Arktiselle tutkimukselle on suuri kysyntä

7.7.2016

Uudelle arktiselle tiedolle on suuri tarve, totesivat arktisen aihealueen tutkijat ja ministeriöiden virkamiehet kesäkuussa ympäristöministeriössä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Tilaisuus järjestettiin arktisen akatemiaohjelman (ARKTIKO) tiimoilta. Arktinen akatemiaohjelma tutkii arktisen alueen kehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä ja muutoksen dynamiikkaa. Tilaisuuteen osallistui muun muassa ympäristöministeriön ja ulkoasianministeriön virkamiehiä sekä ARKTIKO-hankkeiden tutkijoita.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toivotti osallistujat tervetulleeksi ja kertoi ajankohtaisia terveisiä arktisesta yhteistyöstä. Arktisen tutkimuksen puolella on hänen mukaansa tapahtunut viime vuosina paljon. Muun muassa strateginen tutkimus ja valtioneuvoston koordinoima selvitys- ja tutkimustoiminta (TEAS) tarjoavat uusia mahdollisuuksia päätöksentekoa tukevan tutkimuksen edistämiseen. Suomen arktisen politiikan kannalta merkittävin toimija on Arktinen neuvosto.

Pokan mukaan arktisessa yhteistyössä näkyy selkeä muutos aihealueiden painotuksissa. Nyt esillä ovat vahvasti luonnonvarojen säästö, energiatehokkuus, matkailu ja kestävä kaivostoiminta. Ympäristöasioilla on suuri rooli arktisessa työssä, painottivat myös neuvotteleva virkamies Henna Haapala ympäristöministeriöstä ja erityisasiantuntija Tuuli Ojala ulkoministeriöstä.

Tutkimusta puhtaamman ympäristön puolesta

ARKTIKO-hankkeiden tutkijat esittelivät tutkimuksiaan keskustelun pohjaksi. Väitöskirjaa valmisteleva Jonna Ojala Oulun yliopistosta kertoi hankkeesta, jossa kehitetään uusia ja myrkyttömiä kemiallisia öljyntorjuntamenetelmiä arktisiin olosuhteisiin. Ojalan mukaan tutkimuksen avulla voidaan päästä kohti tehokasta ja kestävää arktista öljyntorjuntaa, esimerkiksi pohjoisista biomateriaaleista valmistettujen pinta-aktiivisten öljyntorjunta-aineiden avulla. Keskustelussa pohdittiin, miten koeolosuhteet vastaavat todellisia arktisia olosuhteita. Tämä on hankkeen käytännön hyödyntämisen kannalta oleellista. Keskustelussa myös todettiin, että Suomi haluaa ottaa aktiivisen roolin kestävässä arktisessa öljyntorjunnassa.

Erikoistutkija Kaarle Kupiainen Suomen ympäristökeskuksesta kertoi yhteishankkeestaan lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden sääntelyvaihtoehtojen kartoituksesta arktisilla alueilla. Tilaisuudessa käydyssä keskustelussa todettiin, että tutkimuksesta saatavalle tiedolle on suoraa tilausta Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) laivapäästöihin liittyvässä työssä ja arktisen neuvoston työryhmien työssä.

Kaivostoiminnan tutkimus osana arktista politiikkaa ja taloutta

Arkeologian professori Vesa-Pekka Herva ja tohtorikoulutettava Teresa Komu Oulun yliopistosta esittelivät hanketta, jossa he tutkivat Lapin kaivostoiminnan kulttuurisia vaikutuksia ja kysymyksiä. Tutkimuksessa painotetaan pitkän aikavälin näkökulmaa kestävään kaivostoimintaan pohjoisessa. Keskustelussa nousi esille, kuinka historialla on suuri merkitys siinä, miten kansalaiset suhtautuvat kaivostoimintaan. Sitä ei osata aina huomioida tarpeeksi päätöksenteossa.

Tutkimusprofessori Jukka Similä Lapin yliopistosta tutkii kaivostoimintaa keskeisenä arktisen alueen talouteen vaikuttavana tekijänä. Hän esitteli adaptiivisen muutoksen hallintaa, jonka avulla päästään kohti kestävää taloutta arktisella alueella. Keskustelussa todettiin, että kestävän kaivostoiminnan verkoston työ on hyvä huomioida hankkeessa entistä vahvemmin.

Tutkimusten hyödynnettävyys kiinnostaa

Erikoistutkija Mikko Lensu Ilmatieteen laitokselta esitteli kehitteillä olevaa suunnittelualustaa ympäristön seurantaan ja merellisten operaatioiden suunnitteluun Jäämerelle, erityisesti Karan Merelle. Suunnittelualustaa voidaan hyödyntää muun muassa laivaliikenteessä, ympäristön seurannassa sekä kansainvälisen päätöksenteon prosesseissa. Keskustelussa nousi esille Suomen luontainen rooli, neutraalina tahona, tämänkaltaisen tiedon tuottamiseen. Jää ja säätiedot Jäämereltä ovat tulevaisuudessa keskeisiä, koska oletettavasti alueelle suuntautuu yhä enemmän uudenlaista turismia.

Professori Tomas Roslin tutkii arktisten ekosysteemien pitkäaikaisdynamiikan paljastamista uusin ja poikkitieteellisin menetelmin hyödyntäen saatavilla olevaa arktisten niveljalkaisten näytteiden yhtenäistä aikasarjaa. Roslin selvittää tutkimuksessaan, miten ympäristönmuutos näkyy lajien vuorovaikutuksissa, eli mitkä lajit yhteisössä ovat läsnä ja miten ne toimivat yhdessä. Hän kertoi muun muassa, että arktisten eliöyhteisöjen yksinkertaisuus ei pidä paikkaansa.  Keskustelussa todettiin, että hankkeen tuottamalle tiedolle on erittäin suuri tarve. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnissa. 

Tutkimustoiminta ja päätöksenteko tiiviimmin yhteen

Lopuksi keskusteltiin vielä Arktisen neuvoston työstä. Neuvoston tehtävänä on edistää yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.

Neuvotteleva virkamies Outi Mähönen Lapin ELY-keskuksesta kuvaa neuvoston työryhmiä sillaksi tutkimustoiminnan ja päätöksenteon välillä. Työryhmät keskittyvät muun muassa arktisen alueen ympäristön seurantaan, saastumisriskien tunnistamiseen, ympäristöonnettomuuksien ennakointiin, kestävän kehityksen edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja arktisten merialueiden erityiskysymyksiin. Vaikuttaminen näiden ryhmien kautta on keskeistä.

ARKTIKO-tutkimusohjelman hankkeiden tuottamalle tiedolle on suuri kysyntä. Virkamiehet olivat tyytyväisiä siihen, että heidän oli mahdollista kuulla kiinnostavista tutkimushankkeista ja keskustella tuloksista hankkeiden tutkijoiden kanssa. Virkamiesten mielestä samanlaisia pienimuotoisia tapaamisia tarvitaan laajempien seminaarien rinnalle. 

Teksti: Laura Höijer ja Anna-Riikka Oravakangas
Kuva: Laura Höijer ja Pond5

Viimeksi muokattu 7.7.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »