Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen on yliopistoissa jo arkipäivää

3.3.2016

Jyväskylän yliopistossa iloitaan rinnakkaistallentamisesta avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisen välineenä. Helsingin yliopistossa kehitetään teknistä infrastruktuuria ja tukipalveluita, jotta tutkimusdatan tallentaminen olisi tutkijoille entistä helpompaa.

Jyväskylän yliopisto:
Rinnakkaistallentaminen on tutkijalle helppoa

Jyväskylän yliopistossa hyväksyttiin syyskuussa 2014 tutkimuksen tietoaineistojen hallinnan periaatteet. Laadukkaaseen tutkimusinfrastruktuuriin kuuluu esimerkiksi hallittu tutkimusaineistojen uudelleenkäyttöprosessi. Yliopisto kehittääkin järjestelmiään tutkimusdatan hallintaan ja tutkimusaineistojen avoimeen käyttöön. Kaisa Miettinen huomauttaa, että avoin tiede ja tutkimus sisältävät paljon muutakin, kuten avoimen lähdekoodin hyödyntämisen.

”Meillä on myös meneillään digitointihanke vanhojen aineistojen tallentamiseksi. Olemme rakentamassa lisäksi avoimen tiedon keskusta, johon tulee kirjasto, arkistot ja tiedemuseo. Siellä itse avoimuuskin tulee avatuksi ja ymmärretyksi”, vararehtori Miettinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Jyväskylän yliopistossa suunnataan toimintaa ja resursseja myös tohtoriopiskelijoiden koulutukseen avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta.

”Tulevat tutkijat ymmärtävät sen tärkeyden ja omaavat valmiudet sitä käytännössä toteuttaa.”

Miettisen ”lempilapsi” yliopistonsa avoimen tieteen ja tutkimuksen toimenpiteistä on rinnakkaisjulkaiseminen. Siinä he ovat ylivoimaisia ykkösiä muihin Suomen yliopistoihin verrattuina, ja rinnakkaisjulkaisemisen trendi on heillä nouseva.

”Rinnakkaisversiot ovat sitten avoimesti saatavilla. Rinnakkaistallentamisessahan tallennetaan tieteellisissä julkaisuissa julkaistavien artikkeleiden niin sanotut final draft -versiot avoimeen julkaisuarkistoon. Tutkija toimittaa tämän version kirjastoomme, jossa selvitetään kustantajalta ehdot sen jakamiseksi. Jotkut kustantajat vaativat tiettyä aikaa, jonka jälkeen sen saa laittaa avoimesti saataville, toiset eivät sitäkään. Kunkin artikkelin yhteydessä tietysti sitten kerrotaan, missä se on alun perin julkaistu.”

Kaisa Miettinen kehuu rinnakkaistallentamisen kynnystä matalaksi, sillä kirjasto huolehtii kaikesta saatuaan tutkijalta final draft -version artikkelista.  Tekijä ainoastaan ilmoittaa artikkelista sen ja lehden nimet sekä liittää mukaan artikkelista hyväksytyn käsikirjoitustiedoston. 

Rinnakkaistallentaminen lisää niin tutkijan, tutkimuksen kuin alkuperäisen julkaisun näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tekijä saa tulevaisuudessa palautetta artikkelinsa vaikuttavuudesta, esimerkiksi julkaisun saamista viittauksista tai huomiosta sosiaalisessa mediassa. Rinnakkaistallennettujen artikkelien lataus on Jyväskylän yliopistossa kymmenkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2015.

”Olemme rinnakkaistallennetuissa artikkeleissa prosentuaalisesti mitaten jo erittäin hyvää kansainvälistä tasoa. Meillä tallennettiin JYX-rinnakkaisarkistoon vuoden 2015 artikkeleita jo yli 600. Se on enemmän kuin tallennettiin muissa Suomen yliopistoissa yhteensä.”

Helsingin yliopisto:
Uudentyyppisestä tiedon avoimuudesta on kiittäminen digitalisoitumista

Ennen vanhaan tieteen tekemisessä syntynyt data jäi yleensä sen tuottaneen tutkijan uudelleen hyödynnettäväksi. Tutkija ei sitä kuitenkaan useimmiten enää käyttänyt. Keijo Hämäläinen taustoittaa, että digitaalinen käänne on mahdollistanut data-aineistojen jakamisen, avaamisen ja käyttämisen uusilla tavoilla.

Keijo Hämäläinen johtaa kansallista neuvottelustrategiaa valmistelevaa työryhmää. Neuvotteluiden tavoite on turvata tieteellisen tiedon saatavuus sekä ottaa huomioon eurooppalainen ja maailmanlaajuinen siirtymä kohti avoimempaa tiedejulkaisemista. Sopimusneuvotteluja tullaan käymään suomalaisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja suurten tiedekustantamojen kanssa.

”Sinänsä tieteen avoimuus on tieteen perusperiaate, moderni tiede ei koskaan ole ollut salattua”, vararehtori Hämäläinen Helsingin yliopistosta huomauttaa.

Nyt digitaalisten tutkimusaineistojen hallintaan kohdistuu jo useita kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia ja velvoitteita. Tavoitteena on, että Suomi nousee kärkeen tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä.

”Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme toimenpiteitä erityisesti tutkimusdatan tallentamiseen liittyen. Sitä koskevat palvelut ovat edelleen hajanaisia, joten tallentaminen ei aina ole tutkijalle helppoa. Meidän täytyy kehittää teknistä infrastruktuuria ja tukipalveluita.”

Datanhallinnan koulutusta on jo tohtorikoulutuksessa, ja Hämäläisen mukaan siihen panostetaan entistä enemmän. Tulevilta tutkijoilta edellytetään aineistonhallintasuunnitelman liittämistä osaksi tutkimussuunnitelmaa.

”Seuraavat tutkijasukupolvet kasvatetaan pitämään avoimuutta lähtökohtana.”

Hämäläinen uskoo, että kansainvälisessä korkeakoulujen vertailussa avoimen tieteen ja tutkimuksen edistyminen nostetaan yhdeksi laadun osoittimeksi. Avoin tiede ja tutkimus ilmaisisivat vaikuttavuuden tehostumista ja mahdollisesta otetaan vielä käyttöön mekanismit sillä meritoitumiseksi.

”Tutkimuksen avaaminen tuo jo nyt kansainvälistä näkyvyyttä, mikä nostaa yliopiston kansainvälistä arvostusta. Vielä ei yhtenäisiä käytäntöjä ole meritoitumiseksi avoimella tieteellä ja tutkimuksella, mutta uskon, että sellaiset kehitetään.”

Hämäläinen kiittää yliopistonsa yhteisöjä ja yksilöitä avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisestä. Yliopistossa on lukuisia henkilöitä, jotka ovat uudentyyppisestä avoimuudesta innoissaan ja omistautuneet sille.

"Näissä idealistisissa ja asiantuntevissa henkilöissä on meidän vahvuutemme. Muutosvoima nousee alhaalta ylös, mutta se tulee myös ylhäältä alas kansallisen ja kansainvälisen tuen kautta. Tuloksena on positiivinen kierre, johon on helppo tarttua ja jota on ilo johtaa.”

Teksti: Mia Hemming
Kuvat: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto, Tarja Vänskä-Kauhanen

Viimeksi muokattu 16.3.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »