Varhaiset kokemukset ja liikunta vaikuttavat koirien pelokkuuteen

4.11.2015

Helsingin yliopistossa ja Folkälsanin tutkimuskeskuksessa toimivan professori Hannes Lohen johtama geenitutkimusryhmä on selvittänyt erilaisten ympäristötekijöiden merkitystä koirien ääniarkuuteen, yleiseen pelokkuuteen sekä eroahdistukseen. Reilun 3000 koiran laajuinen kyselytutkimus paljasti varhaisiän kokemuksien, erityisesti emonhoidon laadun ja sosiaalistamisen, merkityksen myöhempään pelokkuuteen. Myös päivittäisen liikunnan merkitys korostuu. Tutkimus paljastaa yhteisiä ympäristötekijöitä koirien ja ihmisen ahdistushäiriöiden taustalta ja tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointi- ja jalostusohjelmien lisäksi myös geenitutkimuksissa. Tutkimus on julkaistu PLoS ONE-tiedejulkaisussa 3.11.2015. Suomen Akatemia on yksi hankkeen rahoittajista.

Persoonallisuuteen, käyttäytymiseen ja käytöshäiriöihin vaikuttavat monet perintö- ja ympäristötekijät. Näiden eri tekijöiden parempi tuntemus antaisi uusia työkaluja pelokkuusongelmien hoitoon, koirien hyvinvoinnin edistämiseen ja tehokkaampien tutkimusasetelmien rakentamiseen.   Koirien persoonallisuudella on suuri vaikutus sen omaan ja omistajan hyvinvointiin. Yleinen pelokkuus, kovien äänien pelko sekä eroahdistus ovat yleisimpiä pelokkuuteen liittyviä käyttäytymisongelmia koirilla. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia ympäristötekijöitä näihin ominaisuuksiin liittyy ja huomioida niitä sitten tulevissa geenitutkimuksissa

Laadukas emonhoito, sosiaalistaminen ja liikunta auttavat

Tutkimuksessa kerättiin reilun 3000 suomalaisen koiran käyttäytymistä kuvaava aineisto. Mukana oli koiria 192 eri rodusta. Tutkimukseen osallistuvat täyttivät koiran käyttäytymistä kartoittavan validoidun kyselylomakkeen, jonka on todettu korreloivan hyvin koiran käyttäytymisen kanssa. Kysely sisälsi kysymyksiä koiran käyttäytymisestä eri tilanteissa, mutta myös koiran pentuajan tapahtumista ja tämän hetken arjen rutiineista koiran elämässä.

Tutkimuksen mielenkiintoisimpiin löydöksiin liittyy pelokkuuden yhteys koiran varhaisenkehityksen tapahtumiin ja liikunnan määrään. Pelokkaat koirat olivat muita vähemmän sosiaalistettuja, ja ne olivat kokeneet myös huonompaa emonhoitoa. ”Sosiaalistamisen merkitys on tullut esille jo aiemmissa koiria koskevissa tutkimuksissa, mutta emonhoidon merkitys koirien pelokkuudelle todetaan tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Sitä pitäisi tutkia koirilla yksityiskohtaisemmin jatkossa, sillä sen merkitys on todettu keskeiseksi muissakin lajeissa”, toteaa tutkija FT Katriina Tiira. Tutkimusryhmän aiempitutkimus paljasti huonolaatuisen emonhoidon altistavan stereotyyppiselle käyttäytymiselle.

Tutkimuksen mukaan ääniarat sekä eroahdistuneet koirat liikkuvat merkittävästi vähemmän verrattuna koiriin, joilla ei ole äänipelkoa tai eroahdistusta. ”Liikunnan on havaittu nostavan serotoniinitasoa sekä eläimillä että ihmisillä, joten liikunnan positiiviset vaikutuksen ovat todennäköisesti läsnä myös koirilla. Erityisesti liikunnan laadun merkitys korostui: pelkästään ääniarkoja koiria vertailtaessa havaittiin että vapaana juoksemaan pääseville koirille ääniarkuus kehittyi myöhemmin kuin hihnassa ulkoileville. Liikunnan positiivisia vaikutuksia on raportoitu myös ahdistuneisuudesta kärsivillä potilailla”, kertoo professori Lohi. Tutkijat huomauttavat samalla, että liikunnan ja arkuuden yhteys voi osaltaan selittyä sillä, että ääniarka koira saattaa pelästyä ulkoillessa helpommin, ja ulkoilumäärä on siksi pienempi.

Muut arkuustekijät

Tutkimuksen mukaan arkuus lievenee koirilla iän myötä: ne sopeutuvat pelottaviin tilanteisiin tai omistaja oppii puolestaan välttämään niitä. Ääniarkuuden suhteen tilanne on tutkimuksen mukaan päinvastainen; vanhemmilla koirilla on nuoria koiria enemmän ääniarkuutta. Tutkimus paljasti myös, että ei-pelokkailla koirilla oli useammin muuta koiraseuraa samassa taloudessa. Aiempien tutkimusten mukaisesti, tulokset paljastivat myös että arkuus on yleisempää nartuilla uroksiin verrattuna ja sterilointi altistaa erityisesti ääniarkuudelle.

Tutkimus on osa laajempaa Euroopan tiedeneuvoston rahoittamaa DOGPSYCH-hanketta, jossa pyritään selvittämään erialaisten ahdistuneisuushäiriöiden kuten arkuuden, pakko-oireisuuden ja ääniarkuuden geenitaustoja ja yhtäläisyyksiä ihmisen vastaaviin sairauksiin.

Professori Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopistossa sekä eläinlääketieteellisessä että lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa, ja hänen tutkimustaan rahoittavat Suomen Akatemian lisäksi muun muassa Helsingin yliopisto, EU (LUPA), Euroopan tiedeneuvosto, ERANET-NEURON Mental Disorders, Sigrid Juséliuksen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Biocentrum Helsinki ja Folkhälsan.

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote

Viimeksi muokattu 4.11.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »