteistyönä syntynyt ääni-installaatio on muuttanut Töölönlahdelle tähyilevän kauniin lasipalatsin myös kuuloaistia ruokkivaksi äänipuutarhaksi. Soivia tiloja on kaksi. Katedraalimaisesta suuresta palmuhuoneesta löytyy musiikillista resonoivaa ääntä. Kompaktimmassa kaktushuoneessa voi syventyä pienimuotoisempaan ja hiljaisempaan introspektiiviseen äänimaisemaan.

Lähdeojan ja Morenon In Situ -teos on toteutettu Lähdeojan tutkiman runkoääniteknologian avulla. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessaan Lähdeoja tarkastelee runkoäänien mahdollisuuksia musiikin ja multimediataiteen alueilla. Kolmivuotisen hankkeen viimeinen vuosi on juuri käynnistynyt. Datan keräämisen ja analysoinnin sijasta Lähdeojan tutkimus pohjaa "research-creation" -metodologiaan, jossa hän itse tuottaa aineistoa ja pyrkii saattamaan samanaikaisesti työstämänsä runkoääniteknologian, musiikin ja psykoakustiikan osa-alueet toisiaan tukevaksi, vuorovaikutukselliseksi kokonaisuudeksi.


Mia Marttiini Talvipuutarhan kaktushuoneessa.

Runkoääniteknologian käyttö on vielä hyvin harvinaista verrattuna perinteiseen menetelmään, jossa ääni johdetaan ilmaan kartiokaiuttimien kautta. Runkoääni määritellään kiinteisiin esineisiin ja pintoihin johdettuna ääniaaltona. Värähtelevä pinta toimii kuten kaiutin ja saa aikaan ilmanpaineen vaihteluja, jotka kuulemme äänenä. Runkoäänen voi myös havaita kosketuksen kautta erityisenä "äänituntohavaintona". Kun runkoääntä johdetaan seiniin, ikkunoihin, penkkeihin, lavarakennelmiin tai tarkoitusta varten tehtyihin lavasteisiin, itse tila muuttuu arkkitehtuurilliseksi instrumentiksi, jota voidaan soittaa.

Ennen Talvipuutarhaan pystytettyä installaatioteosta Lähdeoja oli mukana muun muassa Musiikkitalon konsertissa, jossa yleisön istuimiin johdettiin värinää, jolloin äänen pystyi aistimaan myös tuntoaistin kautta.

Lähdeoja haluaa korostaa, että vaikka Talvipuutarhan ääni-installaatiolla on tutkimuksellinen tausta, se kestää tarkastelun myös pelkkänä taiteellisena objektina. Talvipuutarhassa vieraileva voi kuunnella äänimaisemia tarvitsematta ymmärtää niihin liittyvää teknologiaa. Varsinaiset lasista ja pleksilasista valmistetut läpinäkyvät kaiuttimetkin maastoutuvat rakenteiden ja kasvien lomaan lähes huomaamattomina.

"Käytän tässä taiteellista työtä jonkinmoisena laboratoriona, jossa tehdään ääniteknologiaan liittyviä kokeiluja", kiteyttää Otso Lähdeoja.

Suomesta Ranskaan ja takaisin

Otso Lähdeoja työskentelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän alleviivaa, että puolet hänen toiminnastaan on tutkimusta ja puolet taiteen tekemistä. Ammattimuusikkona työskennellyt kitaristi myös esiintyy edelleen aina silloin tällöin.

Lähdeojan työkielenä on nykyisin englanti, mutta taustasta löytyy myös ranskankielistä työskentelyä Belgiassa ja Kanadassa. Laajennettuja soittimia koskevan väitöksensä Lähdeoja teki ranskaksi pitkäaikaisessa kotikaupungissaan Pariisissa, mihin hän muutti vanhempiensa kanssa jo 15-vuotiaana. Suomeen Lähdeoja muutti takaisin vasta kolme vuotta sitten perustamaan perhettä suomalaisen vaimon kanssa.

Paluu Suomeen on tuntunut mukavalta.

"On ollut mielenkiintoista tutustua kotimaahansa uudestaan aikuisena. Aikaisempi mielikuvani perustui teini-ikäisen kokemuksiin. Vastaan on tullut paljon hyviä yllätyksiä. Suomessa on tilaa, kaunista luontoa ja pääsääntöisesti mukavia, hyväsydämisiä ihmisiä. On täällä tietysti myös omat haasteensa kuten kaikkialla muuallakin."

"Eniten huomaan kaipaavani pitkään jatkunutta urbaania traditiota. Suomalaiset eivät ole asuneet kaupungeissa kovin pitkään eivätkä kaupunkielämään tottumattomina aina osaa jäsentää, miten kaupungeissa ollaan ja asutaan lähekkäin."

Tutkimuksen alueella Lähdeoja pitää suomalaista lähestymistapaa varsin pragmaattisena ranskalaiseen traditioon verrattuna.

"Pariisissa ajatellaan toisin kuin täällä. Suurkaupungin ja keskeisen maan meininkiin liittyvä monimuotoisuus – kulttuurien ja eri koulukuntien kohtaaminen – on vaikuttanut minuun suuresti. Olen alkanut vähitellen hahmottaa, että Suomessa keskitytään ratkaisemaan ongelmia. Kun joku ongelma on ratkaistu, siirrytään seuraavaan ongelmaan. Ranskassa puolestaan on loputtoman vahva diskurssitraditio. Se vaikuttaa siten, että ratkaisun löytäminen saattaa jäädä toissijaiseksi suhteessa teoreettiseen miettimiseen, kehittelyyn ja keskusteluun."

Toisaalta suomalainen yhteiskunta on myös vähemmän hierarkkinen ja pyramidimainen kuin monet muut länsieurooppalaiset yhteiskunnat.

"Täällä pääsee helpommin toteuttamaan projekteja, joille saattaisi nousta tie pystyyn toisaalla. Tämä Talvipuutarhaan pystytetty ääni-installaatio ei olisi ollut helppo nakki Pariisissa, Brysselissä tai Madridissa. Oli todella hienoa päästä Helsingissä tällaiseen vanhaan, merkittävään rakennukseen ja saada sekä rahoituksellista että tietotaidollista tukea kaikilta eri tahoilta."

Yhteistyössä on voimaa

Lähdeojan työskentely koostuu nykyisin tietotekniikasta, musiikin säveltämisestä ja esittämisestä, teorian kehittelystä, kirjoitustyöstä ja myös aivan konkreettisesta käsityörakentamisesta. Kun hän teki väitöstään laajennetuista soittimista, joihin suunnitteli soittimen sointialaa ja ilmaisumahdollisuuksia laajentavia tietoteknisiä lisäyksiä, suurin osa työstä oli tehtävä itse.

Tälläkin hetkellä Lähdeoja tekee laajennettua kitaraa ammattikitaristi Petri Kumelalle ja vastaa kaikista tietoteknisistä ja elektroniikkaa vaativista toteutuksista. Soitinrakentaja puolestaan tekee kaikki soittimen rakentamiseen kuuluvat puutyöt.

"Olen aina ollut hyvin kiintynyt akustiseen soittoon, instrumentin ideaan ja akustiseen sointiin, ja olen tehnyt hyvin vähän puhtaasti digitaalista työtä. Tekemisiini liittyy aina jokin soitin, materiaali, keho tai rakennus. Fyysisyys ja materiaalisuus ovat olleet tärkeitä juttuja."

Vaikka Lähdeoja on teknologisella alalla, hän alleviivaa vierastavansa täysin pragmaattisteknologista lähestymistapaa, joka ei ota huomioon ympäröivää sosiaalista tai luonnonolojen todellisuutta.

"Minulle on tärkeää, että tekemiseni linkittyvät ympäristöön joko taiteen tai muuten ihmisiä koskettavan aspektin kautta. On hyvin lyhytnäköistä käsitellä teknologiaa ja jopa tiedettä jonkinmoisena itseriittoisena asiana."

Myös yhteistyössä on voimaa. Vaikka Lähdeojan runkoääniteknologiatutkimus on yhden ihmisen projekti, jota hän tekee Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoituksella, hän sanoo nauttivansa yhteistyöstä eri alojen edustajien kanssa. Hän on tehnyt paljon yhteistyötä niin kuvataiteen, esittävien taiteiden ja tanssitaiteen edustajien kuin myös tietotekniikkainsinöörien kanssa.

Vuosi sitten Lähdeoja perusti Kuvataideakatemian professori Mika Elon kanssa taiteen teknologian tutkimusryhmän, jonka tarkoituksena on saada aikaan keskustelua siitä, miten kuvataiteesta tulevat ajatukset kohtaavat ääni- ja musiikkiajattelun.

"Monelta eri suunnalta tulevat yhteistyötahot pitävät homman liikkeessä. Olisi hienoa saada aikaan tutkimusryhmä, jossa monien eri alojen edustajat voisivat tehdä yhdessä työtä saman katon alla. Se on vielä aika harvinaista. Yhteisen kielen löytäminen ja toisten näkemysten ymmärtäminen voi myös viedä aikaa. Mutta jos on halua dialogiin, uskon että se yhteinen kielikin kyllä löytyy.

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi

Otso Lähdeojan ja Josué Morenon In Situ -teokseen voi tutustua Helsingin kaupungin Talvipuutarhassa 22.9.–6.10. 2016 la-su 12–16, ti 9–15 ja ke-pe 12–15. Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1.

Viimeksi muokattu 26.9.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »