Mitä eroa on akatemiaohjelmilla ja strategisen tutkimuksen ohjelmilla?

17.5.2016

Sekä akatemiaohjelmat että strategisen tutkimuksen ohjelmat ovat temaattisia ohjelmia, joissa tutkimushankkeet on koottu yhteisen teeman alle. Mitä eroa niillä on? Johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen (kuvassa vasemmalla) ja akatemiaohjelmayksikön johtaja Arja Kallio kertovat.

Akatemiaohjelmien tehtävä on tieteen uudistaminen, kun taas strategisen tutkimuksen ohjelmien tavoitteet liittyvät yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun. Tämä työnjako on syntynyt sen jälkeen, kun strategisen tutkimuksen neuvosto perustettiin keväällä 2014. Akatemian viime vuonna tekemän strategiatyön aikana havaittiin, että työnjakoa on syytä selkeyttää.

"Aiemmin myös akatemiaohjelmilla oli hyvin paljon yhteiskunnallisia aiheita, jotka liittyivät esimerkiksi energiaan ja veteen", Arja Kallio huomauttaa.

Akatemiaohjelmiin liittyy enemmän kansainvälisiä yhteishankkeita kuin strategisen tutkimuksen ohjelmiin. Strategisen tutkimuksen ohjelmilla ja akatemiaohjelmilla on edelleen myös monia yhteisiä piirteitä.

"Keskeistä on, että tieteellisen laadun pitää olla korkea", Tiina Petänen kertoo. "Toinen yhdistävä tekijä on se, että ohjelmat ovat koordinoituja kokonaisuuksia. Niillä on jokin yhteinen nimittäjä, ja joku – johtoryhmä, neuvosto, ohjelmapäällikkö tai ohjelmajohtaja – katsoo, että ohjelmasta tulee yhtenäinen kokonaisuus, joka tuo lisäarvoa hankekokonaisuudelle", Tiina Petänen sanoo.

Molemmissa ohjelmatyypeissä käytetään ennakointia uusien teemojen tunnistamiseen. Akatemiaohjelmissa teemoja kutsutaan aihekokonaisuuksiksi. Akatemiaohjelmissa aikahorisontti voi olla pidemmällä kuin strategisen tutkimuksen ohjelmissa. "Esimerkiksi Biofuture2025-akatemiaohjelma katsoo lähes kymmenen vuoden päähän ja etsii tulevaisuuden menetelmiä", Arja Kallio toteaa.

Tutkimusta, ei selvityksiä

Strategisen tutkimuksen neuvoston tehtävänä on hahmottaa paitsi yhteiskunnallisia haasteita, myös mahdollisuuksia, joita muuttuva ympäristö antaa. "Mitkä ovat nousuja, joita yhteiskunta tarvitsee esimerkiksi tämän hetken taloudellisen tilanteen kohentamiseksi? Siinäkään ei katsota ihan lyhyellä tähtäimellä, että nyt pitää saada heti ratkaisu, vaan etsitään ratkaisuja tutkimuksen avulla. On tärkeää huomata, että ratkaisut tehdään tutkimuksen eikä selvitysten avulla", Tiina Petänen painottaa.

Yhteisiä arvoja akatemiaohjelmille ja strategisen tutkimuksen ohjelmille ovat myös tieteidenvälisyys ja monitieteisyys. Niitä tavoitellaan sekä ohjelmien, konsortioiden että yksittäisten hankkeiden tasolla.

Akatemiaohjelmissa on sekä yksittäisiä hankkeita että konsortiohankkeita, joiden koko vaihtelee. Strategisen tutkimuksen neuvostolle voi jättää ainoastaan konsortiohakemuksia. "Kun on kyse isosta yhteiskunnallisesta ilmiöstä tai haasteesta, se vaatii myös ison konsortion, joka pystyy katsomaan asiaa monesta näkökulmasta. Kolmen vuoden rahoitus on yli kolme miljoonaa euroa, eli hankkeet ovat todella kookkaita", Tiina Petänen kertoo.

Verkostojen luominen on kaikkien ohjelmien tavoite. "Pyrimme luomaan uusia verkostoja sekä ohjelmien sisällä että ohjelmien välille. Verkostoja syntyy myös muiden sidosryhmien ja rahoittajien välille", Arja Kallio kertoo.

Sekä strategisen tutkimuksen ohjelmissa että akatemiaohjelmissa käsitellään esimerkiksi energiakysymyksiä, mikä tarjoaa luontevan mahdollisuuden järjestää yhteisiäkin tilaisuuksia. "Ohjelmat täydentävät toisiaan eivätkä ole päällekkäisiä toistensa kanssa", Tiina Petänen toteaa.

Miten ohjelmien teemat valitaan?

Ohjelmien teemat valikoituvat muun muassa avoimen konsultaation kautta. "Otamme vapaasti ehdotuksia vastaan verkkokyselyjen kautta", Tiina Petänen kertoo. Strategisen tutkimuksen yksikkö hyödyntää myös kansallista ennakointiverkostoa ja ministeriöiden ennakointityötä. Teemaehdotukset käsitellään kerran vuodessa työpajoissa, joihin osallistuu tutkijoita sekä julkishallinnon, yritysten ja järjestöjen edustajia.

Teema-aihiot viedään vielä avoimeen kuulemistilaisuuteen ennen kuin strategisen tutkimuksen neuvosto jättää teema-aloitteen valtioneuvostolle. Valtioneuvoston kanslia valmistelee esityksen konsultoiden ministeriöitä, tutkimus- ja innovaationeuvostoa sekä kansliapäälliköitä. Valtioneuvosto tekee teemapäätöksen, jonka jälkeen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto ryhtyy valmistelemaan ohjelmia.

Akatemiaohjelmien aiheita voivat esittää niin ikään avoimen konsultaation kautta tieteelliset toimikunnat, strategisen tutkimuksen neuvosto sekä tutkimusinfrastruktuurikomitea. "Ensi vuodesta alkaen on tarkoitus järjestää tieteellisten toimikuntien yhteisiä ohjelmatyöpajoja, joissa ideoita käsitellään", Arja Kallio kertoo.

Ideat esitellään tutkimusjohtoryhmälle, joka on keskeinen akatemiaohjelmia valmisteleva elin. "Tutkimusjohtoryhmässä ovat toimikuntien puheenjohtajat, tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja sekä strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja, ja sitä vetää pääjohtaja", Arja Kallio luettelee.

Pääjohtaja esittelee aiheet Akatemian hallitukselle, joka valitsee muutamia aiheita jatkokäsittelyyn. Virkamiesvalmistelun jälkeen pääjohtaja esittelee jalostetut aiheet hallitukselle, joka päättä toteutettavien akatemiaohjelmien aiheista. Pääjohtaja nimittää akatemiaohjelmille valmisteluryhmän, joka myöhemmin muuttuu johtoryhmäksi.

Vuorovaikutus korostuu

Akatemiaohjelmien sisältöä on mahdollista täydentää kansainvälisten hakujen kautta. "Kansainvälisyys ei ole mikään itseisarvo vaan väline korkeatasoisuuteen", Arja Kallio kertoo. "On tärkeää fasilitoida uutta yhteistyötä. Esimerkiksi suomalaiset neurologit eivät tienneet, millaisia mahdollisuuksia Kiinassa on ennen kuin heidät vietiin sinne", Kallio kertoo esimerkin.

Koska akatemiaohjelmien lähtökohta on tieteen uudistaminen, on tärkeää, että tutkijakunta on tietoinen akatemiaohjelmien valmistelusta. Tämä korostaa vuorovaikutuksen merkitystä. "On tärkeä huomata, että ohjelmia valmistellaan yhteistyössä myös muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tämä on nimenomaan sidosryhmäyhteistyötä", Arja Kallio lisää. Keskeisiä sidosryhmiä ovat Tekes, ministeriöt, elinkeinoelämä ja säätiöt.

Vuorovaikutuksen merkitys on tunnustettu myös strategisen tutkimuksen ohjelmissa, joiden lähtökohta on tarvelähtöisyys. Petäsen mukaan tarvelähtöisyys on uusi ajatusmalli tutkimusmaailmassa. "Tutkijat eivät ole tottuneet tekemään niin tarvelähtöisesti. Nyt tehdään edelleen korkeatasoista tutkimusta, mutta mietitään, kenelle tehdään ja mikä merkitys tutkimuksella on yhteiskunnalle. Vuorovaikutussuunnitelma on osa tutkimussuunnitelmaa", Petänen kertoo.

Suomen Akatemialla on tässä artikkelissa käsiteltyjen tutkimusohjelmien lisäksi myös monia muita rahoitusinstrumentteja. Suurin rahoitusmuoto on akatemiahankkeet, jotka eivät kuulu mihinkään temaattiseen ohjelmaan.

Teksti: Tuula Toivio
Kuva: Anita Westerback

 

Viimeksi muokattu 18.5.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »