Potilaan arvot mukaan hoitopäätöksiin

10.8.2015

Potilaan toiveiden huomioiminen hoitovalinnoissa voi edistää paranemista tai kohentaa potilaan elämänlaatua sairauden aikana. Hoitosuunnitelmia tehtäessä pyritäänkin yhä enemmän kuuntelemaan myös potilaan omia toiveita. Aidosti yhteinen, potilaan ja lääkärin välillä yhteisymmärryksessä tehty hoitopäätös on kuitenkin vaikea tehdä, ja lääkärit tarvitsevat siihen apua.

Suomen Akatemian kliininen tutkija Kari Tikkinen on tutkinut eturauhassyövän hoitoon liittyvää päätöksentekoa lääkärin ja potilaan vuorovaikutusprosessina. Erityisesti tutkimuskohteena on ollut potilaan avuksi diagnoosin ja hoitosuunnitelman teon yhteydessä annettava päätöksenteon tukimateriaali. Tällaista materiaalia ovat esimerkiksi sairaudesta, hoitovaihtoehdoista ja erilaisista riskeistä kertovat esitteet tai verkkosivustot. Tietoa päätöksenteon tueksi annetaan luonnollisesti myös keskusteluissa terveydenalan ammattilaisten kanssa. Tutkimus toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä, ja sen tulokset julkaistiin keväällä Amerikan syöpäyhdistyksen CA: A Cancer Journal for Clinicians -tiedelehdessä.

Meta-analyysitutkimuksessa käytiin läpi 14 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli arvioitu päätöksenteon tukien (decision aid) merkitystä paikallista eturauhassyöpää sairastavien potilaiden hoidon päätöksenteossa. 70 prosenttia tutkimuksista oli pohjoisamerikkalaisia, loput oli toteutettu Euroopassa ja Australiassa. Kaikkiaan tutkimusaineistossa oli 3 377 potilasta. Tutkimushankkeessa olivat mukana Helsingin ja Tampereen yliopistot ja yliopistolliset sairaalat, McMaster University, Western University, University of Minnesota ja Mayo Clinic.

”Paikallisen eturauhassyövän hoidossa keskeiset hoitovaihtoehdot ovat aktiiviseuranta, kirurgia ja sädehoito. Aiemmissa, muissa kuin eturauhassyöpää koskevissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että päätöksenteon tukia käyttäneet potilaat valitsevat mieluiten ei-kajoavia hoitoja. Eturauhassyövän tapauksessa se olisi aktiiviseuranta, mutta tässä tutkimuksessa näin ei kuitenkaan ollut. Tämä johtunee siitä, että meta-analyysin kohteena olleet tutkimukset olivat pääosin Yhdysvalloista, jossa aktiiviseuranta paikallisen eturauhassyövän hoitomuotona on vähemmän käytetty kuin Euroopassa”, Tikkinen kertoo.

”Merkittävä havainto tutkimuksessa kuitenkin on, että tukien käyttö hoitovalintoja tehtäessä vähensi potilaan katumusta päätöksestä hoidon jälkeen. Myös tyytyväisyys hoitoihin ja tietomäärä sairaudesta, hoitovaihtoehdoista ja niiden riskeistä vaikuttaisi lisääntyvän tukien ansiosta.” Päätöksenteon tukien käyttö ei Tikkisen ryhmän tutkimuksen mukaan lisännyt tai vähentänyt minkään yksittäisen hoitovaihtoehdon valintaa sinänsä.

Kyse riskien arvioinnista ja arvojen kartoituksesta

Kliinisenä tutkijana Tikkinen työskentelee sekä tutkijana että urologina käytännön potilastyössä. Potilaan kohtaaminen, diagnoosin tekeminen ja hoitovaihtoehdoista keskusteleminen ovat hänelle päivittäisestä lääkärintyöstä tuttua asiaa.

”Potilaalle olisi pystyttävä antamaan aikaa. Ensimmäisellä diagnoosin jälkeisellä lääkärikäynnillä ei vielä tarvitse tehdä päätöstä hoidosta, vaan jättää potilaalle pohdintamahdollisuus päätöksestä. Voisi ajatella, että päätöksenteon tukimateriaalia voisi hyödyntää tässä yhteydessä niin, että potilas saisi lääkärin tapaamisen jälkeen kotiin mukaan aineistoa perehdyttäväksi ja sen jälkeen olisi käytössä toisella tapaamiskerralla toinen aineistopaketti, jossa asiat käytäisiin vielä yhdessä lääkärin kanssa läpi. Näin varmistetaan paremmin, että potilas ymmärtää vaihtoehtojen merkityksen sekä niihin liittyvät mahdolliset hyvät ja huonot puolet.”

Tikkisen mukaan aidossa yhteistyössä lääkärin ja potilaan välillä otetaan huomioon potilaan elämänarvot ja hänelle tärkeät asiat. Pohditaan yhdessä sitä, minkälaisia asioita potilas arvostaa omassa elämässään, millaisilla seurauksilla on vaikutusta hänen elämänlaatuunsa. Esimerkiksi paikallisen eturauhassyövän hoidossa eri hoitomuodoilla voi olla erilaisia vaikutuksia potilaalle, esimerkiksi erektio-ongelmat sekä virtsaamis- ja suolisto-oireet.

”Eturauhassyövän hoidon valinnassa – niin kuin monissa muissakin sairauksissa – kyse on riskin arvioinnista ja arvojen kartoituksesta. Pahimmillaan syöpä saattaa levitä ja aiheuttaa potilaan kuoleman. Toisaalta se saattaa myös pysyä paikallisena ja hallinnassa aktiiviseurannan avulla. Joudumme siis tarkastelemaan hoitomuotoja riskit vaakakupissa: minkälaiset valittujen hoitojen riskit ovat terveydelle ja elämänlaadulle suhteessa hoitojen tehoon?”

Tikkinen korostaa, että tämän päivän potilaat ovat hyvin tietoisia sairauksista ja niiden hoidosta, samoin he ovat kiinnostuneita omasta terveydestään. Lääkärikään ei ole enää samanlainen auktoriteetti kuin aiemmin. ”Monet tutkimukset osoittavat, että ihmiset voivat paremmin, kun he ovat itse osallistuneet hoidosta päättämiseen. He esimerkiksi sitoutuvat paremmin leikkausten jälki- ja jatkohoitoon.”

”Itse toivoisin, että kullekin potilaalle löytyisi oikea hoito, ja se voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Parhaimmillaan potilas kohdataan ihmisenä, kerrotaan hänelle olennaiset asiat niin, että hän ymmärtää ja otetaan sekä lääketieteellinen näyttö että potilaan arvot ja valinnat huomioon. Lääkärin ei ole tässä tarkoitus pakoilla vastuutaan.”

 

Kohti järkevää diagnoosia ja hoitoa

Päätöksenteon tukia voi Tikkisen mukaan hyödyntää jatkossa nykyistä enemmän muun muassa verkkoversioita kehittämällä. Parhaillaan hän tekee kollegojensa kanssa suomenkielistä versiota hyväksi havaitusta pohjoisamerikkalaisesta päätöksenteon tuki -verkkosivustosta.

Tikkinen innostui näyttöön perustuvasta lääketieteestä erityisesti post doc -kautensa aikana kanadalaisessa McMaster -yliopistossa, jossa hän työskenteli alan pioneerin professori Gordon Guyattin ryhmässä. ”Näyttöön perustuvassa lääketieteessä on kolme keskeistä periaatetta. On tehtävä oikea diagnoosi, mietittävä, mitkä hoidot tehoavat siihen, mitkä eivät, ja arvotettava hoitojen hyvät ja huonot puolet. Tähän viimeiseen periaatteeseen tarvitaan tietoa potilaan arvoista ja valinnoista.”

Kliinisen tutkijan työssä Kari Tikkinen pitää kiehtovana sitä, että käytännön työssä ymmärtää, mihin hoitokäytännöt perustuvat, ja voi näitä käytäntöjä kehittää myös itse. ”Koen, että tässä työssä voi edistää hyviä asioita. Minulle on tärkeää, että terveydenhuollon resursseja käytetään järkevästi eikä sairaudella ja terveydellä tehtäisi kovaa bisnestä potilaiden ja yhteiskunnan kustannuksella. Potilaiden parhaaksi eli järkevän diagnostiikan ja hoidon puolesta on mielekästä tehdä työtä.”

 

Teksti: Riitta Tirronen
Henkilökuva: Marjo Aaltomaa
Etusivun kuva: Pixmac.fi

Viimeksi muokattu 19.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »