Äidin raskausajan stressi heijastuu lapsen myöhempään kehitykseen

25.3.2015

Sikiöaikaisella kehityksellä on merkittäviä vaikutuksia yksilön myöhempään kehitykseen ja terveyteen. Sikiövaiheen ongelmat ja pienipainoisena syntyminen saattavat nostaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tai kakkostyypin diabetekseen. Nyt tutkijat haluavat lisätietoa sikiöaikaisen kasvuympäristön vaikutuksista yksilön mielenterveyden ongelmiin ja tiedollisten kykyjen kehittymiseen myöhemmin elämässä.

"Ympäristövaikutukset välittyvät kehittyvään vauvaan tiettyjen mekanismien kautta, ja näiden mekanismien tunnistamiseen ja tutkimiseen keskitymme hankkeessamme. Perimästä ja ympäristöstä syntyy kokonaisuus, ja tässä kokonaisuudessa ympäristötekijöillä on suuri merkitys. Kehitysvaiheessa yksilö on kaikkein eniten altis ympäristövaikutuksille", akatemiaprofessori Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta sanoo. Hän aloitti akatemiaprofessorina vuoden alussa, ja tutkii kehityspsykologisesta näkökulmasta sikiöaikaisen kasvuympäristön vaikutuksia yksilön myöhempään kehitykseen.

Epäsuotuisa sikiöaikainen kasvuympäristö saattaa pysyvästi muuntaa sikiön fysiologisia sääntelymekanismeja tavoilla, jotka heijastuvat myöhemmässä kehityksessä psyykkisenä ja fyysisenä haavoittuvuutena. "Vaikka sikiön kasvu on ohjelmoitu perimässä, sikiöaikainen kasvuympäristö, johon äidin ravinto ja käyttäytyminen voivat vaikuttaa, saattaa näkyä sikiön kasvussa ja muuntaa elinten rakennetta ja toimintaa. Nämä muutokset ovat yleensä palautumattomia, sillä kun jokin elin on kehittynyt, siihen on vaikea sen jälkeen enää ympäristövaikutuksilla puuttua."

Kehityspsykologiseen tutkimukseen sikiövaiheen kasvuympäristön ja kehityksen tutkimus avaa Räikkösen mukaan kokonaan uuden ikkunan. Kun aiemmin alan tutkimus on keskittynyt lapsen syntymän jälkeiseen psykologiseen kehitykseen, tuo sikiöaikaisten vaiheiden tutkimus ainutlaatuista uutta tietoa käyttäytymisen biologisesta perustasta.

Tutkimuksen pohjana on hypoteesi sikiöaikaisesta ohjelmoitumisesta. Siinä keskeinen ajatus on, että sikiön häiriintynyt kehitys ja kasvu ovat seurausta sikiön yrityksestä sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Näillä sopeutumisesta aiheutuvilla muutoksilla on vaikutusta yksilölle koko tämän elämänkaaren ajan, mutta kuinka moninaisilla tavoilla – siitä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Muovautumista tapahtuu esimerkiksi keskushermostossa, ja näillä muutoksilla on merkitystä psykologisen kehityksen kannalta.

Tutkimuksessa yhdistetään psykologiaa, lääketiedettä ja biologiaa. Monitieteinen lähestymistapa antaa tärkeää tietoa sikiöaikaisen kehityksen merkityksestä, ja lisää ymmärrystä ihmisen psykologisesta kehityksestä. Katri Räikkösen keskeisiä yhteistyökumppaneita työssä ovat Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta professorit Johan Eriksson, Timo Strandberg ja Sture Andersson sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta dosentti Eero Kajantie. Kansainväliset yhteistyökumppanit tuovat osaamista hankkeeseen muun muassa eläinmallien tutkimuksen kautta.

"Kehityspsykologiassa raskausaikaa ei ole toistaiseksi tarkasteltu mitenkään merkittävänä jaksona, joten psykologisen tutkimuksen näkökulmasta tutkimuksen anti on tärkeää. Monitieteisyys tuo siihen vielä ainutlaatuista lisäarvoa. Sen avulla voimme tutkia ilmiötä psyko-biologisesta ja psyko-fysiologisesta näkökulmasta", Räikkönen sanoo.

 

Äidin stressi altistavana tekijänä

Yksi sikiön kasvuympäristöä heikentävä tekijä voi olla äidin raskauden aikana kokema stressi ja psyykkinen kuormitus, ja tästä aihealueesta Räikkönen ryhmineen etsii nyt uutta tietoa. Stressi muuntaa äidin fysiologiaa, ja stressaantuneen äidin veressä on enemmän stressihormoneja, jotka välittyvät istukan kautta syntymättömään lapseen. Hankkeessa paneudutaankin erityisesti istukan toimintaan, sillä istukka säätelee ympäristövaikutuksia äidistä sikiöön. Tutkimuskokonaisuutta pidetään kansainvälisestikin merkittävänä, koska se yhdistää ainutlaatuisella tavalla istukan toiminnan ja äidin biologisten raja-arvojen seurannan.

"Stressihormoneilla on havaittu olevan yhteys ennenaikaisen syntymän vaaraan. Vauva altistuu sikiöaikana äidin stressihormoneille, jotka pääsevät sikiöön istukan kautta, ja tämä tilanne lisää ennenaikaisen syntymän vaaraa. Kyse ei ole siis äidin stressin kokemisesta, vaan nimenomaan sikiön altistumisesta stressihormoneille."

Ennenaikaisena ja pienipainoisena syntymisen on tutkimuksissa havaittu lisäävän riskiä sairastua myöhemmin sydän- ja verisuonisairauksiin tai tyypin 2 diabetekseen. "Pieninä syntyneillä on myös enemmän psykiatrista oireilua koko aikuisiän ajan. Äidin raskaushäiriöillä ja esimerkiksi raskausmyrkytyksellä on todettu olevan yhteyttä jälkeläisen mielenterveyden häiriöihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen myöhemmin. Vain lievästi ennenaikaisina syntyneilläkin voi olla kognitiivisia vaikeuksia koko elämänkaaren ajan."

"Tutkimme myös raskaushäiriöitä, raskausmyrkytystä ja raskausdiabetestä. Samalla kiinnitämme huomiota äitien ylipainoon. Lihavien äitien osuus synnyttäjissä on lisääntynyt, ja se on yksi altiste raskaushäiriöille."

Yhtenä tutkimuskohteena on äitien ruokavalio, ja erityisesti glykyrritsiini eli lakritsapuun juuren käyttö raskausaikana. Ainetta käytetään paitsi lakritsassa ja salmiakissa myös monissa muissa elintarvikkeissa. Glykyrritsiinin on todettu heikentävän istukan kykyä estää äidin stressihormonien siirtymistä sikiöön. Se vaikuttaa istukan suodattajaentsyymin toimintaan, ja tämän entsyymin tehtävänä on juuri suojella sikiötä äidin stressihormoneilta.

 

Laaja tutkimusaineisto

Äitien raskausaikaista psyykkistä hyvinvointia tarkastellaan tutkimuksessa tarkasti ja laveasti. "Stressiä ei voi määritellä vain yhden parametrin kautta, ja siksi sitä on myös tarkasteltava monesta näkökulmasta. Sen lisäksi, että äidit arvioivat omia tuntemuksiaan, tutkimme stressihormonitasoja mittaamalla syljen kortisolia tai mahdollisuuden mukaan stressihormonien esiintymistä lapsivedessä. Stressiä ei siten tutkita pelkästään äidin oman kokemuksen tasolla, vaan myös biologisin markkerein."

Tutkimusaineisto muodostuu useista laajoista tutkimuksista, joissa on seurattu äitejä raskausajan alusta asti ja sen jälkeen myös lapsia. Laajat suomalaiset raskaus- ja syntymäkohortit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia aihetta monitieteisestä näkökulmasta.

Aineistoja on kerätty useiden vuosien aikana, ja yhteensä niissä on arviolta 50 000 äiti-lapsi-paria. Pisimmillään henkilöitä on seurattu jo 80 vuoden ajan. Samalla kun tutkittavat henkilöt ovat ikääntyneet, tutkijoille on avautunut mahdollisuus tutkia myös esimerkiksi ennenaikaista tiedollista vanhenemista, jonka uskotaan olevan yksi seuraus sikiövaiheen ongelmista. Tutkimusryhmän aiemmassa PREDO-tutkimuksessa on puolestaan seurattu yli 4000 äitiä, joilla on havaittu raskausmyrkytyksen riski. Sairaudelle on ominaista istukan puutteellinen toiminta.

Uuden tutkimuksen odotetaan lisäävän ymmärrystä siitä, miten yksilön henkinen hyvinvointi on yhteydessä sikiöaikaisiin ympäristövaikutuksiin. Samalla hanke tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa psyykkistä hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä elämänkaaren yli.

"Lähtökohtana on, että kun tunnistamme vaaratekijät sikiöaikana, esimerkiksi aivojen kehitykselle esteitä luovat tilanteet, pystymme puuttumaan asioihin oikeaan aikaan esimerkiksi äitiysneuvolassa. Pyrimme nyt hankkimaan aiheesta lisää tarkempaa tietoa, ja viemään tämän tiedon yhteiskunnan, erityisesti asiantuntijoiden käyttöön. On tärkeää, että äidin psyykkinen hyvinvointi on yksi keskeinen seuranta-alue raskauden aikana."

"Lapsen psykologinen kehitys alkaa jo sikiöaikana, ja psykologisen kehityksen kannalta istukalla on tärkeä merkitys", Katri Räikkönen tiivistää.

 

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Olli Häkämies (Katri Räikkönen)
Muut kuvat: Pixmac.fi

 

Viimeksi muokattu 10.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »