Hyvällä toimikuntatyöllä tuetaan Suomen tieteen tasoa

12.1.2016

”Akatemian myöntämällä rahoituksella on keskeinen rooli suomalaisen tieteen ja tieteentekijöiden menestykselle. Se mahdollistaa tutkimuksen viemisen aivan eri tasolle kuin mitä se voisi olla monen muun rahoitusmuodon varassa”, tiivistää Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja, professori Kai Lindström.

Lindströmin mielestä haasteellista on kuitenkin se, että Akatemian rahoituksen merkitys on aikaisempaa keskeisempi tutkimusyhteisössä. ”Nykyisessä tilanteessa suorituspaikkojen mahdollisuudet tutkimuksen tukemiseen ovat entisestään heikentyneet. Tutkijat joutuvat turvautumaan Akatemian rahoitukseen, jota ei riitä kuin murto-osalle hakijoista. Tämä tietenkin tarkoittaa että varteenotettava rahoitus jakautuu hyvin hajanaisesti suorituspaikoille. On selvää, että Akatemian rahoituksella ei voida korvata suorituspaikkojen roolia tutkimuksen tukijana.”

Lindström korostaa, että suorituspaikoilla pitäisi olla riittävät resurssit turvata tutkimukselle perustuki, jonka turvin tutkijat voisivat nostaa tutkimuksensa sille tasolle, että he pystyisivät kilpailemaan menestyksekkäästi Akatemian rahoituksesta.

Toimikunnassa toimiminen antaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia kanavia pitkin suomalaista tutkimusta resursoidaan ja minkälaisia ulottuvuuksia rahoituspäätöksissä korostetaan. ”Uskoisin, että hyvällä toimikuntatyöllä Suomen tieteen tasoa voidaan oikeasti tukea.”

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan tutkimusalat kattavat useita vahvasti perustutkimuksellisia ”uteliaisuusaloja”, joille ei juurikaan löydy vaihtoehtoisia rahoittajia Suomesta. 

”Näillä aloilla uusien menetelmien soveltaminen ja poikkitieteellisyys johtavat läpimurtoihin. Kun katsotaan esimerkiksi huippuyksiköitä, akatemiaprofessoreita ja ERC:n rahoituksen saajia sekä yliopistojen professorinimityksiä, nähdään, että heillä on yleensä Akatemian rahoitusta takanaan. Minusta tämä melko yksiselitteisesti osoittaa Akatemian merkityksen suomalaisen huippututkimuksen luojana.”

Minkälaisia odotuksia sinulla on BY-toimikunnan alkavalle kolmivuotiskaudelle?

”Takana on Akatemialain uudistus ja uusimuotoinen hallitus on ehtinyt toimia jo pari vuotta. Yksi odotus on siten se, että toimikunta voisi omalta osaltaan keskittyä toteuttamaan ja viemään eteenpäin Akatemian strategiaan kirjattuja tavoitteita.”

Lindström muistuttaa, että toimikunnasta vaihtui noin puolet jäsenistä, mikä on hänestä hyvä uudistumisen taso. Toimikunnan asiantuntemus kattaa myös kohtalaisen hyvin rahoitushakemusten kirjon, joka kuitenkin on yllättävän laaja.

”Olisi hyvä jos toimikunta voisi omalla alallaan ottaa vahvemman tiedepoliittisen roolin. Olemme jo pienmuotoisesti aloittaneet tätä työtä ja toivoisin, että sitä voisi laajentaa. Toimikunta on esimerkiksi tehnyt erilaisia arviointeja tieteenaloista ja rahoitusmuodoista.  Nyt olisi aika tehdä yhteenveto näistä ja analysoida, mitä niistä on opittavissa ja miten tätä oppia voisi hyödyntää laajemmin.”

Nuorille tutkijoille luotava mahdollisuuksia

”Tällä hetkellä niin Suomi kuin maailma ympärillä käy läpi useita syvällisiä yhteiskunnallisia muutoksia. Näiden muutosten pohtimiseen, analysointiin ja ratkaisujen etsimiseen juuri kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksella on paljon annettavaa”, sanoo Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan uusi puheenjohtaja, professori Anneli Anttonen.

Toimikunnalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaista tutkimusta rahoitetaan ja esimerkiksi minkälaisia uusia akatemiaohjelmien aiheita nostetaan esiin. ”Rahoittamallamme tutkimuksella voidaan hakea vastauksia ja ratkaisuja yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksesta aiheutuviin ongelmiin ja etsiä vaihtoehtoja.”

Keskeisenä toimikunnan tavoitteista Anttonen pitää tulevalla kolmivuotiskaudella nuorten tutkijoiden tukemista. Nuoret tutkijat ovat tieteen tulevaisuuden kannalta keskeinen voimavara, ja on tärkeää pitää heille sopivia rahoitusmuotoja riittävästi tarjolla.

”Tutkijauransa alku- ja keskivaiheessa oleville tutkijoille pitää olla mahdollisuuksia omiin hankkeisiin, ja niille pitää löytyä rahoitusta. Heidän ideansa, menetelmänsä ja aineistonsa ovat usein uusia ja uraauurtavia, ja siksi tärkeitä. Sitä kautta tapahtuu osaltaan tärkeää tieteen uudistumista”, Anttonen sanoo.

Uusi puheenjohtaja nostaa yhdeksi toimikunnan tulevan kauden tavoitteeksi myös kansainvälistymisen, johon on löydettävä ratkaisuja, jotka muuttavat tieteen tekemisen tapaa.

Anttosen mukaan Suomen Akatemian rahoitusta arvostetaan tutkimusyhteisössä erittäin paljon, ja Akatemia koetaan tiennäyttäjäksi. Tämä tekee myös toimikunnan työstä arvokasta. ”Akatemialla on vahva rooli tiedepolitiikan asiantuntijana, ja tämä rooli on viime vuosina uusien rahoitusmuotojen myötä vain vahvistunut.” 

Kilpailu rahoituksesta kiristyy entisestään

Professori Paula Eerola aloittaa tänä vuonna toisen puheenjohtajakautensa luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan johdossa.

Eerolan mukaan alkavalla toimikuntakaudella Akatemian yhteistyö muun ympäröivän yhteiskunnan kanssa on entistäkin tärkeämpää.

”Lisäksi hakijoiden määrä kasvaa edelleen, minkä vuoksi myönteisten rahoituspäätösten osuus pienenee. Toimikunnan kannalta tämä entisestäänkin korostaa oikeiden valintojen tärkeyttä”, sanoo Eerola.

”Suomi on mielestäni liian pieni maa massiiviseen top-down rahoitukseen. Suomessa ei löydy riittävästi osaajia kaikkien strategisesti kiinnostavien alojen tukemiseen. Tutkijalähtöisen rahoituksen rooli Akatemian rahoituksessa on jatkossakin hyvin tärkeä”, pohtii Eerola.

Erityisenä huolena kliinisen tutkimuksen turvaaminen

Terveyden tutkimuksen toimikunnan uusi puheenjohtaja Mika Rämet on erityisen huolissaan kliinisen tutkimuksen rahoituksen turvaamisesta ja kokee sen toimikunnan alkavan kauden yhdeksi päätehtäväksi. Hän painottaa erityisesti tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä kliinisen tutkimuksen jatkuvuutta. ”On tärkeää saada alalle uusia lahjakkaita tutkijalääkäreitä. Jos jonkin kliinisen alan tutkimus rapautuu, sitä on vaikea nostaa uudelleen jaloilleen. Toisaalta kliinisen tutkimuksen laatu takaa myös hoitotyön tasoa”, hän korostaa.

Suomessa säätiöt ovat Akatemian ohella tärkeitä terveyden tutkimuksen rahoittajia. Terveyden tutkimuksen hankerahoituksen pienehköt myöntösummat yhdistettynä käytössä olevaan rahoituksen kokonaiskustannusmalliin edellyttää käytännössä muutakin kuin Akatemian rahoitusta. Rämet kuitenkin korostaa, että rahoitus ei voi olla yksin säätiöiden varassa.

Rämet haluaa korostaa tutkimuksen laatua. Tutkimuksen pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyistä, olipa se sitten kliinistä tai perustutkimusta. Lääkärin näkökulmasta tutkimuksen pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla sairauden aiempaa parempi hoito, mieluiten taudin ehkäiseminen kokonaan.

Teksti: Riitta Tirronen, Vesa Varpula, Leena Vähäkylä

Video: Marjo Aaltomaa, Anita Westerback

Viimeksi muokattu 15.1.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »