Ohjelmajohtajat edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta

5.9.2016

Kuvassa: Heli Koski, Mikael Hildén ja Olli Kangas

Vuorovaikutus on avainsana strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajien työssä. He vetävät ohjelmia, jotka on muodostettu strategisen tutkimuksen rahoituksen saaneista hankekokonaisuuksista eli konsortioista. Tämä rahoitus on yksi Suomen Akatemian rahoitusmuodoista.

Jokaisella strategisen tutkimuksen rahoituksen tutkimusohjelmalla on oma ohjelmajohtajansa. Kolmivuotisen ohjelmajohtajan tehtävänä on tutustua kollegoihin, asiantuntijoihin ja tutkijoihin sekä pitää yhteyttä päätöksentekijöihin. Kolmen ohjelman alla toimii yhteensä 16 eri alan tutkimushanketta, joiden odotetaan tuovan ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan kysymyksiin.

Aalto-yliopiston tutkimusjohtajana ja Etlan tutkimuspäällikkönä toimivan Heli Kosken johtamassa Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelmassa tutkitaan digitalisaation, uusien energiamuotojen ja robotiikan hyödyntämistä. Suomen ympäristökeskuksen professorin Mikael Hildénin johtamassa Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelmassa tarkastellaan biotaloutta ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Kansaneläkelaitoksen yhteiskuntasuhteiden johtajan, professori Olli Kankaan vetämässä Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmassa edistetään tasa-arvoa ja ehkäistään syrjäytymistä.

”Ohjelmajohtajan tehtävä on osittain olla kuin postitoimisto, joka välittää viestejä eri alojen ihmisten ja asiantuntijoiden välillä”, Hildén sanoo. 

Tutustuminen ohjelmajohtajan työmaa

Hildénin, Kosken ja Kankaan työ on tiivistä yhteydenpitoa oman ohjelman tutkimushankkeisiin. Ohjelmajohtajat osallistuvat hankkeiden kokouksiin ja seuraavat niiden tutkimusta sekä seminaareja. Vaikka ohjelmajohtajan tehtävä liittyy tieteelliseen tutkimukseen, työ on pitkälti vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

”Erityisesti ensimmäisen puolen vuoden aikana työ on kollegoihin ja oman ohjelman tutkimushankkeisiin tutustumista”, Koski sanoo.

Ohjelmajohtajan on pohdittava, miten oman ohjelman hankkeista syntyy yhtenäinen kokonaisuus. Hildén, Koski ja Kangas hyppäävät ikään kuin liikkuviin juniin koordinoimaan tutkimushankkeiden yhteistä toimintaa.

Ohjelmajohtajien tehtävänä on myös arvioida kriittisesti, onko oma tutkimusohjelma onnistunut ja vastannut sille asetettuihin odotuksiin. Suomalaisessa tutkimuskentässä ohjelmajohtaja on kuin sivistynyt maallikko, joka haastaa hankkeita arvioimaan ja kehittämään omaa tutkimustoimintaansa.

”Keskustelemme yhdessä Kosken ja Hildénin kanssa, miten olisimme mahdollisimman vähän haitaksi tutkimushankkeiden itsenäiselle toiminnalle mutta kuitenkin tukisimme niitä parhaalla mahdollisella tavalla”, Kangas sanoo. 

Hyvä ohjelmajohtaja luo yhteisen sävelen

Taitava ohjelmajohtaja tuo yhteen hyvinkin erilaisia tutkimushankkeita, joista hän muodostaa mielekkään kokonaisuuden ohjelman teeman ympärille.

”Ohjelmajohtajana minun on löydettävä yhteinen sävel esimerkiksi taloustieteilijöiden ja taiteilijoiden erilaisiin tapoihin ajatella”, Kangas sanoo.

Eri hankkeet voivat onnistua tutkimuksessaan ilman ohjelmajohtajaa, mutta ohjelmajohtaja ei voi onnistua tehtävässään ilman hankkeiden työskentelyä. Yhteiskunnallisesti merkittävät muutokset eivät myöskään synny hetkessä vaan vaativat toteutuakseen aikaa.

”Haastavaa onkin pitkälle tähtäimelle tuottamamme tutkimustiedon sovittaminen ajankohtaiseen käyttöön”, Hildén sanoo. 

Suomessa ohjelmajohtaja pääsee ministerinkin puheille

Ohjelmajohtajan tärkeimpiä tehtäviä on saattaa tieteellisesti tutkittu tieto päätöksentekijöiden käyttöön. Vuorovaikutus päättäjien kanssa tarkoittaa vierailuja maan hallituksen istunnoissa, ministeritapaamisia ja yhteistyötä valtioneuvoston kanslian kanssa. Tämän ansiosta tutkimustuloksia todella käytetään hyväksi päätöksenteossa, mikä kasvattaa tutkijoiden vastuuta.

”Suomessa hierarkkiset kynnykset ovat onneksi matalia. Suurissa valtioissa usein vain unelmoidaan pääsystä ministerin puheille”, Hildén sanoo.

Tutkijat tuottavat tietoa, jonka perusteella poliitikot tekevät päätöksiä. Tutkimustieto onkin paketoitava tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon.

”Kiireisten poliitikkojen mielenkiintoa ei ole helppo vangita. Ohjelmajohtajien kesken ideoimme esimerkiksi videoita, joissa poliitikoille esiteltäisiin nopeasti ja pelkistetysti kunkin ohjelman sisältö”, Kangas kertoo.

Tutkijoiden tehtävänä on ainoastaan tuottaa tietoa syy-seuraussuhteista yhteiskunnassa, eli kertoa politiikoille, mitä seurauksia mistäkin valinnasta syntyy.

”Tutkijat itse eivät tee arvovalintoja, vaan se on poliittisen päätöksenteon tehtävä”, Kangas sanoo.

Ohjelmajohtajat osa kansainvälistä tutkimusyhteisöä

Tutkimustulosten levittäminen edellyttää ohjelmajohtajilta verkostojen luomista ja ylläpitämistä Suomen, Euroopan sekä koko maailman tasoilla. Hankkeet järjestävät aktiivisesti kansallisia ja kansainvälisiä tilaisuuksia, joissa keskustellaan tutkimustuloksista. 

”Kansainvälisten suhteiden kautta tutkimushankkeet tulevat maailmalla tunnetuiksi. Olemme osa laajaa tiedeyhteisöä paitsi Suomessa myös Euroopassa, joten tieteellinen vaikuttavuus saavutetaan kansainvälisillä julkaisuilla ja areenoilla”, Hildén sanoo.

Ohjelmajohtaja tukee hankkeita myös yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa ja viestinnässä. Tutkimushankkeet tavoittavat Suomen kansalaisia paitsi omien verkkosivustojensa välityksellä, myös lukuisissa sosiaalisen median viestintäkanavissa.

”Palkitsevinta ohjelmajohtajalle olisi nähdä, miten oman ohjelman tutkimushankkeet synnyttäisivät yhteiskunnallisesti merkittäviä muutoksia”, Hildén korostaa.

Teksti: Niina Kellinsalmi
Hildénin kuva: Niina Kellinsalmi
Kankaan kuva: Marjo Aaltomaa
Kosken kuva: Matti Rajala

Viimeksi muokattu 5.9.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »