Suomen Akatemia aktiivisesti mukana toteuttamassa Terveysalan kasvustrategiaa

20.6.2016

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tiekartta vuosille 2016–­2018 on julkistettu. Tiekartta täsmentää vuonna 2014 julkistetun kasvustrategian toimeenpanoa hallituksen kärkihankkeiden ja painopisteiden mukaisesti.  Sen ovat allekirjoittaneet ministerit Olli Rehn, Sanni Grahn-Laasonen, Hanna Mäntylä ja Juha Rehula.

Terveysala on yksi maailman nopeimmin kasvavia toimialoja. Kasvustrategian tavoite on, että Suomesta tulee kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijämaa.

Kasvustrategian laati työryhmä, jossa oli edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Tekesistä ja Suomen Akatemiasta.  ”Lähtökohta oli, että bioalaan kohdistetuista julkisista investoinneista huolimatta tutkimustiedon hyötykäyttö on jäänyt liian vähäiseksi”, kertoo työryhmän jäsen, Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Marja Makarow.  

Miksi tutkimustiedon hyödyntäminen eli translaatio on jäänyt vähäiseksi? Lääkeyritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on Suomessa toistaiseksi pienimuotoista. Toisaalta systeeminen tahtotila tutkimustiedon hyödyntämiselle on ollut vajavainen. ”Moni tutkija on toki kehittänyt tutkimustuloksiaan hyödyntämisen puolelle, mutta tutkimusyksiköillä ja yliopistoilla alkaa nyt vasta olla strategioita vaikuttavuuden edistämiseksi”, Makarow toteaa.

Suomen vahvuuksia ovat monipuolinen ja korkeatasoinen tieteellinen tutkimus ja osaamispohja. Suomi on ensimmäinen maa, jolla on moderni biopankkilaki. Terveystiedon rekisterit ovat pitkälle kehittyneitä ja genomitiedon hyödyntämiseksi on laadittu Sitran toimesta tuore genomistrategia. Yliopistosairaaloiden verkosto on korkeatasoinen ja sote-uudistukseen on ladattu odotuksia. Suomessa on myös korkeatasoista ICT-osaamista ja start-upeille suotuisa ympäristö sekä tutkimusmyönteiset kansalaiset.

Kasvustrategian toimeenpano etenee

Terveysalan kasvustrategian laatineesta työryhmästä tuli implementointiryhmä, joka jalosti kasvustrategian suosituksista kahdeksan toimeenpanoaluetta. Niihin kuuluvat muun muassa tutkimuksen kaupallistaminen sekä sote-tiedon hyötykäytön mahdollistaminen.

Strategian toimeenpanossa on jo edetty. ”Kyseessä on yksi Sipilän hallituksen painopistealoista, ja yksi kärkihankkeista on genomitiedon hyödyntäminen”, Makarow toteaa.

”Valtioneuvosto osoitti 17 miljoonaa euroa genomikeskuksen perustamiseen, mutta vielä on epäselvää, mikä genomikeskuksen rooli tulee olemaan. Saman rahoituskaton alle kuuluu myös biopankkien toiminnan koordinoiminen sekä kansallinen syöpäkeskus”, Makarow kertoo.

Tekes ja Suomen Akatemia kehittävät yhteistyössä rahoitusmuotoja, jotka huomioivat alan erityispiirteet. Esimerkki uusista toimenpidemalleista on Akatemian Tutkimuksella Eteenpäin -kärkihanke.

EU:ssa tapahtuvaa vaikuttamistyötä tehostamaan perustetaan yhteinen toimintamalli. ”Tavoitteena on tunnistaa keskeiset EU-hankkeet, joilla on suuri merkitys terveysalan kasvuedellytyksille Suomessa”, kertoo implementointityöryhmän varajäsen, yksikönjohtaja Jarmo Wahlfors.

Suomen Akatemia, Tekes ja muut julkiset toimijat huomioivat lisäksi terveyssektorin kehityksen tiivistäessään yhteistyön toimintamallejaan. Alalle kanavoidaan rahoitusta uusien ohjelmien kautta, joista esimerkkejä ovat Yksilöllistetty terveys – perimästä yhteiskuntaan (pHEALTH) -akatemiaohjelma sekä käynnistymässä oleva Terveyttä kohorteista ja biopankeista (Cohort) -akatemiaohjelma.

Yksilöllistetty terveys, jonka ytimessä on yksilöllistetty lääketiede, perustuu yksilöstä kerätyn geneettisen ja muun tiedon analyysiin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Tieto voi olla terveydenhuoltojärjestelmän tai tulevaisuudessa yhä enemmän myös yksilön itsensä keräämää ja tallentamaa. Yksilöllistetty terveys – perimästä yhteiskuntaan (pHealth) -akatemiaohjelma keskittyy tämän terveydenhoidon perusteellisen muutoksen tutkimiseen ja selvittää sairauksien geneettisiä syitä ja hoidollisia kysymyksiä, jotka ulottuvat tiedon keruuseen ja tallentamiseen liittyviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Terveyttä kohorteista ja biopankeista (Cohort) -akatemiaohjelman aihepiiri on suomalaisilla syntymäkohorteilla tehtävä tutkimus. Kohortti tarkoittaa väestötutkimusaineistoa. ”Ohjelmassa syntymäkohortilla tarkoitetaan tiettynä hetkenä tai tiettynä aikavälinä syntynyttä ihmisryhmää tutkimusyksikkönä”, kertoo Suomen Akatemian temaattisen tutkimusrahoituksen johtaja Riitta Maijala.

Kun biokeskuksia perustettiin, toivottiin, että biotekniikan tutkimus loisi innovaatioita, joiden pohjalta maahan syntyisi  ”bio-Nokia”.  Sellaista ei kuitenkaan ole syntynyt. Mielenkiintoista on, että nyt Nokialla itsellään on uusi toimiala terveysteknologian alalla, eHealth. ”Nokia kuuluu nyt terveysalan sidosryhmiin. On jännittävää nähdä, mitä tästä syntyy”, Makarow sanoo.

Yhteistyötä ja työnjakoa. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Tiekartta 2016-2018

Teksti: Tuula Toivio

Kuva: Pond5.com ja Pekka Kiirala

 

Viimeksi muokattu 4.7.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »