SV EN

Satu Kuure tutkii munuaisten kehitystä Suomen Akatemian uudella riskirahoituksella

22.10.2015

Synnynnäisiä munuaisvaurioita voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa ennaltaehkäistä ja korjata maljalla kehitettävien terveiden munuaisten tai niiden varaosien avulla. Tutkija, dosentti Satu Kuure Helsingin yliopistosta pitää mahdollisena kokonaisen toimivan munuaisen rakentamista laboratorio-olosuhteissa. Hän johtaa hanketta, jossa tutkitaan munuaisten kehitystä ja kehitetään tehokkaampia hoitomuotoja munuaissairauksiin. Kuuren vetämä hanke on yksi Suomen Akatemian syyskuussa 2015 rahoittamista riskirahoitushankkeista. Tutkimushankkeessa muutaman hengen tutkimusryhmä tutkii munuaisen muodostumisen perusmekanismeja.

Kuuren mukaan munuaisten koko ja se, kuinka paljon suodattavia yksiköitä kullakin yksilöllä on, määrittyy sikiön aikana. Ymmärtämällä näitä mekanismeja tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää sovelluksia, joilla munuaisen suodatuskapasiteettiin voitaisiin tulevaisuudessa vaikuttaa ja estää mahdollisesti munuaisvaurioiden syntyä. Suuremmassa munuaisessa olisi enemmän suodattavia yksiköitä, mikä voi vaikuttaa munuaisen pidempään toimintaan.

”Kaksi tärkeintä komponenttia, joita tutkimme, ovat virtsanjohdinsilmun eli ureterin epiteelin haaroittumisprosessi sekä nefroneiden, eli munuaiskerästen, erilaistuminen. Haaroittumisprosessissa munuainen kasvaa lopulliseen kokoonsa ja saavuttaa pavun muotonsa. Nefronit taas ovat munuaisen virtsaa suodattavia yksiköitä, joiden määrän aikuisessa määrittää sikiöaikainen uretersilmun haaroittuminen.”

Hyvän perustutkimuksen pohjalta voitaisiin Kuuren mukaan kehittää myös uusia kantasoluterapiaan perustuvia hoitomuotoja.

”Tarvitsemme lisää tutkimusta munuaisen kehittymisestä. Lisätutkimuksen pohjalta voisimme edistää maljalla kasvatettavien elinten saavuttamista ja munuaisvaurioiden ennaltaehkäisyä. Jos voisimme ylläpitää nefronin kantasoluja maljalla ja erilaistaa niitä hallitusti, ylimääräisten nefronirakenteiden kehittäminen voisi olla joku päivä mahdollista. Nämä rakenteet voisi siirtää esimerkiksi huonosti toimivaan munuaiseen, ja näin voidaan parantaa sen puhdistavia ominaisuuksia. Tulevaisuudessa jopa kokonaisen toimivan munuaisen rakentaminen laboratorio-olosuhteissa ei ole enää tieteisfiktiota.  Erilaistaminen maljalla matkisi munuaisen normaalia kehitystä sikiössä,” Kuure kuvailee.

Munuaisvauriot Suomen kolmanneksi kallein tautiluokka

Kehitysbiologiaan jo opintojensa aikana hurahtaneella Kuurella on kokemusta munuaistutkimuksesta jo 15 vuoden ajalta. Tutkimus on tässä ajassa kehittynyt eteenpäin, mutta lisätutkimusta kaivataan tehokkaampien hoitomuotojen kehittämiseksi. Munuaissairaudet ovat Suomessa kolmanneksi kalleimpia hoidettavia, niitä edellä ovat vain sydän- ja verisuoni- sekä syöpäsairaudet.

”Munuaissairauksien hoitomuodot ovat melko kehittymättömiä ja tehottomia. Yleensä noin kolmen vuoden sisällä dialyysin aloittamisesta potilaiden huonosti toimiva munuainen joudutaan kalliista dialyysista huolimatta vaihtamaan luovutettuun elimeen,” Kuure toteaa.

Synnynnäiset munuaishäiriöt, kuten munuaisten vajaatoiminta tai niiden puuttuminen, ovat yksi kaikkein yleisimmistä häiriöistä sydämen epämuodostumien ja huuli-kitalakihalkioiden ohella. Tutkimuksen avulla saatavan tiedon avulla voidaan tarjota parempaa diagnostiikkaa näissä tapauksissa. ”Munuaisvaurioiden kanssa syntyneet henkilöt ovat koko elämänsä seurannassa. Kun saamme jotain uutta aikaan tutkimuksessamme, voi sillä olla siis suuri merkitys myös kansantalouden näkökulmasta.”

Vaikka elämä yhdellä munuaisella on suhteellisen normaalia, kriittisissä tiloissa munuaisvaurioiden riskit ovat suurempia. Esimerkiksi joissakin sairaustiloissa, kuten syövässä, kova lääkitys altistaa yhden munuaisen potilaita suuremmin munuaisvauriolle. ”Vaurio syntyy, kun kehossa ei ole tarpeeksi nefroneita, jotka puhdistavat kehoa. Lisäksi laajoissa väestöpohjaan perustuvissa tutkimuksissa on osoitettu, että nefroneiden määrän alentuminen on suuri riskitekijä korkealle verenpaineelle,” Kuure kertoo.

Hyötyä riskeistä

Hallittu riskinotto on oleellista riskirahoituksella rahoitetuissa hankkeissa. Myös Kuure on tietoinen hankkeensa eri riskeistä. ”Mikään ei takaa sitä, että uusi tuottamamme perustieto aiheesta pystytään kääntämään oikeasti terapiamuodoksi,” hän toteaa.

Käytännön työn tasolla riskit liittyvät Kuuren mukaan geneettisesti muunneltuihin hiirimalleihin. Tutkimus hiirimalleilla on kallista ja hidasta. ”Hitaus on riski julkaisujen ulosannin näkökulmasta. Väli tutkimuksen alkamisen ja itse tutkimuksen julkaisun välillä saattaa olla valitettavan pitkä.”

Kuure näkee kuitenkin ensisijaisesti riskeistä saatavan hyödyn. ”Jos haluamme ymmärtää biologista prosessia, kuten kehitystä, ei tutkimusta voida tehdä muilla keinoin kuin geneettisesti muunneltujen eläinmallien avulla. Tutkimusmenetelmiemme avulla pääsemme lähimmäksi mahdollisimman todenmukaista tilannetta.”

Lisäksi mahdollisimman hyvät yhteistyöverkostot ja tehokkuus omassa työssä ovat Kuuren mukaan tärkeitä asioita riskien hallinnassa. On tiedettävä mitä muut tekevät ja osattava reagoida sen mukaisesti.

Riskirahoitus avaa mahdollisuuksia

Kuure on erittäin tyytyväinen saamaansa rahoitukseen.

”Riskirahoitusmuoto on suuri mahdollisuus tutkimusryhmälle. Se avaa mahdollisuuksia tehdä asioita ihan eri tavalla kuin tähän asti. Se myös antaa toivoa niille, jotka eivät ole onnistuneet samaan rahoitusta useamman hakukerran jälkeen," Kuure kertoo.

Riskirahoitus on kokeilu, jolla pyritään tukemaan lupaavia, tutkimuksellista riskinottoa sisältäviä erityisen innovatiivisia ja korkeatasoisia hankkeita. Terveyden tutkimuksen toimikunnan riskirahoituksen avulla kannustetaan tieteelliseen rohkeuteen kaikessa tutkimuksessa, mikä on uusien tieteellisten läpimurtojen ja tieteen uusiutumisen kannalta välttämätöntä. Terveyden tutkimuksen alan kymmeneen hankkeeseen myönnettiin yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa 16 kuukaudeksi, jonka jälkeen terveyden tutkimuksen toimikunta päättää hankkeiden jatkorahoituksesta.

Teksti: Anna-Riikka Oravakangas
Kuva: Anita Westerback

Viimeksi muokattu 22.10.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »