Suomen vesiturvallisuuskäytäntöjä kehitysmaihin

8.12.2015

Suomi voi jakaa kattavaa vesiturvallisuustietoaan muiden maiden vesikriisien ratkaisemisen tueksi. Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Tuomas Kuokkasen johtama Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -akatemiaohjelman hankkeessa tutkitaan vesiturvallisuutta, jolla tarkoitetaan veteen kytkeytyvien riskien hallintaa.

Vesiturvallisuus on keskeinen teema ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen turvaamiseksi sekä yksilön ja valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kuokkasen tutkimusryhmän aihe on tärkeä etenkin kehitysmaiden näkökulmasta, koska veden riittävyys on edellytys köyhyyden vähenemiselle. Vaikka tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti Etelä-Afrikkaa, tutkimuksen tulokset ovat laajemminkin hyödynnettävissä muiden kehitysmaiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa oikeudelliset perusteet vesiturvallisuusasioita varten. Tutkimus tehdään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sekä eteläafrikkalaisten North West ja KwaZulu-Natal yliopistojen kanssa.

Tutkimuksen teemat ovat oikeus veteen, sen määrä ja laatu sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset vesiresurssien käyttöön. Tutkimus on käytännössä oikeudellista analyysia hallintajärjestelmien kehittämiseksi. Vesiturvallisuuden oikeudellisella kehikolla pyritään ratkaisemaan veteen liittyviä ongelmia.

”Tutkimuksesta hyötyvät erityisesti maat, jotka ovat kehittämässä vesihallintajärjestelmiään kestävämpään suuntaan. Vesiriskeihin varaudutaan ja vesivarojen kestävää käyttöä turvataan esimerkiksi kahdenvälisillä rajavesistösopimuksilla ja monenvälisillä vesiyleissopimuksilla. Sopimuksilla pyritään ehkäisemään valtioiden välisten konfliktien syntymistä”, kertoo Kuokkanen.

Kaikilla on oikeus veteen

Afrikassa kärsitään vesipulasta, kun taas Kaukoitää vaivaavat liiat vesimäärät, kuten tulvat.  Tähän liittyy vahvasti ilmaston lämpeneminen, joka muuttaa sateisuutta niin, että kuivilla alueilla vettä on jatkossa entistä vähemmän ja sateisilla alueilla entistä enemmän.  Ilmastonmuutos äärevöittääkin monessa suhteessa vesiturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Veden laatua koskevat ongelmat johtuvat taas pääosin teollistumisesta. Kehittyvissä ja nopeasti teollistuneissa maissa, esimerkiksi Kiinassa, vesien pilaantuminen on keskeinen ongelma.

Kuokkasen mukaan veden laatuun ja määrään liittyvät ongelmat uhkaavat yksilöiden turvallisuutta. Niistä voi tulla myös valtiotason turvallisuusongelma. Yksilöiden vesiturvallisuus edellyttää, että veteen liittyvät perustarpeet voidaan tyydyttää. Perustarpeiksi luetaan juomisen lisäksi muun muassa mahdollisuus ruoanlaittoon ja hygienian ylläpitämiseen. Keinot yksilöiden vesiturvallisuuden toteuttamiseen jäävät valtioiden harkintaan.

”Valtioilla on oikeus käyttää vesivarojaan, mutta tämä täytyy tehdä aiheuttamatta haittaa muille valtioille. Ihmisten vesioikeudet riippuvat kunkin maan oikeusjärjestelmästä. Etelä-Afrikassa oikeus veteen on perusoikeus, johon voi vedota esimerkiksi tuomioistuimessa. Suomessa oikeus veteen on toteutettu erityisesti sosiaaliturvajärjestelmän avulla”, toteaa Kuokkanen.

Suomella hyvää tietopohjaa jaettavaksi

Vesiturvallisuuden hahmottaminen yksilöiden tasolla, valtion sisällä ja valtioiden välillä auttaa ymmärtämään veteen liittyvien haasteiden monipuolisuutta.

Suomella on Kuokkasen mukaan osaamista vesiturvallisuusasioista laajojen vesistöjensä ja kehittyneen vesilainsäädäntönsä ansiosta.

”Suomella on toimivat rajavesistösopimukset naapurimaidensa kanssa. Venäjän kanssa tehty rajavesisopimus täytti viime vuonna jo 50 vuotta. Suomi on ollut myös aktiivinen rajavesiä koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi teki esimerkiksi vuonna 1970 YK-aloitteen, joka johti vuonna 1997 tehtyyn, viime vuonna voimaan tulleeseen, maailmanlaajuiseen YK:n vesistöyleissopimukseen”, kertoo Kuokkanen.

Suomi voi auttaa vesiongelmien ratkaisemisessa jakamalla tietoutta ja käytäntöjä liittyen vesiturvallisuuteen sekä jatkamalla aktiivista osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.

”Suomesta saadut hyvät käytännöt voidaan viedä kehitysmaihin. Esimerkiksi Etelä-Afrikan vesilainsäädäntö pohjaa osittain Suomen malliin. Myös kansainväliset ja kansalliset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi vaikuttavat välillisesti merkittävästi tulevaisuuden globaaliin vesiturvallisuuteen”, toteaa Kuokkanen.

Lue lisää aiheesta: http://www.aka.fi/akva 

Teksti: Anna-Riikka Oravakangas
Kuva: Anita Westerback

Viimeksi muokattu 8.12.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »