Kielen oppiminen muuttuu

4.9.2015

Kognitiivisen neurotieteen käyttämät menetelmät voivat valaista puhutun kielen käsittelyä ja kielen oppimisen mekanismeja aivoissa. Tutkimustuloksista voi olla apua kielenoppimisen menetelmien kehittämisessä. Näin kertoo dosentti Sari Ylinen Helsingin yliopistosta. Hän työskentelee emeritus akatemiaprofessori Risto Näätäsen johtamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään pelien ja puheteknologian vaikutusta lasten vieraan kielen oppimiseen. Hanke on osa Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -akatemiaohjelmaa. Ylinen puhui Suomen Akatemian ja Koneen säätiön järjestämässä tilaisuudessa.

Teknologia lisää mahdollisuuksia ihmisten väliseen kommunikaatioon. Siksi sitä ei voi ohittaa kielen oppimisessa. Kielitaidon tarvetta ja toisaalta oppimistilanteita luovat internet ja pelit sekä työelämässä esimerkiksi videoneuvottelut. Ylisen mukaan teknologia luo siis sekä haasteita että mahdollisuuksia puhutun kielen taidoille. Hän uskookin, että teknologian käyttö tulee yleistymään opetuksessa, koska se on paljon halvempaa kuin esimerkiksi yksityisopetus.

"Digitaalisten ja mobiililaitteiden avulla voidaan edistää vieraan kielen oppimista, koska ne mahdollistavat jatkuvan välittömän palautteen, mukauttamisen sopivaan suoritustasoon, pelillisen oppimisen, toistuvan harjoittelun ja käytön melkein missä vain. Pelillisen oppimisympäristön avulla vieraan kielen oppimisen voi aloittaa varhain, jo ennen kouluikää. Digitaaliset oppimisympäristöt eivät voi korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta, mutta niillä harjoittelu voi kehittää kielitaitoa niin, että oikeat kommunikaatiotilanteet sujuvat paremmin ja ovat palkitsevampia", selvittää Ylinen.

Myös professori Steven L. Thorne Portlandin ja Groningenin yliopistoista uskoo verkon opettavaan voimaan. Pelaamisympäristö voi Thornen mukaan tarjota mahdollisuuden kommunikointiin ja kanssakäymiseen, joka voi parhaimmillaan johtaa kielen kehittymiseen ja oppimiseen. Verkkoa ei voi ohittaa, koska se on niin olennainen osa nykynuorten toimintaympäristöä. Thornen johtamassa LIKE-projektissa on testattu GPS-pohjaisia mobiilipelejä.

Thornella on selkeä visio siitä, että mielekkäimpiin oppimisympäristöihin pystytään suunnitelmallisesti kutomaan mukaan yllätyksellisyyden ja ennalta-arvaamattomuuden elementit. Virtuaalitodellisuus tai luokkahuoneen ulkopuolinen maailma ei näin ole kaoottinen vaan "hallitun arvaamaton" oppimisympäristö.

 

Tärkeää panostaa kielen oppimisen alkuvaiheeseen

Klassinen lukemaan oppiminen tapahtuu eri tavoin äidinkielessä ja vieraissa kielissä. Äidinkielessä lapsella voi olla jo varsin mittava sanavarasto, jonka pohjalle lukutaitoa voi rakentaa. Vieraassa kielessä taas kielen alkeet ja lukemaan oppiminen tapahtuvat samaan aikaan. Tosin nykyään yhä useammat ovat jo esimerkiksi päiväkodissa kosketuksissa uuteen kieleen. Suomen lukemaan oppijoissa voi myös olla lukutaidottomia aikuisia, joille sekä lukeminen että kirjoittaminen ovat käsitteinä vieraita, kertoo tutkimuskoordinaattori Lea Nieminen Jyväskylän yliopistosta. Hän korostaa, että uusia taitoja kielessä voidaan saavuttaa vasta tietyllä tasolla.

Yliopistonlehtori Maria Kela puolestaan on tutkinut uuden kielen vaikutusta luokassa, niin sanotussa kielellisessä ekosysteemissä. Hankkeessa selvitetään suomen kielen kehittymistä alakoulun valmistavalla luokalla. Esimerkki tästä on, jos suomen kielen luokkaan tulee englantia toisena kielenä sujuvasti käyttävä oppija, joka mullistaa yksikielisen venäjää puhuneen oppijan kielellisen ekosysteemin.

"Tutkimuksesta on monimutkainen tie käytännön toimintaohjeiksi, mutta jotakin voidaan jo sanoa. Valmistava vuosi pienryhmässä on yhteiskunnalta tärkeä panostus kielenoppimisen alkuvaiheeseen, ja mallia kannattaa kehittää. Aineiston perusteella näyttää selvältä, että valmistavan luokan ekosysteemi hyötyisi opittavaa kieltä ensikielenään puhuvista vertaisoppijoista. Kaikki eivät opi samoja asioita samaan aikaan, vaan samalla kun toinen oppii kieltä, toinen voisi saada erityisohjausta kädentaidoissa tai ehkä kaivattua erityishuomiota pienryhmässä. Tällaiset opetusjärjestelyt voisivat koitua kaikkien eduksi", pohtii Kela.

 

Äidinkielen taito kehittyy vielä aikuisenakin

Entä suomea äidinkielenään puhuvien oman kielen kehittyminen? Sitä on tutkittu Tampereen yliopiston professorin Anneli Pajusen johtamassa hankkeessa. Siinä on selvitetty, miten suomen kielen hallinta kehittyy, ja toisaalta, selittävätkö hallinnan mahdolliset erot esimerkiksi kirjoittamistaitoeroja. Kehitystä on mitattu erityisesti sanastotestien avulla. Kohderyhminä olivat alakoululaiset, yläkoululaiset ja nuoret aikuiset. Heiltä testattiin paitsi kykyä tuottaa tekstiä, erityisesti sanaston kasvua ja sanamerkityksen tarkkaa tuntemusta.

Alustavien tulosten mukaan kielellinen tieto kasvaa hitaasti koko kouluajan ja myös sen jälkeen. Tosin vähän koulutettuja aikuisia on vaikea saada tällaiseen tutkimukseen. Koululaisilla kielellisten tietojen vaihtelu on erittäin suurta, mutta ne eivät eriydy sukupuolen mukaan. Siten poikien tunnetusti heikot kirjoitustaidot eivät selity heikolla kielenhallinnalla.

"Äidinkielen opetussisällöt eivät nykyisellään taida antaa mitään heikoimpien kirjoittajien ryhmälle. Keskiryhmä hyötyisi todennäköisesti vähästäkin suomen kielen opetuksesta, koska kielellisten tietojen pitäisi riittää sen omaksumiseen. Lahjakkaimmat selviävät omillaan, opetetaan mitä tahansa. Poleeminen kysymys onkin, lisääkö äidinkielen nykyopetus kahtiajakoa osaajiin ja pudokkaisiin?" pohtii Pajunen.

Suomen Akatemia ja Koneen säätiö järjestivät yhdessä tilaisuuden, jossa pohdittiin kielen oppimisen tulevaisuutta. Puhumassa oli sekä Akatemian että Koneen säätiön rahoittamia tutkijoita. Puhujien esitykset ovat powerpointeina osoitteessa http://www.koneensaatio.fi/tapahtuma/kielen-oppimisen-tulevaisuus/.

 

Teksti ja kuvat: Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 4.9.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »