Motivoituneet oppilaat ovat aktiivisia koululaisia

16.4.2015

Jos oppilas on motivoitunut koulutyöskentelystä, hän oppii paremmin ja hänen riskinsä syrjäytyä koulussa pienenee. Opettajat kykenevät vuorovaikutteisin keinoin vahvistamaan oppilaiden motivaatiota.

Professori Anna-Maija Poikkeus tutkii kollegoineen syrjäytymisen ehkäisemistä koulussa. Osana Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -akatemiaohjelmaa toteutettavassa hankkeessa pyritään tukemaan oppilaita hyödyntämällä osallistavia vuorovaikutusprosesseja erityisesti alakoulun ja yläkoulun nivelkohdassa. Prosessit lisäävät sitoutumista ja ehkäisevät syrjäytymistä.

"On kyse sellaisista opettamisen tavoista, joiden ansiosta oppilas kokee, että hänen osallistumisensa on toivottavaa. Houkutellaan oppilasta esimerkiksi osallistumaan opetustilanteisiin keskustelemalla ja tekemällä itsenäisiä valintoja. Kun opettaminen on keskustelevaa, oppilaista tuntuu, että heidän näkökulmansa ovat arvokkaita. Keskusteleva opettaminen tapahtuu turvallisessa ilmapiirissä, jolloin oppilaat uskaltavat esittää mielipiteitään ja kysymyksiään" kuvailee varhais- ja alkukasvatuksen professori Anna-Maija Poikkeus Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

Keskustelevan opettamisen tunnusmerkkeihin kuuluu esimerkiksi keskustelun käynnistyminen lapsen aloitteesta. Syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttää lisäksi opettajilta taitoa tunnistaa syrjäytymisen riski- ja siltä suojaavia tekijöitä. Ne ovat yksilöllisiä – kuten taidot ja motivaatio – mutta myös kontekstisidonnaisia. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi luokan ilmapiiri ja oppilaan kokema hyväksyntä.

"Puutteet taidoissa eivät yksinään ole syrjäytymisriski. Yhdessä heikon oppimismotivaation ja välinpitämättömyyden kanssa ne nakertavat oppijaminäkuvaa ja sitoutumista kouluun. Ilman myönteistä palautetta oppilas alkaa nähdä itsensä henkilönä, joka ei sovi kouluun."

"Yksilöllisiin tekijöihin kuuluvat myös oppimisvaikeudet ja niiden ohella muun muassa tarkkaavaisuusongelmat."

Tiedot riskitekijöistä ovat peräisin Alkuportaat -seurantatutkimuksesta, joka on perustana sen jatkoksi tulleelle vuorovaikutusprosesseihin keskittyvälle tutkimukselle. SKIDI-KIDS -ohjelman hankkeen tutkimusryhmään kuuluu Jyväskylän yliopiston tutkijoiden lisäksi tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta. Ala- ja yläkoulujen lisäksi hankkeessa on tutkimuskohteina mukana myös päiväkotiryhmiä.

 

Opettajat pääsevät havainnoimaan opetustaan ja luokkahuonetilanteita

Hankkeessa toteutetaan luokkahuonehavainnointeihin pohjaavia interventioita, joilla lisätään opettajien osallisuutta tukevia käytäntöjä ja taitoja. Kyse on videoitujen opetustuntien havainnoinnista sekä oppilaiden ja opettajien vastaamisesta mobiililaitteilla tunnin jälkeen opetuksen arviointiin. Anna-Maija Poikkeus kertoo, että opettajat alussa vierastivat opetuksensa videointia.

"Lopulta he ovat sanoneet, että se on ollut parasta koko prosessissa. He pääsivät keskustelemaan kollegoidensa kanssa opetuskokemuksista ja saivat omasta opettamisestaan palautetta. He lisäsivät ensimmäisen videotunnin jälkeen opetukseensa keskustelevaa otetta ja vuorovaikutteisia tehtäviä, eivätkä kokeneet sitä vaikeaksi. He havaitsivat keskustelevan otteen nostavan oppilaiden motivaatiota ja tehostavan heidän oppimistaan", Poikkeus kertoo.

Anna-Maija Poikkeuksen vetämä hanke sisältää videoituja opetuskertoja sekä niihin pohjaavia opettajien keskusteluja. Käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi motivaatio ja osallistuminen, dialoginen opettaminen, opettajan ja oppilaiden väliset suhteet.

Hänen mukaansa oppilaiden vastaukset toivat opettajille lisätietoa oppilaiden kokemuksista vuorovaikutuksellisimmista tunneista.

Videoiduista tunneista voidaan poimia esimerkiksi tilanteita, joissa oppilaan ja opettajan vuorovaikutus on toteutunut hyvin. Yhdessä voidaan myös tarkastella oppilaiden osallisuuden mahdollistaneita tekijöitä.

"Olemme aloittaneet motivaation havainnoimisella: olemme huomanneet, että se on tärkein yksilöllinen kouluun kiinnittymistä tukeva tekijä. Tällöin tarkastelemme, minkälaiset tilanteet innostavat oppilaita osallistumaan, ja minkälaiset kysymykset saavat heidät keskustelemaan."

"Kun opettajat onnistuivat nostamaan tuntien vuorovaikutteisuutta, oppilaiden arvioinnit tunnista olivat aiempaa myönteisempiä. Myönteiset arviot koskivat esimerkiksi omaa keskittymistä ja tunnin kokemista mukavaksi."

Hyvien käytäntöjen levittämiseksi tutkimuksesta on tarkoitus tuottaa tieteellisiä artikkeleita.

"Havaintoihin ja sekä opettajien että oppilaiden arviointeihin perustuva raportointi on tärkeää käytäntöjen uskottavuuden kannalta."

Luokkahuonehavaintoihin pohjaavia interventioita voitaisiin Poikkeuksen mielestä esitellä laajemmin.

"Opettajille ja muulle koulun henkilöstölle voitaisiin järjestää käytännöstä koulutusta esimerkiksi niin sanottujen VESO-päivien puitteissa. Opettajan työnsä itsehavainnointi on entistä tärkeämpää, sillä mahdollisuuksia pedagogiseen osaamisen kehittämiseen on vähennetty", Poikkeus sanoo.'

 

Teksti: Mia Hemming
Henkilökuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Muut kuvat: Pixmac.fi

Viimeksi muokattu 10.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »