Fyysinen aktiivisuus tukee oppimista

10.3.2016

Liikunnan on havaittu vaikuttavan myönteisesti koulumenestykseen, tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen. Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään tarkemmin, mitkä ovat ne välittävät mekanismit, joiden avulla fyysinen aktiivisuus ja kunto vaikuttavat oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin. 

Elinikäinen oppiminen on maailmanlaajuisesti entistä tärkeämmällä sijalla, kun tietotyö lisääntyy ja myös viestinnän ja kulttuurin uudet muodot korostavat tiedon ja osaamisen merkitystä. Suomi kuuluu johtaviin maihin oppimiseen ja koulutukseen liittyvien ratkaisujen asiantuntijana. Suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnostaa maailmanlaajuisesti, mutta vaatii myös tarkkaan tutkimukseen perustuvaa vaalimista ja kehittämistä. 

Toissa vuonna käynnistyneen nelivuotisen TULOS-akatemiaohjelman tavoitteena on tuottaa parempaa ja ajankohtaisempaa tutkimustietoa oppimisen ja osaamisen mekanismeista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista globaalissa maailmassa. Tiedon avulla pyritään ymmärtämään uusia oppimisen muotoja ja niiden erityispiirteitä, luomaan entistä tehokkaammin nykyteknologioita hyödyntäviä koulutusratkaisuja, valottamaan median ja sen eri muotojen roolia yksilön elämässä sekä selvittämään yhteisöjen ja yhteiskuntien vuorovaikutuksen muutoksia sähköisen viestinnän kehityksen myötä. 

Kolmen osahankkeen kokonaisuus

TULOS-ohjelman hankkeissa oppimista ja osaamista tarkastellaan monipuolisesti niin käyttäytymistieteiden, opetusteknologian kehittämisen kuin ohjelmistoratkaisujen etsimisen näkökulmista. Jyväskylän yliopiston ja LIKES-tutkimuskeskuksen monitieteinen AFIS-hanke (Active, Fit and Smart) lähestyy teemaa kolmen eri osahankkeen avulla. Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutusta oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin tarkastellaan niin liikuntaepidemiologian, psykologian, neurotieteiden kuin neurobiologiankin näkökulmista. 

AFIS-hankkeen konsortiojohtajana toimii Tuija Tammelin (kuvassa), joka työskentelee tutkimusjohtajana LIKES-tutkimuskeskuksessa. Jyväskylän yliopistosta ovat mukana tutkimusjohtaja Tiina Parviaisen vetämä monitieteinen aivotutkimuskeskus sekä Heikki Kainulaisen johtama tutkimusryhmä liikuntabiologian laitokselta.

Konsortion tavoitteena on selvittää, miten fyysinen aktiivisuus ja kunto ovat yhteydessä koulumenestykseen, kognitiiviseen toimintaan sekä aivojen rakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin myöhemmin aikuisuudessa. 

LIKESin osahankkeessa on hyödynnetty jo 1980-luvulla aloitetun LASERI-seurantatutkimuksen aineistoa sekä 2010 aloitetun Liikkuva koulu -ohjelman seurantatutkimuksen aineistoa. Jälkimmäisessä on tarkasteltu murrosiän vaihetta, jolloin nuorten liikunta yleensä vähenee. Kesällä ja syksyllä on tehty laajoja kognitiivisen toimintakyvyn mittauksia lapsille, joista osa kutsutaan aivokuvantamistutkimukseen. 

Jyväskylän yliopiston aivotutkimuskeskuksessa tarkastellaan aivokuvantamisen avulla, miten fyysisesti aktiivinen tai epäaktiivinen elämäntapa on yhteydessä oppimisen ja kognitiivisen toiminnan kannalta merkittäviin aivojenrakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin.

Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tarkastelemassa neurobiologisessa osahankkeessa puolestaan käytetään apuna eläinmalleja, kun pyritään selvittämään, miten peritty fyysinen kunto ja liikuntaharjoittelu kasvuiässä vaikuttavat kognitioon ja mitkä ovat mekanismit näiden vaikutusten taustalla.

Tiedon on kohdattava käyttäjä

Konsortiojohtaja Tammelinin mukaan puolivälissä olevan tutkimushankkeen kaikki LIKESIN mittaukset valmistuvat jouluun mennessä. Sen jälkeen voidaan keskittyä kirjoittamaan raportteja. Tammelin korostaa tutkimusten pohjalta syntyvän tiedon levityksen tärkeyttä.     

”Olisi harmillista, jos tutkimustulokset jäisivät vain laatikkoon pelkkinä kansainvälisesti vertaisarvioituina artikkeleina. Tutkijalle on hyvin motivoivaa nähdä tiedon tuottamisen vaikutus myös itse kentällä”, sanoo Tammelin.

”LIKES on siinä mielessä poikkeuksellinen tutkimuskeskus, että meillä on tutkimustyön lisäksi myös valtakunnallisia liikunnanedistämisohjelmia. Talossa työskentelee neljä viestinnän ammattilaista, jotka auttavat tutkijoita levittämään tietoa. Henkilökunnan koulutukseen on myös panostettu Tieto kohtaa käyttäjän -kehittämishankkeella.” 

LIKESin koordinoima, hallitusohjelmassa mukana oleva Liikkuva koulu -ohjelma on myös auttanut luomaan laajan, koulumaailmaan levittäytyvän verkoston, jonka kautta tieto leviää tehokkaasti. Tammelinin mukaan koulut suorastaan janoavat tietoa liikunnan vaikutuksista oppimistuloksiin, kouluviihtyvyyteen ja työrauhaan sekä siitä, miten liikuntaa voisi lisätä koulupäivien keskelle.

”Meillä on tavoitteena kertoa kouluille tutkimustuloksista tasaiseen tahtiin ja tarjota myös sellaista materiaalia, mitä opettajat voivat käyttää opetuksessa. Vuonna 2017 kokoamme yhteen katsauksen tutkimustuloksista ja kouluajan liikunnasta. Ennen AFIS-tutkimusta Opetushallituksen sarjassa julkaistiin Liikunta ja oppiminen -katsauksemme, jota halutaan päivittää uuden tiedon pohjalta.” 

Ripeän liikunnan merkitys

Nykyisin Suomessa suositellaan, että kouluikäiset saisivat päivässä vähintään tunnin verran ripeää kävelyä vastaavaa liikuntaa. Kiihtyvyysantureiden avulla tehtyjen aktiivisuusmittausten perusteella tämä määrä täyttyy noin puolella alakoululaisista. Yläkoululaisista puolestaan vain yksi viidennes pystyy täyttämään suosituksen tavoitteen.

Myös muiden kuin koululaisten olisi hyvä sisällyttää päiväänsä vähintään tunnin verran ripeää kävelyä tai sitä vastaavaa liikuntaa. 

 

”Koululaiset pääsevät nykyisin liikkumisessaan suhteellisen helpolla. Jos kouluun kuljetaan auton kyydissä ja liikunta ei houkuttele vapaa-ajallakaan, arjen aktiivisuus jää vähänlaiseksi. On huolestuttavaa, että meillä on iso porukka, jonka elämäntapa ei ole riittävän aktiivinen. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös maailmalta”, toteaa Tuija Tammelin

Jo aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että koulupäivän aikainen liikunta, fyysisen aktiivisuuden määrä sekä hyvä kestävyyskunto ovat olleet yhteydessä hyviin kouluarvosanoihin ja oppiainekohtaisiin testituloksiin. Fyysisen aktiivisuuden on havaittu edistävän myös lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavaisuutta sekä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä saattaa selittää liikunnan vaikutus aivojen aineenvaihduntaan, rakenteisiin ja toimintaan. Liikunnan on todettu lisäävän aivojen verenkiertoa, hapensaantia ja välittäjäaineiden määrää sekä vahvistavan hermosolujen välisiä yhteyksiä. Lisäksi liikunnan on havaittu lisäävän aivojen tilavuutta ja aktiivisuutta aivojen eri osissa. 

”Emme ole vielä päässeet tässä tutkimuksessa niin pitkälle, että osaisimme sanoa, mitkä tarkalleen ovat kaikki ne mekanismit, jotka selittävät liikunnan yhteyttä oppimisen kognitiivisiin yhteyksiin”, sanoo Tuija Tammelin. 

Nuorten ylipaino nousussa

Kun tarkastellaan koko Suomen kansaa, Tammelin kertoo, että vaikka suuri osa aikuisista on edelleen ylipainoisia ja liikkuu liian vähän, vaikuttaa siltä, että ylipainoisten aikuisten määrän kasvu olisi pysähtynyt. Ylipainoisia lapsia ja nuoria on kuitenkin edelleen aina vain enemmän. Kestävyyskunto on myös heikentynyt lasten ja nuorten keskuudessa viimeisten 20 vuoden aikana. 

”Nyt tarvittaisiin tietoa siitä nuorten joukosta, joka ei tunnu olevan kiinnostunut liikunnasta. Siinä porukassa tehdään yhteiskunnallinen muutos parempaan. Ei heitä motivoi ajatus siitä, mikä mahtaa olla heidän kognitiivinen toimintakykynsä joskus keski-iässä. He elävät tämän hetken fiiliksessä. Liikunnan pitäisi tuottaa iloa ja mielihyvää heti.”

Tammelinin mukaan yksi nuorten liikuntaintoa lamaava seikka voi piillä siinä, että nuorille tarjottu liikunta on usein aikuisten järjestämää ja ideoimaa. 

”Tämän päivän nuoret ovat erilaisia kuin heidän vanhempansa. Heitä kiinnostavat erilaiset asiat. Paras tapa saada nuoret liikkumaan on ottaa heidät mukaan liikunnan suunnitteluun. Silloin syntyvät parhaat ideat.”

Indikaattoreiden mukaan ei vielä olla menossa parempaan suuntaan. Tammelin uskoo kuitenkin, että vielä on mahdollisuus ottaa tilanne haltuun. Nyt ollaan jo heräämässä näkemään fyysisesti aktiivisen elämäntavan merkitys yhteiskunnan hyvinvointiin kaikilla tasoilla ja kaikissa ikäryhmissä. Parhaimmillaan tarpeeksi liikuntaa sisältävä elämäntapa olisi kaikille yhtä itsestään selvää kuin päivittäinen ruokailu.

”Suomessa on hyvät mahdollisuudet pitää huolta väestöstä. Meillä on paljon toimijoita, jotka pystyvät verkostona tekemään valtavan määrän asioita, kun lyövät viisaat päänsä yhteen”, sanoo Tuija Tammelin.          


Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi

Viimeksi muokattu 16.3.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »