Suomi hyvän veden ja vesiosaamisen lintukoto

20.2.2015

Himalajalta saa alkunsa kahdeksan vesivolyymiltaan ja pituudeltaan Aasian suurinta jokea. Niiden vaikutuspiirissä asuu jopa kolmasosa maapallon väestöstä. Suomalaistutkijat perehtyivät Himalajan veden laadun ja ilmastonmuutoksen välisiin kysymyksiin osana Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmaa.

Professori Mika Sillanpää, Tieteenkesyttäjä 2014, on lähes jatkuvasti vedenkäsittelyyn liittyvillä matkoilla eri puolilla maailmaa. Kesät hän pyrkii viettämään Suomessa.

 

Kun kuuntelee ahkerasti matkustavan professori Mika Sillanpään kertomuksia eri puolille maailmaa suuntautuvilta työmatkoilta, on helppo ymmärtää, että häntä on jo useampaan kertaan tituleerattu "seikkailijaprofessoriksi".

Jos ei oman työpäivän aikana tarvitse odotella puussa, että sarvikuonot väistyisivät ja laskisivat veden äärelle ja sen jälkeen selviäisi vielä välikohtauksitta paikalle ilmestyneistä naarasleijonista, voi professori Sillanpään työ kuulostaa ajoittain lähes elokuvalliselta seikkailulta. Takana on nelisenkymmentä matkaa Himalajalle, viitisentoista käyntiä Tiibetissä ja useita piipahduksia muissa Aasian maissa. Muun maailman maista puhumattakaan.

Vuoden 2014 Tieteenkesyttäjäksi valitulta professori Sillanpäältä vesinäytteen otto sujuu kuitenkin puhtaasti arkirutiinilla oli sitä seuraamassa krokotiilien armeija Niilillä tai kantojuhtina toimivat jakkihärät Himalajan rinteillä. Eksoottisilta vaikuttavat elementit unohtuvat pian, kun hommat on hoidettu ja on aika suunnistaa seuraavalle näytteenottopaikalle. Ja jos ollaan vuorilla 5000-6000 metrin korkeudessa, muutamankin juoksuaskeleen ottaminen voi tuntua niin raskaalta, että liikkumisen uuvuttavuus jopa harmittaa. Yön ja päivän suuret lämpötilaerot vuoristossa aiheuttavat myös sen, että vaatteita täytyy jatkuvasti joko vähentää tai lisätä, vaikka paikalliset tiibetiläismunkit ajelevat mopoilla olkapäät paljaina säässä kuin säässä.

Paljon on jäänyt mieleen myös unohtumattoman komeina luontoelämyksinä erityisesti Tiibetin ylängöltä: maaseudun buddhalaisluostarit, kirkkaat tähtitaivaat, jyrkkien rinteiden vaihtelevat muodot ja värit.

"Tiibetistä löytyy kyllä vielä sadunhohtoisuutta. Mineraalivaroiltaan rikkailla alueilla on kuivia rinteitä, joilla ei kasva mitään mutta jotka näyttävät aivan uskomattomilta harmaanmustina, keltaisina, punaisina ja vihreinä muodostelmina täynnä erilaisia mineraalikivilajeja", kertoo professori Sillanpää.

Suomessa riittää vettä kaikille tulevaisuudessakin. Mika Sillanpään mukaan Suomi voisi profiloitua hyvän veden ja vesiosaamisen asiantuntijamaaksi.

 

Hallitsemattomasta kaivostoiminnasta ympäristöriskejä

Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmaan lukeutuneessa tutkimushankkeessa keskityttiin tutkimaan Himalajan veden laadun ja ilmastonmuutoksen välisiä kysymyksiä. Pioneerityyppiseen tutkimukseen liittyvät matkat veivät Sillanpään Tiibetin lisäksi Kiinaan, Intiaan, Bhutaniin ja Nepaliin.

Suomen Akatemian rahoittamassa FICCA-ohjelman hankkeessa kerättiin ja analysoitiin vesinäytteitä tuhansien metrien korkeudesta Himalajalta.
Hallitsematon kaivosteollisuus on yksi ympäristöriskitekijä myös Himalajan alueella.

 

 

 

 

 "Himalajalta saa alkunsa kahdeksan vesivolyymiltaan ja pituudeltaan Aasian suurinta jokea. Niiden vaikutuspiirissä asuu jopa kolmasosa maapallon väestöstä. Vedet virtaavat Kiinan, Intian, Kaakkois-Aasian, Pakistanin ja sivujokina myös Bhutanin kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vesien alkulähteet pilataan esimerkiksi kaivostoiminnan seurauksena, sillä on aikamoisia globaaleja vaikutuksia", täsmentää professori Sillanpää.

Tiibetissä on suuret mineraalivarat ja paljon kaivosteollisuutta. Hallitsemattomaan kaivostoimintaan liittyy suuria ympäristöriskejä.

"Olemme kirjoittaneet aiheesta artikkelin yhdessä tiibetiläisen tutkijan kanssa. Vuonna 2006 pääsimme tiibetiläiselle kaivosalueelle ja jopa tehtaisiin. Seuraavana vuonna vain tiibetiläinen pääsi alueelle, minä en. Paikalliset asukkaat kertoivat, että kun kaivosalueen patoallas murtui ja vedet valuivat jokeen, saastunutta vettä juoneet jakkihärät kuolivat rannalle. Tilanne kärjistyi jopa ampumavälikohtauksiksi. Vuonna 2008 tiibetiläinenkään tutkija ei enää päässyt alueelle, ja nykyisin se on suljettu kaikilta muilta kuin kylän asukkailta."

Sillanpään mukaan Himalaja-projektissa on kyse erittäin merkityksellisestä tutkimusalueesta, jota pitää tarkastella myös siltä näkökulmalta, miten ilmastonmuutoksen aiheuttamat tulvat ja kuivuus vaikuttavat.

"Joillakin Himalajan alueilla jäätiköt jopa kasvavat, toisaalla taas supistuvat. Tällaiset tasapainon muutokset ovat isoja asioita globaalisti. Käytännössä tutkimuskohde laajenee koskettelemaan koko Euraasia."

 

Tutkimusta vedenkäsittelymenetelmistä

Ilmastonmuutoksen aikaansaaman lämpenemisen seurauksena veden laadussa tapahtuu paljon muutoksia veden happamoitumisessa ja humusaineiden kerääntymisessä. Sillanpään mukaan hänen edustamansa tutkimusryhmän lähestymistapa on kuitenkin aika uusi ja vaatii pitkää pohjustamista.

"Tietoa on vielä kovin vähän. Nyt vasta kerätään taustatietoa ja luodaan perusymmärrystä. Tutkimusta täytyy jatkaa pitkään ennen kuin voidaan tehdä isoja johtopäätöksiä."

Suomessa professori Sillanpää johtaa Lappeenrannan Teknillisen korkeakoulun Vihreän kemian laboratoriota, joka sijaitsee Mikkelissä. Hän toimii myös kemiantekniikan laitoksen johtajana.

Pääosa Vihreän kemian laboratorion tutkimustyöstä keskittyy vedenkäsittelymenetelmien kehitykseen. Pyrkimyksenä on kehittää ympäristöystävällisiä aineita ja menetelmiä ympäristön tilan tutkimiseen sekä ympäristön ja teollisuusprosessien ongelmien ratkaisemiseen.

Tutkimuksellisesti Suomi pärjää Sillanpään mukaan "ihan hyvin" mutta ei häikäise. Monissa muissa maissa on panostettu paljon enemmän vesitutkimukseen. Toisaalta Suomella ei ole siihen yhtä suoraa tarvetta. Runsaiden vesivarojen osalta Suomi on muiden Pohjoismaiden ja Kanadan ohella varsinainen lintukoto verrattuna vaikka seitsemän tähden hotellien Dubaihin, missä öljy on viisi kertaa halvempaa kuin vesi ja missä paikallinen vesijohtovesi saattaa aiheuttaa hiustenlähtöä.

"Vedentarve kasvaa maailmalla koko ajan, kun väestö lisääntyy, teollistuminen jatkuu ja ilmastonmuutos heikentää vesivarojen hyödynnettävyyttä. Pohjoismaat ja Kanada alkavat olla niitä harvoja paikkoja, missä ei tarvitse miettiä näitä asioita. Suomella olisi hyvät mahdollisuudet kehittää brändiä hyvän veden ja vesiosaamisen maana ja myös viedä sitä osaamista muualle", toteaa Sillanpää.

Sillanpään johtamissa laitoksissa kaivattaisiin kyllä alasta kiinnostuneita suomalaisia tutkijoita.

"Tekniikan alalla motivoituneita ja hyviä opiskelijoita löytyy helpommin muualta kuin Suomesta. Monet suomalaiset haluavat paremman palkan toivossa töihin teollisuuteen. Yliopiston pätkätyöt eivät ole se ensisijainen vaihtoehto", sanoo Sillanpää.

 

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi
Kuvat Himalajalta: Mika Sillanpää

Viimeksi muokattu 10.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »