Kansakunnan mielenliikkeet aukeavat Suomi24:n jättiaineiston avulla

10.3.2016

Hunajapurkki, josta voi annostella aineistoa lähes mihin tahansa teemaan. Näin kuvailee professori Jussi Pakkasvirta Suomi 24-keskustelupalstan aineistoa, joka on avattu tutkimuskäyttöön. Suomi24 on Suomen suurin aihekeskeinen verkkofoorumi. Nyt avattu tutkimusaineisto käsittää 15 vuoden verkkokeskustelut, yhteensä 70 miljoonaa viestiä.

Tavoitteena on, että aineisto voidaan päivittää puolen vuoden välein. Pakkasvirta odottaa, että pääsee pian analysoimaan viime syksyn keskusteluja. Nationalismin tutkijana häntä kiinnostaa nähdä, millainen muutos keskustelukulttuurissa on tapahtunut pakolaiskriisin roihahdettua.

Pakkasvirta johtaa vuoden alussa käynnistynyttä, Suomen Akatemian rahoittamaa Kansakunnan mielenliikkeet -tutkimushanketta, jossa tehdään uraauurtavaa tutkimusta sosiaalisen median aineistojen analysoimiseksi.  Tavoitteena on rakentaa sosiaalisen median tutkimuksen työkalupakki, johon kerrytetään välineitä ja resursseja edesauttamaan tämäntyyppisten aineistojen tutkimusta.

Poikkitieteellisessä hankkeessa on mukana kolme yliopistoa ja viisi eri laitosta. Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta mukana ovat tilastotiede, Kuluttajatutkimuskeskus ja menetelmäkeskus. Turun yliopistosta hankkeeseen osallistuvat digitaalisen kulttuurin tutkijat sekä kieliteknologia, ja Itä-Suomen yliopistosta hyvinvointitutkimuksen yksikkö. Pakkasvirta itse työskentelee alue- ja kulttuurintutkimuksen professorina maailman kulttuurien laitoksella Helsingin yliopistossa.

Mediayhtiö Aller on avannut Suomi24-keskustelupalstan sisällön tutkimuskäyttöön. Se hyötyy itsekin hankkeesta, sillä tutkimus voi antaa lisätietoa foorumin käyttäjistä, ihmisten kiinnostuksista ja keskustelujen luonteesta. Tulokset voivat kiinnostaa myös mainostajia.

 ”Aineisto on ainutlaatuinen, kun ajattelee, että Google on antanut tutkijoille joskus rajoitetun aineiston kahdeksi viikoksi. Meillä on aineisto 2000-luvun alusta”, Pakkasvirta huomauttaa.

 

Yksityisyyden raja puhuttaa

Politiikka, terveys, kielitiede, vihapuhe. Siinä joitakin aiheita, joiden pariin tutkimusryhmän on tarkoitus sukeltaa. Kielitieteen osalta voidaan tutkia vaikkapa suomen kielen uudissanojen syntyä. Vihapuhetutkijat voivat hahmottaa vihapuheen muotoa, laajuutta ja muutoksia ajassa.

”Keksi mikä tahansa teema, niin voimme tehdä sinulle ajon – tai ainakin opastaa ajon tekemiseen”, Pakkasvirta lupaa. Aineisto on avoin myös graduntekijöille, joiden toivotaan osallistuvan työkalupakin kehittämiseen.

Ainoastaan yksi tutkimusaihe on poissuljettu. Se on seksuaalisuus. ”Tämä johtuu siitä, että aluksi ajattelimme, että mitään alle 18-vuotiailta kiellettyä materiaalia ei ole mukana kaikille julkisessa aineistossa. Myöhemmin tätäkin aineistoa saatetaan kuitenkin ottaa tutkimuskäyttöön”, Pakkasvirta kertoo.

Myöskään moderoinnissa julkaisematta jätetyt viestit eivät ole mukana julkisesti saatavilla olevassa aineistossa. ”Verkkokeskustelujen moderointikäytäntöjen tutkiminen on kiinnostava aihe. Dosentti Minna Ruckenstein perehtyy niihin sisältö- ja menetelmätutkijoiden avulla, yhteistyössä  Allerin työntekijöiden kanssa”, Pakkasvirta kertoo.

Moderoinnissa poistetut viestit voivat olla esimerkiksi loukkaavia tai jotakin kansanryhmää vastaan kiihottavia viestejä. Moderoinnilla on merkittävä tehtävä hyvän keskusteluyhteisön luojana ja myönteisen vuorovaikutuksen tukijana. Tutkija Krista Lagus on nostanut tätä näkökulmaa esiin.

Verkkokeskustelijoiden yksityisyys on yksi etiikkaan liittyvistä haasteista. Helsingin yliopisto järjestää tutkimusetiikasta workshopin Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkijoiden kanssa. Lähtökohta on, että käyttäjiä ei tunnisteta aineistosta eikä käyttäjätutkimuksesta, jonka Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat tekevät selvittääkseen, millaisia keskustelijat ovat. Pakkasvirran mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista on käyttänyt Suomi24:ää kuukausittain, sillä ihmiset päätyvät sinne Googlen hakujen kautta.

 

Internetaika muovaa käsitteitä

Aineistoa on mahdollista hyödyntää myös kansainvälisesti. ”On ollut ajatuksena tutkia esimerkiksi argentiinalaisten tutkijoiden kanssa, mitä luonto tarkoittaa ihmisille Argentiinassa ja Suomessa”, Pakkasvirta kertoo.

Pakkasvirta aikoo itse käyttää laajaa aineistoa hypoteesiensa testaamiseen. ”Jos ajattelen vaikka, että maahanmuuttokeskustelussa on tapahtunut jokin muutos, ja se näkyy tällä tavalla, katson aineistosta riittävällä määrällä termejä, viekö se yhtään oikeaan suuntaan. Jos näyttää, että vie, tarkennan ja alan tehdä lisää tutkimuskysymyksiä. Jos näyttää, että menee ihan pieleen, unohdan sen.”

Pakkasvirtaa kiinnostaa myös laajempi yhteiskuntateoreettinen kysymys: elämmekö parhaillaan aikakautta, joka muistetaan myöhemmin uuden ajan alkuna.

”Käsitehistorioitsija Rickard Koselleck on luonut käsitteen nimeltä satula-aika. Sen mukaan on olemassa historiallisia hetkiä, jolloin käsitteet muuttuvat toisenlaisiksi. Yksi tyypillinen on 1700-luvun loppu ja modernisaatio ja siitä syntynyt uusi aikakausi, jolloin muodostui kansakunnan tapaisia uusia käsitteitä”, Pakkasvirta kertoo.

”Oma hypoteesini on, että internetaikana, viimeisen 20 vuoden aikana, on tapahtunut jotakin vastaavaa. Historiankirjoittajat näkevät myöhemmin, että silloin oli murros, jolloin käsitteet muuttuivat”, Pakkasvirta jatkaa.

 

Alusta liikkuvalle poliittiselle käyttäytymiselle

Pakkasvirran mielestä digitaalinen media on luonut myös uudenlaisen poliittisen toiminnan tavan.

”Se ei ole collective action, jota Frankfurtin koulukunta on tutkinut, vaan connected action, jossa jokainen voi luoda oman persoonallisen tulokulmansa politiikkaan.” 

Sosiaalinen media tarjoaa alustan liikkuvalle poliittiselle käyttäytymiselle, jossa ihminen voi kokea voimakkaasti kuuluvansa johonkin ryhmään, vaikuttaa siinä hetken ja sitten irtisanoutua siitä. Tämä eroaa aiemmasta poliittisesta käyttäytymisestä, jolloin puolueita äänestettiin niiden edustamien arvojen vuoksi.

Sosiaalista mediaa ei ole tähän mennessä juurikaan tutkittu big datana, näin suuren aineiston avulla. Pakkasvirta uskoo, että sosiaalinen media on vahvasti nouseva tutkimusalue.

”Tämän tutkimushankkeen tärkeimpiä tuloksia on saada aineisto sellaiseen käyttöön, jossa sitä oikeasti voidaan paremmin käyttää.”

Mahdollisuudet ovat rajattomat. Pakkasvirta on visioinut Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Mika Pantzarin kanssa, että Kaisaniemen kirjaston seinään voisi ripustaa digitaalisen näytön, jossa pyörisi jatkuva verkkokeskusteluihin pohjautuva kansalaisbarometri. Se olisi eräänlainen kansakunnan kuumemittari.

”Se kertoisi koko ajan, mitä suomalaiset ajattelevat tänään siitä ja tästä. Mitä tänään ajatellaan maahanmuutosta? Mitä ajatellaan Nokian Renkaista?”

Suomi24-aineisto on tarjolla tutkijoille FIN-CLARINin kielipankin kautta.

Teksti: Tuula Toivio
Kuvat: Olli Häkämies

Ohjelman avajaisseminaari 22.3.2016

Kansakunnan mielenliikkeet -hanke on yksi Suomen Akatemian Digitaalisten ihmistieteiden akatemiaohjelman (2016–2019) tutkimushankkeista. Akatemiaohjelman avajaisseminaari pidetään Turun Logomossa 22.3.2016.

Viimeksi muokattu 1.4.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »