SV EN

Kaikki rahoitusmuodot mietitään strategian toimeenpanon yhteydessä

4.1.2017

Suomen Akatemian uudistettu strategia korostaa tieteen laatua, vaikuttavuutta ja uudistumista. Akatemian hallituksen puheenjohtajan Heikki Ruskoahon mukaan kaikkia Akatemian rahoitusmuotoja tarkastellaan tästä näkökulmasta ja niihin tehdään tarvittaessa myös muutoksia.

”Vapaan rahoituksen eli akatemiahankkeiden, tutkijatohtoreiden, akatemiatutkijoiden sekä akatemiaprofessoreiden rooli Akatemian rahoituksessa on jatkossakin keskeinen. Varsinkin nuorten tutkijasukupolvien rahoitus on turvattava”, sanoo Ruskoaho rahoituksen päälinjoista.

Huippuyksikköhaussa korostettiin yhteistyön merkitystä

”Vastikään toiselle hakukierrokselle valituissa huippuyksikköohjelman hakemuksissa laatu on ollut ilmeinen valintakriteeri. Lisäksi tässä haussa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota siihen, että huippuyksiköiden tutkimusryhmät tekevät todellista ja lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä. Tutkijoilla on siis yhteinen ongelma, jota pyritään yhteistyössä ratkaisemaan. Lisäksi tällä kierroksella huomioidaan aiempaa tarkemmin hakemuksen muu yhteiskunnallinen vaikuttavuus ”, muotoilee Ruskoaho.

Huippuyksikköhaun toiseen vaiheeseen valittiin 34 hakemusta. Vuonna 2018 alkavat huippuyksiköt ovat aiempia pidempiä.

”Uusien huippuyksiköiden rahoituskausi on kahdeksan vuotta. Neljän vuoden kohdalla huippuyksiköille tehdään tieteellinen väliarviointi, ja sen läpäisseille myönnetään viidennen huippuyksikkövuoden jälkeen vielä kolmen vuoden lisäjakso. Hallitus haluaa tällä mahdollistaa pitkäjänteisen tieteen tekemisen mahdollisuuden. Kahdeksan vuotta on myös kansainvälisesti arvioituna harvinaisen pitkä rahoituskausi ”, sanoo Ruskoaho.

Ruskoaho arvelee, että uusia rahoituksia myönnetään noin kolmannekselle toiseen vaiheeseen hyväksytyistä hakemuksista.

Kärkihankehausta saatiin myönteisiä kokemuksia

Syyskuun lopussa päätettyyn kärkihankehakuun saatiin lähes 600 hakemusta, joista rahoituksen sai lopulta 101 nuoren tutkijasukupolven tutkijaa.

”Minusta sekä hakemusten määrä että myös parhaiden hakemusten laatu oli ilahduttavaa. Tämän haun perusteella meillä on lupaava uusi tutkijasukupolvi, joka pystyy myös vastaamaan tämän kaltaisen haun vaatimuksiin”, sanoo Ruskoaho.

Tässä haussa pyrittiin hakemaan myös ERC-hausta tutuksi tullutta Proof of Concept -mallia, eli hakijoita pyydettiin arvioimaan tutkimuksensa innovaatiopotentiaalia sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

”Hyviä hakemuksia saatiin kaikilta tieteen aloilta, mutta hakemusten perusteella tällainen lähestymistapa on luontevinta tekniikan, luonnontieteiden ja biolääketieteen hakijoille. Lisäksi kansainvälinen kokemus näkyi selvästi parhaimpien hakemuksissa. Tämänkin tyyppisessä haussa myös varsinaisen tutkimuksen tekemisen kuvaus on keskeistä, eli menestys edellytti hakuilmoituksen huolellista lukemista ja tarkkaa työn kuvausta”, sanoo Ruskoaho.

Ruskoahon mukaan tämän tyyppinen haku sopii Akatemialle. Rahoitusmuodossa on mukana tutkimuksen hyödyntämisen edistämisen näkökulma. ”Korkeatasoinen tutkimus on hyödyntämisen välttämätön edellytys. Tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan selvittää, voiko esimerkiksi jotain menetelmää tai vaikkapa hoitotapaa hyödyntää.”  

Nuorien tutkijoiden määrä kasvaa ja kilpailu kiristyy – nuorten tukeminen entistäkin tärkeämpää

”Meille on kasvamassa lukumäärältään aiempaa suurempi tutkijasukupolvi, jolle rahoituksen saaminen on jatkuvasti hankalampaa. Tutkimuksen uusiutumisen kannalta tämän ryhmän tukeminen on hyvin tärkeää. Täytyy kiittää päättäjiä siitä, että saimme tämän ryhmän tukemiseen aiempaa enemmän määrärahoja”, sanoo Ruskoaho.

Akatemian vuoden 2017 myöntövaltuudessa on 30 miljoonan euron lisävaltuus nuoren tutkijasukupolven tukemiseen.  Toimikunnat jakavat rahoituksen nuorelle tutkijasukupolvelle akatemiahankkeiden kautta ja tutkijatohtorirahoituksena.

”Akatemian rooli kilpaillun rahoituksen myöntäjänä auttaa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia etsimään uusista sukupolvista lupaavimmat tutkijat ja mahdollistaa myös heidän tulevaisuutensa tutkimuksensa parissa”, toteaa Ruskoaho.

Hänen mukaansa ERC-haussa pärjänneet tutkijat sekä nuoret akatemiatutkijat ovat tärkeitä myös yliopistoille, ja heidän tukemisensa pitäisi olla myös yliopistojen intressissä esimerkiksi tenure-järjestelmässä tai muilla tavoin. ”Vaikka kaikille ei rahoitusta järjestyisikään, niin olisi tärkeää taata ainakin keskeisissä hauissa menestyneille hakijoille tulevaisuus tutkimuksensa parissa.”

Pysyvät nuorten tutkijoiden tukimuodot ovat Ruskoahon mukaan tarpeen, ja hän toivoo nyt rahoitetulle nuorille tutkimusrahoituksen jatkamista.

Akatemian toimikuntarakenne ja toimikuntien työ tarkastelussa

”Akatemian hallintovirasto tekee hartiavoimin töitä, jotta kaikkien rahoitusinstrumenttien uudistaminen voidaan tehdä tavoitteiden mukaisesti.” Ruskoahon mukaan Akatemian strategian toimeenpano edellyttää sekä rahoitusmuotojen ja niiden arvioinnin että rakenteen tarkastelua uusiutumisen, laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta.

Myös Akatemian toimikuntien työn kehittämistä pohditaan. Toimikuntatyön kehittämistä ja uudistamista käsitelleen työryhmän raportti on valmistunut äskettäin. Akatemian hallintoviraston sisäisen työryhmän valmistelemassa raportissa kuvataan toimikuntatyön nykytila ja eri toimijoiden rooli siinä. Hanke toteutettiin osana Akatemian strategian toimeenpanoa. Suomen Akatemian hallitus käsitteli raporttia joulukuun kokouksessaan. Raportin valmistelussa on keskusteltu laajasti eri sidosryhmien kanssa. Työssä on selvitetty muun muassa kansainvälisiä toimintamalleja.

Teksti: Vesa Varpula

Viimeksi muokattu 22.2.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »