Sähkötupakan terveysvaikutuksia pitäisi tutkia

12.11.2015

Sähkötupakan vaikutuksia ei ole vielä tutkittu Suomessa. Akatemiaprofessori Jaakko Kaprio kuitenkin toivoo, että aihepiirille löytyisi piankin rahoitusta. Joissakin maissa on tehty tutkimuksia siitä, miten sähkötupakasta voisi olla apua tupakoinnin lopettamisessa. "Tästä on paljon käyttäjäperäistä kokemustietoa, mutta ei tieteellistä näyttöä. Me emme todellisuudessa tiedä sähkösavukkeiden terveysriskeistä", Kaprio selventää.

Kaprio epäilee, että tupakkateollisuus pyrkii sähkösavukkeiden avulla saamaan kaikkea kokeilevat nuoret siirtymään muihin tupakkatuotteisiin. Ja hän muistuttaa, että tupakkateollisuus on yhä enemmän nikotiiniteollisuutta. Nikotiinihan on se aine, joka saa aikaan tupakkariippuvuuden. 

Vaikka Kaprio tutkiikin akatemiaprofessorikaudellaan tupakointiriippuvuutta, hänen meneillään olevaa tutkimusta ei voi laajentaa sähkösavukkeisiin. Sen sijaan mm. strateginen rahoitus olisi hänen mielestään mitä parhainta tähän, koska kyseessä olisi käytäntöä palveleva ja Suomen hallituksen politiikkaa edistävä tutkimus. Tavoitteenahan on savuton Suomi.

Jaakko Kaprio on vasta muuttanut FIMM:iin, mikä näkyy hänen kirjahyllystäänkin. Siellä on vasta kaksi hänen tutkimustyölleen keskeistä teosta: toinen on genetiikan perusteos ja toinen kertoo isorokon hävittämisestä. Kaprion mukaan sen pitäisi olla mallina kaikkien tautien hävittämiselle. 

 

 

Kaprion mielestä Suomessa pitäisi lisätä erityisesti kliinisiä kokeita. Koehenkilöitäkin löytyisi helposti ainakin tupakoinnin lopettamiseen liittyviin kokeisiin, sillä hyvin monet haluavat lopettaa. Hän harmittelee myös sitä, että terveydenhuollon henkilöstö tuntee liian huonosti aiheeseen liittyvät käypähoitosuositukset.

”Potilaan tullessa sairaalaan olisi oiva tilaisuus puuttua hänen tupakointiinsa, samoin neuvolassa valistaa odottavia äitejä. Meillä ei ole hyviä keinoja, joilla odottavien äitien tupakointia olisi saatu vähenemään toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Tarvittaisiin enemmän räätälöityjä kampanjoita ja muita eri väestöryhmiin suunnattuja toimenpiteitä.” Kaprio kertoo, että monissa Yhdysvaltain osavaltioissa ja Australiassa on paljon tiukemmat säädökset kuin Suomessa. Tärkeintä säädöksissä hänen mielestään on sivullisten suojelu.

 

Ennen kaikkea kansanterveystieteilijä

Kaprio on maailman tunnetuimpia riippuvuustutkijoita. Hän on tutkinut muutakin kuin tupakkariippuvuutta mutta valitsi sen geneettisen riippuvuuden akatemiaprofessorikauden teemaksi, koska nikotiiniriippuvuus on geneettisen tutkimuksen kannalta paljon hedelmällisempää kuin esimerkiksi alkoholigeenien etsiminen. Kaprio korostaa olevansa ennen kaikkea kansanterveystieteilijä. Hän on keskittynyt sellaisiin uhkiin, joihin ihmisen käyttäytyminen selvästi vaikuttaa.

Kaprion tutkimuksissa on mukana maailmanlaajuisia aineistoja, erityisesti kaksosaineistoja, jotka ovat olleet hänen tutkimustensa merkittävin aineisto jo vuosia. Yhteistyötä on tehty eurooppalaisten, amerikkalaisten ja itäaasialaisten kanssa. Yhteistyö eri puolilla maailmaa vaatii paljon matkustamista, koska tutkimuspartnereiden saaminen pelkällä sähköpostilla ei onnistu. Hän kertoo olleensa vastikään kansainvälisen kaksostutkimusverkoston kokouksessa Osakassa Japanissa ja jääneensä sen jälkeen vielä opettamaan maahan. Samoin hän vietti muutamia viikkoja Yhdysvaltain länsirannikolla.

Kaprion tutkimuksista tulee jatkuvasti tuloksia, jotka saavat paljon huomiota. Muutama viikko sitten julkaistiin tulos, jonka mukaan tupakoinnin lopettamisenkin vaikeus on osin geneettistä. Lisäksi tupakkasairauksissa on selviä geneettisiä yhteyksiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on löydetty kaiken kaikkiaan tuhansia tautigeeniyhteyksiä. "Tiedämme vasta pienestä osasta, millä mekanismilla ne syntyvät." 

 

Johtajaksi molekyylilääketieteen instituuttiin

Kaprio kertoo, että uusia tuloksia tulee lisää koko ajan. Tautiyhteyksiä tutkitaan muun muassa pohjoismaisena yhteistyönä. Arvioitavana on tutkimus keuhkosyövän perinnöllisyydestä. Tutkimus on muun muassa vahvistanut olettamuksen, että keuhkosyöpä on perinnöllisempää niillä, jotka tupakoivat, kuin tupakoimattomilla. Pohjoismaisista aineistoista jatketaan myös muiden tupakkasyöpien perinnöllisyyden tutkimista. Näitä ovat muun muassa suun ja ruoansulatuselimistön syövät. Lisäksi tupakointi vaikuttaa myös moniin muihin sisäelinten syöpiin.

Monessa mukana oleva professori pyydettiin myös Suomen molekyylilääketieteen instituutin eli FIMM:n johtajaksi. Hän hoitaa tätä tehtävää 50 prosenttia työajastaan ollen lopun aikaa akatemiaprofessori. Hän on myös mukana käynnistämässä Helsinki Life Science Centeriä, jonka tavoitteena on liittää kaikki elämäntieteet tiiviimmin yhteen. Mukana on neljä Viikin tiedekuntaa ja Meilahden lääketieteellinen. Kaprio näkee tässä uusia suuria mahdollisuuksia: ”Näin osa raja-aidoista saataisiin pois ja yhteistyötä lisää, kunhan pidetään huolta siitä että vaivalla rakennettu kansainvälinen huippututkimus ei kärsi.”


Teksti ja kuva: Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 4.3.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »