SV

Vaasasta vastauksia maailman suuriin haasteisiin

27.1.2015

Vaasan yliopiston uusi rehtori Suvi Ronkainen haluaa ravistella yliopistoa asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita. Profiloitumishankkeiden indikaattoreita hän pitää yliopistoja samankaltaistavina .

Suvi Ronkainen valittiin Vaasan yliopiston uudeksi rehtoriksi Lapin yliopiston aiempana vararehtorina ja tutkijakoulun johtajana. Hän kehuu, että Vaasassa on tekemisen meininkiä .

”Ulkopuolelta tulleena olen kiinnittänyt huomiota yliopiston hyvään dynamiikkaan ja toiminnalliseen vireeseen. Täällä on hyvä hallintokulttuuri, jossa ihmiset tekevät asioita sen sijaan, että kyselisivät kuuluuko asia heille.”

Ronkainen on aiemmin toiminut tutkimusmenetelmien professorina. Hän on tutkinut muun muassa tietämättömyyden merkitystä tiedepolitiikan ohjauksessa.

”Tutkimukselle tavoitteita asettava ohjaava tiede- ja innovaatiopolitiikka ei ole viatonta. Vaikka se ei sanele sisältöjä, se muovaa tutkimusongelmia ja metodologisia ratkaisuja, joiden valinnassa tutkimukselle asetetut tavoitteet ovat keskeisiä. Tavoitteet muovaavat tutkimustoiminnan yleisiä tiedollisia intressejä. Mitä tarkemmin rajattuun, käyttöön suunnattuun tiedonintressiin tiedepolitiikkaa ohjaa, sen tietynkaltaisemmaksi tieto muodostuu ja sen hankalammaksi tulee sen hahmottaminen, millaisia ”tietämättömyyden intressejä” tiedetyn kenttään muodostuu. Siksi yliopistojen täytyy myös uskaltaa nähdä välittömien tiedon tarpeiden ylitse ymmärtäen millainen tietämättömyyden intressi tiedettyyn syntyy. Tiedon asiantuntijuus ja sen tuoma vastuu on kuitenkin yliopistollisen eetoksen ydin”, Ronkainen kuvailee.

Ronkainen korostaa, että eetosta tukevien toiminta- ja ajattelutapojen tukeminen on yksi rehtorin keskeinen tehtävä korkeakoulupoliittisena keskustelijana.

Liiketoimintaorientoitunut yliopisto

Ronkainen mainitsee Vaasan yliopiston eduksi myös läheisen yhteistyön ympäröivän elinkeinoelämän ja alueen kanssa. 

”Olemme liiketoimintaorientoitunut yliopisto, ja keskeiset tutkimusalamme sopivat yhteen alueen elinkeinoelämän kanssa. Neljä tutkimusaluettamme eli energia, rahoitus, johtaminen ja monikielisyys mahdollistavat tieteellisiä ratkaisuja sosiaalisen ja ekologisen liiketoiminnan kehittämiseen.”

Ronkainen kuitenkin peräänkuuluttaa yliopiston entistä syvempää integroitumista.

”Haluan kehittää tutkimusalueitamme ja ajatella ennakkoluulottomasti, mitä liiketoimintaorientoitunut yliopisto tarkoittaa.”

Pienessäkin yliopistossa voidaan pyrkiä huipulle keskittymällä omiin vahvuuksiin.

”Meidän pitää miettiä, mitä kunnianhimoisia tavoitteita voisimme yliopistona ottaa. Jo nyt opiskelijamme työllistyvät erinomaisen hyvin, mutta meidän täytyy katsoa pidemmälle ja nostaa kunnianhimon tasoamme. Vaasan yliopiston keskeisiä tutkimusaloja integroimalla voimme vastata maailmanluokan haasteisiin”, Ronkainen sanoo.

Esimerkkinä Ronkainen mainitsee, että Vaasassa on keskitytty älykkäisiin sähköverkkoihin ja hajautettuihin energiaratkaisuihin, jotka tuovat ratkaisuja moniin energiaongelmiin. Hän toivoo, että tällainen osaaminen otetaan yliopistossa todelliseksi, kunnianhimoiseksi tavoitteeksi. Vaasassa kirkastetaan tieteellisen tutkimuksen kärkeä ja panostetaan yliopiston sisäiseen erilaistumiseen.

Selkeä profilointi valmiina

Kuten muissakin Suomen yliopistoissa, profilointia pohditaan nyt kuumeisesti myös Vaasassa. Ronkainen kiittelee edeltäjäänsä Matti Jakobssonia jo tehdystä työstä Vaasan yliopiston selkeän profiloinnin eteen.

”Meillä on kompakti profiili ja oppiaineemme muodostavat luontevia kokonaisuuksia. Esimerkiksi oikeustiedettä opetetaan osana kauppatieteitä. Keskitymme temaattisesti toimiviin kokonaisuuksiin, eikä karsinnan varaa enää ole. Siirrymme vielä vahvemmin monitieteellisyyteen ja tieteiden välisiin kysymyksiin”, Ronkainen toteaa.

Vaasan yliopisto on profiloitunut myös kansainvälisyydellään. Yliopiston tutkimusaloille on muodostettu kansainvälisiä maisteriohjelmia, joista on osa akkreditoitu. Ulkomaisille opiskelijoille on etsitty harjoittelupaikkoja paikallisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jotta he jäisivät Suomeen töihin valmistuttuaan. Siten Suomi saisi uutta nuorta työvoimaa ja Vaasan alueen työpaikat saisivat vahvoja sidoksia kansainväliseen elinkeinoelämään.

Huolena yliopistojen samankaltaistuminen

Vaikka yliopistojen profiloinnista puhutaan paljon, Ronkainen on huolissaan samankaltaistumisesta.

”Yliopistot ovat periaatteessa autonomisia, mutta ne ovat tiukassa tulosopimusohjauksessa. Indikaattorit ovat senkaltaisia, että ne samankaltaistavat yliopistot. Koska vertailu tapahtuu oppiainepohjaisesti, pienet yksiköt tipahtavat tilastollisesta vertailusta. Pitäisi miettiä, voisiko käyttää yliopistokohtaisia indikaattoreita, jotta pienemmät yksiköt voisivat menestyä poikkeavilla valinnoillaan.”

Ronkainen pitää valtakunnallisesti kattavaa korkeakouluverkostoa tärkeänä.

”Monissa maissa, joissa maakuntien korkeakouluja on lakkautettu, on nähtävissä selkeää alueellista syrjäytymistä. Korkeakoulupolitiikassa pitää nähdä valtakunnallisen tasalaatuisuuden etu”, hän painottaa.

Yhteistyöhankkeet mukaan strategiseen tutkimukseen

Vaasan yliopistossa on erityinen tieteellisen ja käytäntöön suuntautuvan tutkimuksen tasapaino. Suvi Ronkaisen mukaan Suomen Akatemian uusi strategisen tutkimuksen rahoitus on luonteva asia ja se tukee hyvin käytäntöön suuntautuvan ja tieteellisen perustutkimuksen välistä suhdetta.

”Strategisessa tutkimusrahoituksessa meitä kuitenkin mietityttää, että hankkeiden edellytetään olevan isoja. Meillä on pieni ja ketterä yliopisto, mutta meille voi olla vaativaa luoda nopeasti isoa hanketta. Valtakunnallisesti katsottuna parempia tuloksia rahoitukselle saataisiin, jos mukaan hyväksyttäisiin verkostoituneet ja pienempien toimijoiden yhteiset tutkimushankkeet”, Ronkainen pohtii.

Ronkaisen mielestä Suomessa luotetaan liikaa keskittämiseen. Koska Suomi on globaalissa mittakaavassa pieni, verkostoituneiden toimintatapojen pitäisi olla keskiössä.

Teksti: Liisi Tamminen Kuva: Katja Lösönen

Viimeksi muokattu 9.2.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »