EN

Kuinka voit kehittyä rahoitushaussa?

10.8.2016

Tutkimusrahoituksen saaminen vaatii paljon työtä ja sinnikkyyttä. Hermosolujen eristekerroksen eli myeliinitupen proteiineja tutkiva Salla Ruskamo Oulun yliopistosta sai Suomen Akatemian kolmivuotisen tutkijatohtorirahoituksen Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnalta kolmannella hakukerrallaan. Myeliini on hermosolujen aksoneita peittävää ainetta, joka parantaa sähköistä tiedonkulkua hermosoluissa. Myeliinin kalvoproteiinin rakenteen tutkimus on täysin uutta, ja Ruskamon saama rahoitus voi mahdollistaa proteiinien tutkimuksen pitkällä aikavälillä.

”Tutkimuksella voidaan saada apua moniin myeliiniin liittyviin geneettisiin sairauksiin ja esimerkiksi MS-tautiin”, kertoo rakennebiologiaan ja biokemiaan perehtynyt Ruskamo.

Kysyimme Ruskamolta hänen hakemisprosessistaan ja kuinka rahoitushaussa voi kehittyä.

Kolmas kerta toden sanoi

Ruskamo haki tutkijatohtorin rahaa ensimmäisen kerran heti väittelynsä jälkeen. 

”Ensimmäinen hakukerta oli opettelua ja hyvää harjoitusta. En vielä silloin tiennyt tarkalleen, kuinka Suomen Akatemia ja arviointipaneelit toimivat. Lisäksi tutkimusprojektini oli vielä alkutekijöissään, joten minulla ei ollut vielä alustavia tuloksia. Ansioluetteloni ei vielä ollut myöskään kovin hyvä ja tutkimussuunnitelmakin oli hieman levällään”, kertoo Ruskamo.

Seuraavalla hakukerralla Ruskamo sai kohdennettua tutkimustaan paneelilta saamiensa kommenttien pohjalta. Lisäksi hän sai ensimmäisenä post doc -vuotenaan jo julkaisuja, jotka kehittivät ansioluetteloani.

”Osaamiseni karttui ja tärkeimpänä saimme jo alustavia tuloksia, jotka lisäsivät hakemuksen uskottavuutta. Toisella hakukerralla rahoituksen saaminen olikin lähellä ja sain todella positiivisia kommentteja. Tutkimussuunnitelmaani pidettiin kuitenkin liian riskialttiina, vaikka onnistuessaan tutkimuksen vaikuttavuus olisikin ollut suurta. Minun täytyi siis vakuuttaa paneeli siitä, että pystyn tekemään hakemuksessa lupaamani asiat.”

Kolmannella hakukerralla Ruskamo sai taas lisää tuloksia, jotka vakuuttivat myös muutkin siitä, että tutkimus voi onnistua. Viimeiset tulokset laskivat Ruskamon mukaan tutkimuksen riskiä ja tutkimus nähtiin nyt kunnianhimoisena. Hän sai rahoituksen keväällä 2014.

Omat vahvuudet ja osaaminen esiin

Vaikka hakemuksen työstäminen vie aikaa, niin Ruskamon mukaan aikaa menee kuitenkin vähemmän jokaisella hakukerralla.

”Hakemusteksti täytyy osata kirjoittaa vakuuttavasti. Myös tutkimuksen kohdentaminen on tärkeää, koska yleensä alkuun hakemus on liian laaja.  Asiat on opittava ilmaisemaan juuri oikein ja tarpeeksi yksityiskohtaisesti. Lisäksi suomalaistenkin pitäisi oppia kuvailemaan omia vahvuuksiaan ja omaa osaamistaan rohkeasti”, hän toteaa.

Arviointipaneelin kommenteista ja palautteesta saa hyviä vinkkejä sekä seuraavaan hakemukseen että itse tutkimukseen.

”Kommenttien pohjalta voi seuraavalla kerralla nostaa esiin asioita, joita ei ole huomannut mainita aiempana vuonna. Esimerkiksi jokin hakemuksen puute ei välttämättä ole todellinen, vaan hakija ei ole hoksannut mainita, että hänellä on osaaminen asiaan.”

Ruskamo painottaa myös, että riskitutkimuksessa on hyvä korostaa myös varasuunnitelmia, jos tutkimus ei menekään aiotusti. Tärkeää on myös, että hakemus menee oikeille ihmisille arvioitavaksi.

”Arvioitsijoiden pitäisi olla oman alasi asiantuntijoita. Niinpä abstrakti ja asiasanat ovat todella tärkeitä, jotta hakemus menee oikealle paneelille”, vinkkaa Ruskamo.

Hyvä valmistautuminen tärkeää

Kommentit tutkijakollegoilta voivat olla arvokkaita. Lisäksi Ruskamo on saanut hyviä kommentteja ja apua yhteistyökumppaneiltaan heidän osaamisalueiltaan. Ruskamo on saanut apua myös samalla alalla työskentelevältä mieheltään. Kaikki apu kannattaa siis käyttää hyödyksi.

Ruskamo kehottaa lukemaan hakuohjeet tarkkaan Suomen Akatemian verkkosivuilta. Tutkimussuunnitelma on osattava laatia ohjeen mukaan. Lisäksi Ruskamo on osallistunut kahtena vuonna Suomen Akatemian Ask & Apply -kiertueelle, jossa rahoitushakua esitellään.

”Etenkin ensimmäisellä kerralla Ask & Apply oli todella hyödyllinen. Opin tuolloin muun muassa miten hakemus käsitellään, kuinka paneelit toimivat, mihin hakemus menee ja mikä hakemuksessa on tärkeää. Kehotan siis osallistumaan kiertueelle etenkin, jos hakee ensimmäistä kertaa ja hakemisesta ei ole vielä kokemusta.”

Ruskamo aikoo jatkaa tutkimusta kalvoproteiinien tai kalvoon sitoutuvien proteiinien parissa myös tulevaisuudessa.

”Minulla on vielä kaksi vuotta jäljellä tutkijatohtorirahoitusta myeliinin proteiinien tutkimusprojektiin. Sen jälkeen kaikki on taas avoinna.”

Teksti ja kuva: Anna-Riikka Oravakangas

Viimeksi muokattu 10.8.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »