Tieteellisen julkaisun tekijyys, tunnustus ja vastuu

27.11.2015

Tieteiden talolla Helsingissä pohdittiin marraskuun lopulla, kenellä on oikeus saada nimensä tieteellisen artikkelin tekijäksi sekä etsittiin tekijyyden määrittelyyn yhteisiä pelisääntöjä.

Suomessa tieteellisen julkaisun tekijyyden vääristely mielletään hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseksi, mutta tekijyyskynnys vaihtelee tieteenaloittain. Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, mitä seurauksia tieteellisten julkaisujen määrän mittaamisesta on tiedeyhteisölle.

Tilaisuuden pääpuhuja oli lääketieteen tohtori ja arvostetun lääketieteellisen aikakauslehden The Lancetin päätöimittaja Sabine Kleinert.

Kleinertin mukaan tekijyys on tunnustus tekijälle, mutta samalla syntyy myös vastuu julkaisusta ja sen mahdollisista virheistä.

Kleinert ohjeistaa suunnittelemaan julkaisun eettisesti sekä tutkimaan sitä mitä suunnitteleekin tutkivansa. Hän listaa tutkimuksen tekemisen vääriksi motiiveiksi tutkijan väärät insentiivit, uran edistämisen, määrän korostamisen laadun kustannuksella, ”laiskat” laatumääritelmät tai tavoitteet sekä yksilön tavoitteiden korostamisen yhteisön tavoitteiden kustannuksella.

Tutkimuksen laadun valvonnassa etiikan valvojien rooli korostuu. Perinteisten tehtävien ohella eettisessä valvonnassa pitäisi Kleinertin mukaan kiinnittää huomiota myös tutkimuksen tarpeellisuuteen.

Lisäksi Kleinert pitää sidonnaisuuksien aktiivisen julkaisun periaatetta (declaration of intrest) parempana kuin intressikonfliktien ilmoittamista (conflict of intrest). Jälkimmäisellä periaatteella toimittaessa arvioijan tai tekijän tyhjä ilmoitus jättää sijaa tulkinnoille, mikä voi rapauttaa tekijän tai arvioijan riippumattomuuden tulkintaa julkaisun lukijoiden keskuudessa.

Tuotammeko tutkimusjätettä

Kleinert nostaa pohdittavaksi myös tutkimusjätteen käsitteen (research waste). Kleinertin mukaan tutkimusjätteeksi kutsutun tutkimusmateriaalin tunnuspiirteitä ovat puutteelliset kysymykset ja menetelmät, pulmat tutkimuksen valvonnassa ja säännöissä sekä tietojen avoimuuteen ja raporttien käytettävyyteen liittyvät pulmat. Lancet kampanjoi näiden pulmien kitkemiseksi omalla REWARD-ohjelmallaan (The Lancet REWARD - REduce research Waste And Reward Diligence). Klinert korostaa, etteivät negatiiviset tutkimustulokset ole tutkimusjätettä.

Helsingin yliopiston kanslerin Thomas Wilhelmssonin mukaan varsinkin monitieteisissä yhteistutkimuksissa tekijyyden määrittely ja tieteenalojen väliset julkaisukäytäntöjen erot korostuvat. Kleinertin mukaan ongelman ratkaisu on läpinäkyvyyden lisääminen sekä selkeä kunkin tekijän osuuden osoittaminen tutkimusjulkaisussa.

Suomena Akatemian johtajan Pentti Pulkkisen mukaan Suomen Akatemian näkökulmasta tutkijalla on vastuu oikean tieteellisen käytännön ohjeiden noudattamisesta sekä TENKin hyvän tutkimuskäytännön ohjeistuksen noudattamisesta. Lähtökohtana on luottamus tutkijaan ja tutkimuslaitokseen.

Teksti: Vesa Varpula

Viimeksi muokattu 27.11.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »