Kärkihankerahoituksella hyödynnetään aiempaa tutkimusta

23.3.2016

Uusi kärkihankerahoitus on herättänyt keskustelua hakijoiden joukossa. Kärkihankerahoituksella tuetaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista sekä aktiivista yhteistyötä tutkimuksen hyödyntäjien kanssa. Suomen Akatemian tiedeasiantuntija Erja Hänninen avaa rahoitusmuodossa erityisesti mietityttäneitä asioita.

Hakijalla on oltava aikaisempaa rahoitusta

Hakijat ovat kysyneet paljon hakukelpoisuuden kriteereistä. Hännisen mukaan rahoituksen perusajatuksena on se, että hakijalla on oltava meneillään tutkimusta, joka on jo arvioitu tieteellisesti korkea-arvoiseksi kansainvälisessä tieteellisessä vertaisarvioinnissa. Rahoitus suunnataan siis jo meneillään olevan korkeatasoisen tutkimuksen ja sen monipuolisen hyödyntämisen edistämiseen; aiemmasta tutkimuksesta saatuja tutkimustuloksia tulee hyödyntää kärkihankkeessa.

”Kärkihankearvioinnissa ei tarvitse siis tehdä enää erikseen tieteellistä arviota, koska tiedämme jo, että tutkimus on aiemmin arvioitu tieteellisesti korkeatasoiseksi. Voimme keskittyä kärkihankearvioinnissa hankkeiden relevanssin ja hyödynnettävyyden arvioimiseen”, kertoo Hänninen.

Hakijan on täytynyt saada aikaisempaa rahoitusta 1.1.2015 – 27.4.2016 välisenä aikana. Aiemmin rahoitetun saadun tutkimuksen rahoituksen on oltava julkista, kuten Suomen Akatemian tai EU:n puiteohjelman rahoitukset ovat.

Nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuoto

Kärkihankerahoitus on tarkoitettu etenkin nuorelle tutkijasukupolvelle, eikä hakijan väittelystä ole saanut kulua yli 14 vuotta. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi akatemiatutkijat tai tutkijatohtorit, joiden haut kuuluvat Suomen Akatemian nuoren tutkijasukupolven rahoitusinstrumentteihin. 

Hänninen korostaa, että haussa tarkoitetaan nimenomaan akateemista nuoruutta eikä biologista ikää. 

”Kansainvälisellä vertailulla selvitimme, että useissa nuoren tutkijasukupolven rahoitusmuodoissa rajoitus on joko 5-7 vuotta tai yhdeksän vuotta väittelystä. Akatemiatutkijarahoitusta hakiessa väittelystä ei ole saanut kulua myöskään yli yhdeksää vuotta. Vedimme rajan näiden pohjalta tähän hakuun 14 vuoteen, jossa yhdeksään vuoteen on lisätty viisi vuotta. Ne voivat sisältää muun muassa vanhempainvapaat, pitkäaikaisen sairauden, siviili- tai asepalveluksen sekä muut urakatkokset.”

Tutkimustuloksilla hyödynnetään yhteiskuntaa

Hakuilmoituksessa kerrotaan, ettei hakijalla saa olla päällekkäistä rahoitusta kärkihankerahoituksen kanssa. Päällekkäisyydellä viitataan siihen, ettei täysin samaa tutkimusta voida rahoittaa kahdesta eri instrumentista.

”Hakijalla voi siis olla toinen rahoitusmuoto toiseen tutkimukseen. Hanke jonka perusteella hakee kärkihankerahoitusta voi olla käynnissä samaan aikaan, jolloin tutkimukset menevät päällekkäin. Tutkimusten tulisi tukea toisiaan tai kärkihankerahoituksen tulee pohjata toiselle tutkimukselle, jota viedään kärkihankkeessa eteenpäin hyödyntämismielessä”, toteaa Hänninen.

Lisäksi Hänninen muistuttaa rahoitusten palkkauksista. Jos hakija saa palkkansa jo esimerkiksi tutkijatohtori- tai akatemiatutkijarahoituksesta, hän ei voi käyttää kärkirahoitusta omaan palkkaansa. Rahoitusta voi käyttää kuitenkin esimerkiksi henkilökunnan palkkaamiseen tai muihin tutkimuksen hyödyntämistä eteenpäin vieviin kustannuksiin.

”Jos tutkija nostaa oman palkkansa tutkijatohtori- tai akatemiatutkijarahoituksesta, on otettava huomioon sivutulorajoitukset. Yleensä toisen hankkeen hallinnointiin voi tuolloin käyttää 10 %, jonka voi sitten laittaa omana panoksenaan kärkihankkeeseen.”

Tutkimustulosten on tarkoitus hyödyntää yhteiskuntaa. Hyödynnettävyyden ei tarvitse olla taloudellisesti relevanttia, vaikka kärkihanke on osa Valtionneuvoston opetuksen ja koulutuksen-alaan liittyvää Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi -kärkihanketta.

”Tulokset voivat tukea esimerkiksi päätöksentekoa, uusien oppimismetodien kokeilua kouluissa tai sote-uudistuksen toteuttamista”, kertoo Hänninen.

Hakija: muista täyttää verkkokysely

Hänninen kannustaa hakijoita hakemaan reippaasti ja neuvoo lukemaan hakuilmoituksen huolella.

”Jos hakuilmoituksen luettuaan jää vielä jokin asia mietityttämään, voi olla yhteydessä minuun.”

Hän muistuttaa myös, että Suomen Akatemian kärkihankkeen verkkosivuilla www.aka.fi/karkihanke on verkkokysely, johon kaikkien hakijoiden toivotaan rekisteröityvän. Kysely on auki 31.3.2016 saakka.

”Kyselyn avulla voimme jo etukäteen nähdä millaisia hakemuksia meille on tulossa, ja voimme sen pohjalta järjestää oikeanlaisen arvioinnin hakemuksille. Arviointia on hankala miettiä etukäteen, koska haku on auki temaattisesti kaikille aloille. Haluamme kuitenkin varmistaa hakijoillemme parhaan mahdollisen arvioinnin.”

Teksti: Anna-Riikka Oravakangas
Kuva: Marjo Aaltomaa

Viimeksi muokattu 23.3.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »