SV EN

Keinotekoisilla verisuonilla parempaa ymmärrystä solujen välisestä viestinnästä

2.6.2016

Sydän- ja verisuonitautien ennustettavuutta voidaan parantaa verisuonien solujen välisen viestinnän tutkimuksella. Åbo Akademin tutkija Cecilia Sahlgrenin johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa riskihankkeessa tutkitaan verisuonien muodostumista ja pyritään löytämään uusia verisuonien säätelymekanismeja. Tutkimuksessa keskitytään verisuoniston solujen väliseen viestintään.

”Solujen keskinäinen viestintä on tärkeää verisuonien muodostumisessa ja kudosten sopeutumisessa verenkierron muutoksiin”, kertoo Sahlgren.

Sahlgrenin mukaan esimerkiksi verenkierron vaikutus solujen viestintämekanismeihin on vielä varsin tuntematon, koska sitä on vaikea tutkia tavanomaisissa soluviljelmissä tai elävässä organismissa. Tutkimusryhmä käyttää uusia tutkimusmenetelmiä selvittääkseen solujen viestintää.

”Tarvitaan uusia mallijärjestelmiä, kuten pieniä keinotekoisia verisuonia, joilla voidaan säädellä verenkiertoa ja seurata solujen välistä viestintää ymmärtääksemme yhteyden luonnetta. Insinöörien kanssa kehittämämme verisuonten mikrokudoksen avulla voimme kontrolloida verenkiertoa ja seurata solujen kommunikaatiota. Mallit ja tietokonesimulaatio auttavat meitä ymmärtämään, miten yhteydet säätelevät kudosten muodostumista ja rakennetta. Saamme näillä menetelmillä tietoa myös verenkierrossa tapahtuvien muutosten aiheuttamista sairauksista.”

Apua sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon

Sydän- ja vesisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa. Verisuonien ja kudosten uudelleenmuodostumista on tärkeä saada uutta tietoa, jotta sydän- ja verisuonitautien ymmärtämistä ja ennustamista voidaan parantaa. Sahlgrenin mukaan solujen viestinnän ja mekaanisten vaikutusten välisten yhteyksien kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen on vielä kuitenkin pitkä matka.

”Tutkimuksemme pohjalta saatavalla uudella tiedolla voi olla tulevaisuudessa sovellutuksia. Tieto voi antaa esimerkiksi lääkäreille, tutkijoille ja verisuonien rakentajille laskennallisen työvälineen, jolla voidaan ennustaa verisuonien uudelleenrakentamista luonnollisessa verenkierrossa. Näin voidaan kehittää suunnitteluohjeistoa kudosteknologiaan ja lääkintään”, toteaa Sahlgren.

Sahlgren kuitenkin painottaa, että heidän tutkimuksensa on perustutkimusta, jonka pitkäaikaiset tavoitteet ovat ymmärtää sekä parantaa ihmisten terveyttä.

”Emme keskity mihinkään erityiseen sairauteen, vaan tutkimme perustat ja perustoiminnot kudosten muodostamiselle uusilla menetelmillä. Opimme näin uusia asioita ihmiskehon rakenteesta ja toiminnasta. Suurin kuvittelemamme riski tutkimuksellemme olisi, että emme löytäisi yhteyttä meidän tutkimamme soluviestinnän ja mekaaniseen vaikutuksen välillä.”

Riskiprojekti on tuottanut jo tulosta

Sahlgrenin mielestä riskinotto ja monimutkaiset tieteelliset kysymykset edellyttävät innovatiivisia ja luovia ratkaisuja.

”Lääketieteen edistyminen vaatii myös riskien ottamista, jotta voimme saada aikaan tulevaisuudessa jotain uutta ja mullistavaa. Näen riskirahoituksen tärkeänä etenkin nuorille tutkijoille, jotka ovat perustamassa omaa tutkimusryhmäänsä. Tämän rahoituksen avulla nuoret tutkijat voivat ryhtyä ratkomaan tieteellisesti monimutkaisia ja teknisesti haasteellisia kysymyksiä.”

Sahlgren kertoo tyytyväisenä, että heidän tutkimuksellaan on jo saatu jotain aikaan.

”Riskiprojektimme on jo johtanut kansainvälisiin ja tieteidenvälisiin yhteistyökuvioihin bioalojen tutkijoiden ja insinöörien välillä.”

Teksti: Anna-Riikka Oravakangas
Kuva: Bart van Overbeeke

Viimeksi muokattu 2.6.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »