Puhdas vesi – tulevaisuuden tuote ja raaka-ainelähde

5.4.2016

Kuinka puhdas vesi saadaan riittämään myös tulevaisuudessa? Millaisia haasteita lääketeollisuus, kaivokset tai vaateteollisuus asettavat puhdistusmenetelmille? Tavoitteena on, että veden epäpuhtaudet voidaan tulevaisuudessa ottaa talteen ja kierrättää. Millaisia uusia menetelmiä voidaan kehittää veden puhdistamiseksi? Haastateltavana on aineen- ja lämmönsiirtotekniikan professori Riitta Keiski Oulun yliopistosta.

”Puhdas vesi tulee olemaan tuote. Veden ympärille kehittynyt tutkimus on monitieteistä ja sen merkitys yhteiskunnallisesti on suuri. Suomessa ollaan kehityksen kärjessä”, näkee Keiski, joka toimii vastuullisena johtajana Suomen Akatemian rahoittamassa kansainvälisessä vesihankkeessa sekä kansallisen vesihankkeen osan vetäjänä. Kumpikin hanke kuuluu Akatemian käynnissä olevaan AKVA-akatemiaohjelmaan.

Myös Perussa kaivokset sotkevat vesiä

Perussa kaivostoiminta on heikentänyt jokivesien laatua. Kansainvälisessä kehitystutkimushankkeessa kehitetään uusia adsorptiomateriaaleja, joilla vedestä voidaan poistaa esimerkiksi raskasmetalleja. Paikallisista maatalousjätteistä, muun muassa kuorista tai siemenistä, kehitetään aktiivihiilisuodattimia, joilla saastunutta jokivettä puhdistetaan harvaanasuttujen ja köyhien alueiden käyttövedeksi. Kylien asukkaille on tehty myös kyselytutkimuksia.

”He ovat olleet todella kiitollisia tästä tutkimuksesta ja sehän tietysti motivoi meitä tutkijoita. Kotitaloudet ja maanviljely käyttävät vettä, joka pitää puhdistaa. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että veden laadussa on ongelmia, mutta eivät tiedä, mitä ne ovat tai miten ongelmat voidaan poistaa”, Keiski kuvaa.

Perun hanke on hyvä esimerkki biotaloudesta, kiertotaloudesta ja uudenlaisesta cleantech-ajattelusta. Hankkeessa kerätään tietoa ja kehitetään menetelmiä, joista on hyötyä myös muualla. ”Kaivokset pilaavat vesiä myös Suomessa, mekin tarvitsemme parempia puhdistusmenetelmiä.”

Intia-yhteistyön pohjalta kehitetään hapetusmenetelmiä

Kasvintorjunta-aineet, kemianteollisuuden sivutuotteet ja lääkeainejäämät ovat hankalia päästökomponentteja, jotka eivät itsestään hajoa ja jotka veteen joutuessaan aiheuttavat monenlaisia hankaluuksia.

”Kansallista AKVA-vesihanketta edeltäneessä Akatemian rahoittamassa Intia-hankkeessa kehitettiin menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla edellä mainitut epäpuhtaudet voidaan tunnistaa ja poistaa vedestä. Hanke jatkuu nyt kansallisena projektina, jossa tutkitaan katalyyttisiä menetelmiä, joiden pitää olla tehokkaita ja edullisia, sillä ne tulevat käyttöön pienten haitta-ainepitoisuuksien poistamisessa ja mahdollisesti myös matalasti koulutetuilla, köyhillä alueilla.”

Lääkejäämien kulkeutuminen vesistöihin on globaali haaste.

”Intiassa, missä lääkkeet ovat vapaammin saatavilla, muun muassa antibioottien ja särkylääkkeiden päätyminen käyttövesiin nähdään monitieteellisenä haasteena. Lääkeaineista jää aina osa imeytymättä ja kulkeutuu käyttöveden mukana takaisin ihmiseen, ellei näiden aineiden poistamiseen ole teknologioita ja tietotaitoa.”

Saastunut vesi voi olla raaka-aine

Vedessä olevat arvokomponentit, esimerkiksi ravinteet ja orgaaniset aineet, voidaan ottaa talteen, kunhan oikeita menetelmiä löytyy. Keiskin mukaan vesi ei ole pelkästään puhdasta tai likaista, vaan jätevetenä se voi olla arvokas raaka-ainelähde ja niinpä voidaankin sanoa, että tulevaisuuden vesi on merkittävä luonnonvara.

”Suomi on hyvä vesiosaajamaa, täällä on tarvittavaa teknologiaosaamista ja siihen liittyvää korkeatasoista kehitys- ja tutkimustoimintaa, hyvät verkostot ja paljon alan yrityksiä. Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä myös tulevaisuuden veden ympärille rakentuvaan toimintaan moniosaajaksi kansainvälisillä markkinoilla”, kertoo Keiski.

Vaateteollisuus kuormittaa

Globaalitaloudessa hyödykkeiden halpatuotanto voi aiheuttaa sen, että esimerkiksi teollisuuden jätevesien ongelmia ja seurauksia ei pohdita riittävästi ennalta.

”Meillä on paljon kestävään kehitykseen liittyviä maailmanlaajuisia ongelmia. Monesti esimerkiksi vaatekaupoissa tulee miettineeksi, kuinka paljon vaateteollisuus todellisuudessa kuormittaa vesiä. Veden saasteet ovat myös tulevien sukupolvien ja ihmisen perimän ongelma. Vettä ei voi tarkastella siksi pelkän bisneksen näkökulmasta.”

Veden kiertokulkuun liittyy monitieteisiä, monialaisia tutkimusongelmia, joita ei voi ratkaista yhden tieteen voimin. Tarvitaan yhteistyötä sekä monitieteellisiä ja tieteiden välisiä tutkimusryhmiä.

”Suomen Akatemia on ollut aikaansa edellä temaattisen tutkimuksen tukemisessa. Olen erityisen iloinen siitä, että rahoitus on mahdollistanut kansainvälisten ja monitieteellisten tutkimusverkostojen muodostumisen, joiden puitteissa tehtävä yhteistyö tulee varmasti jatkumaan, vaikka nykyiset ohjelmat ja hankkeet päättyvät.”

Teksti: Marja Nousiainen
Kuva: Kari Likonen

Viimeksi muokattu 5.4.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »