Yhteisöllinen asuminen tulevaisuuden vaihtoehto ikääntyvien asumiseen

2.11.2015

Yhteisöllisen asumisen kiinnostus on kasvanut Suomessa ikääntyvien joukossa. Mallia on otettu Hollannista, Tanskasta, Ruotsista sekä Englannista, jossa on niin sanottuja eläkeläiskyliä. Suomessa yhteisöllisyys on teemana muun muassa Kansallisessa ikääntyneiden asumisen kehittämisen ohjelmassa ja kansallisessa palveluiden laatusuosituksessa. Se on myös monien kuntien strategioissa.

Yhteisöllistä asumista selvitettiin Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus -akatemiaohjelmassa. Akatemiaohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Sen tuloksia julkistettiin ohjelman päätösseminaarissa.


 Asumisen tulevaisuus -akatemiaohjelman loppuseminaarissa oli suuri osa ohjelman tutkijoista sekä ohjelmassa työskennelleitä Akatemian virkamiehiä.

 

Movage-hankkeessa selvitettiin, miksi yhteisöllisyys kiinnostaa. Tutkijatohtori Outi Jolanki Jyväskylän yliopistosta kertoo, että yhteisöllisyys on ”lääke” modernin kaupunkielämän yksityisyydelle, eristäytyneisyydelle ja yksinäisyydelle. Se vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja ikääntyvien kansalaisten osallisuutta siinä.

Hankkeessa on tutkittu kahta yhteisöllisen asumisen projektia, Helsingissä seniorien asumisyhteisö Loppukiriä ja Jyväskylässä JASOn yhteisöllisiä asumisoikeusasuntoja. Loppukiri on asukkaiden perustama omistusasuntoyhteisö, jossa asukkaat osallistuvat talon toiminnan ylläpitämiseen. Suurin osa asukkaista on yksinasuvia eläkeläisnaisia. Jasossa asukkaat osallistuvat tilojen ja toiminnan suunnitteluun. Osallistuminen yhteiseen toimintaan on vapaaehtoista.

Yhteisöihin muutettiin terveyden heikennyttyä ja avun tarpeen lisäännyttyä. Myös turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet ovat olleet vaikuttimina. Näihin oli myös tullut apua. Kehittämistä kuitenkin tarvitaan päätöksenteon avoimuudessa ja yksikön tarpeiden sekä yhteisön edun yhteensovittamisessa. Vielä on edessä, miten yhteisöt kehittyvät, kun asukkaiden elämäntilanteet muuttuvat tai asukkaat vaihtuvat, eli miten keskinäinen vuorovaikutus ja vastuunotto kehittyvät pitkällä aikavälillä.

Movage-hankkeen tulosten mukaan vanhatkin ihmiset ovat muuttovalinnoissaan heterogeeninen ryhmä. Osa haluaa asua omassa vanhassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista, toiset haluavat muuttaa toimivampaan ympäristöön. Vaikuttavia tekijöitä ovat aiemmin mainittujen lisäksi perhe- ja muut sosiaaliset suhteet, elämäntyyli, aiempi asumishistoria sekä tarjolla olevat vaihtoehdot ja omat sosiaaliset ja taloudelliset resurssit.

Tulevaisuuden suuntauksia voi vain arvailla. Jolangin mukaan yhteisöllinen asuminen tuskin on yleislääke kaikkiin yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteisiin tai avun tarpeeseen, mutta se tarjoaa yhden asumisvaihtoehdon, joka voi tavallista asumista paremmin tukea hyvinvointia, sosiaalista aktiivisuutta ja osallistumista lähiyhteisön toimintaan.

 

Täydennysrakentaminen tie kestävämpää kehitykseen

Täydennysrakentaminen on yksi asumisen tulevaisuuden haasteita. Sitä vaaditaan, koska pyritään suurempaan ekotehokkuuteen ja kestävämpään kehitykseen. Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteinen REPSU-tutkimus asukaslähtöisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksista on selvittänyt tätä.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, demografiset muutokset, elämisen ja asumisen käsitteiden muutokset ja lähiöiden korjauspaineet ovat tutkija Tuomo Sipilän mukaan syitä täydennysrakentamisen tarpeeseen. Täydennysrakentaminen on tällä hetkellä globaalisti ajankohtainen aihe. Suomalaiset ovat olleet yhteistyössä esimerkiksi San Diegon kaupungin kanssa.

Repsussa on vertailtu asukkaiden mielikuvia täydennysrakentamisen vaikutuksista. Kohteena ovat olleet alueella ennestään asuvat. Täydennysrakentamista kannattaa yleisenä periaatteena 46,4 prosenttia, omalle asuinalueelle 36,5 prosenttia ja oman taloyhtiön tontille 16,2 prosenttia. Korjausrakentamisen kaikki seuraukset arvioitiin keskimäärin kielteisiksi tai korkeintaan neutraaleiksi.

”Pelko itselle tärkeiksi muodostuneiden asumisen laatupiirteiden menettämisestä on keskeinen syy kielteiseen suhtautumiseen. Näitä ovat muun muassa luontoon, rauhaan ja alueen ilmeeseen, oman asunnon ja alueen viihtyvyyteen, toimintoihin ja henkeen liittyvät asiat”, selventää Sipilä. Jos palvelujen uskotaan täydennysrakentamisen myötä paranevan, siihen suhtaudutaan myönteisemmin. Omassa taloyhtiössä taas mahdolliset kustannukset vaikuttavat.

Repsu selvitti myös täydennysrakentamisen vaikutuksia alueen vanhojen asuntojen hintoihin. Tulosten mukaan sillä ei ole ollut merkittäviä positiivisia vaikutuksia vanhojen asuntojen hintoihin. Ainakaan ne eivät ole alentuneet. Toisaalta rakennusoikeuden myymisellä on saatu rahaa korjauksiin ja näin estetty arvon alenemista.

 

ARA-asuminen tehokas tulonsiirto asukkaille

Aalto-yliopiston johtamassa hankkeessa on selvitetty asuntomarkkinajäykkyyksiä ja arvioitu asuntopolitiikan vaikutuksia. Kohteena ovat olleet erityisesti Helsingin kaupungin ARA-rahoitteiset vuokra-asunnot. Niissä tärkeänä tavoitteena on ollut tuottaa markkinahintaa halvempia vuokra-asuntoja ja tukea pienituloisia.

ARA-asunnossa asuvan vuokratuki on asunnon markkinahintaisen vuokran ja todellisen vuokran erotus. Ongelmana on, että ARA-asunnoille ei ole määritelty markkinavuokraa, mihin verrata todellisia vuokria. ”Keskivuokrien vertaaminen antaa väärän kuvan, koska ARA-asunnot ovat erilaisia kuin vapaarahoitteiset asunnot – esimerkiksi sijainniltaan”, selventää tutkimusjohtaja Niku Määttänen ETLA:sta. Hänen mukaansa markkinavuokra pitää arvioida hyödyntäen samanlaisten vapaarahoitteisten asuntojen vuokratasoa.

Hankkeessa on ennustettu hintojen avulla, mikä ARA-asunnon vuokra olisi, jos sen vuokra määräytyisi vapaasti markkinoilla ja sitten ennustetta on verrattu todelliseen vuokraan. Tulosten mukaan Helsingin kaupungin ARA-asunnoissa asuvat saavat keskimäärin varsin suuren tuen verrattuna asumistukeen. Merkittävä osa ARA-asuntoihin liittyvästä tuesta kanavoituu suhteellisen hyvätuloisille, jotka ovat muuttaneet asuntoon ollessaan pienituloisempia.

”Vaikka osa ARA-tuesta menee hyvätuloisille, pienituloiset ARA-asukkaat eivät asu paremmissa naapurustoissa kuin samanlaiset pienituloiset vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvat”, muistuttaa Määttänen.

 

Luontoympäristöt edistävät terveyttä

Luonnonvarakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tampereen yliopiston yhteishankkeessa selvitettiin, millaiset luontoympäristöt edistävät terveyttä tulevaisuuden asuinympäristöissä. Tutkimuksessa mitattiin viheralueiden tarjonnan vaikutusta asukkaiden terveyteen, viheralueilla käyntien fysiologisia ja psykologisia vaikutuksia sekä luontoalueiden käytön vaikutusmekanismeja asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Tulosten mukaan koehenkilöiden sykkeet olivat alhaisempia viheralueilla ja metsässä kuin kaupunkiympäristössä. Verenpaine laski erityisesti metsässä. Sen sijaan melu laski viheralueiden vaikutusta. Jo lyhytaikainen oleskelu vaikuttaa fysiologisesti positiivisesti. ”Esimerkiksi sydänsairaiden kannattaa ulkoilla viheralueilla”, korostaa dosentti Timo Lanki.

Myös pitkäaikaisvaikutuksia tutkittiin. Niiden mukaan ahdistuneisuus vähenee viheralueilla. Väestötutkimukset eivät vahvista viheralueiden vaikutuksia sydänterveyteen mutta kylläkin mielenterveyteen.

Lisäksi lyhytkin vierailu viheralueella palauttaa stressistä. Professori Liisa Tyrväinen korostaakin, viheralueiden tulisi olla helposti saavutettavissa, mikä pitäisi huomioida kaupunkiympäristöjen suunnittelussa.  ”Viherympäristöjen säilyminen ja kehittäminen liikuntaa edistäviksi arjen ympäristöiksi lisäisi fyysisen aktiivisuuden määrää ja sitä kautta saatavia terveyshyötyjä. Luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjen soveltamisen mahdollisuudet ovat laajat!”

Lisää hankkeiden tuloksia http://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/akatemiaohjelmat/toiminnassa/asu/ajankohtaista/asumisen-tulevaisuus-asu-jarjestaa-paatosseminaarin-22.10.2015/.

Asumisen tulevaisuus -ohjelman tuloksista julkaistiin kirja Kaikki kotona, joka on Gaudeamuksen kustantama. Sitä voi tilata Gaudeamuksen verkkokaupasta www.gaudeamus.fi. Kirjan julkistamistilaisuus oli Helsingin kirjamessuilla, siitä tarkemmin.

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuva: Hilla Lempiäinen

Viimeksi muokattu 2.11.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »