SV EN

Åbo Akademissa huippuja ja laveaa tarjontaa

2.3.2015

Vuoden 2015 alussa aloittaneen rehtori Mikko Hupan mukaan Åbo Akademin profiloituminen on ratkaistava eri tavalla kuin muualla. Ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen turvaaminen, kansainvälisyys ja huippuyksiköt ovat tärkeitä.

”Meillä on lakisääteinen tehtävä tarjota ruotsinkielistä yliopisto-opetusta leveällä saralla. Meillä on siis oltava opetusta useilla aloilla, mutta kaikessa emme voi tavoitella kansainvälisen tutkimuksen huippua. Meille on erityisen vaikeaa pohtia, voimmeko poistaa mitään olemassa olevaa, koska meillä on jo nyt monissa pienissä aineissa vain yksi professori. Profiloitumisen on tapahduttava toisella tavalla, eli pyrimme näyttämään selkeästi vahvat alueemme”, Mikko Hupaa toteaa.

”Toinen olennainen tavoite kuitenkin on, että tietyillä aloilla operoimme maailman huippututkimuksen tasolla. Emme halua paaluttaa huippututkimuksen aloja vuosikymmeniksi eteenpäin, vaan myös uudet alueet voivat tulla kilpailukykyisiksi. Olennaista on, että meillä pitää olla valmius pitää yllä huippuosaamisen tasoa tietyillä aloilla.”

Åbo Akademi on pärjännyt hyvin kemian tekniikassa, funktionaalisessa materiaalitekniikassa, psykologiassa sekä lääketieteeseen suuntautuneessa biologiassa, jossa yliopisto tekee läheistä yhteistyötä Turun yliopiston kanssa.

Vaikka profiloituminen on Åbo Akademissa osittain vaikeaa ruotsinkielisyyden velvoitteen takia, Hupan mielestä se on hyvä yhteinen kansallinen tavoite. Hän kuitenkin toivoo, että rahoituspäätöksissä huomioidaan yliopistojen erityispiirteet ja reunaehdot.

”On ilman muuta selvää, että kaikki yliopistot eivät voi tehdä kaikkea. Profiloitumisessa ja sen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava, ettei prosessissa heitetä lapsia pesuveden mukana.”

Yhteistyö vahvistaa profiloitumista

Hupan mukaan yliopistojen profiloituminen tapahtuu luonnollisesti, kun ne tietävät paremmin toistensa tekemisistä. Rehtorien yhteistyö ja ajatusten vaihto ovat avainasemassa yliopistojen kehittymisessä.

”Olen ollut vararehtorina mukana yhteistoimintaryhmissä. Yliopistojen keskinäinen yhteydenpito ja benchmarkkaus toimii erityisen hyvin tekniikan alalla. Kun tiedämme, mitä kukin yliopisto on tekemässä, tieto johtaa omaehtoiseen ohjautumiseen ja koordinoimiseen. Voimme ajatella, että meidän ei ehkä kannatakaan tehdä jotain, mitä joku toinen tekee jo huipputasolla”, Hupa sanoo.

Yhteistyö ja tieto muiden valinnoista auttavat työstämään Åbo Akademin strategiaa. Hupa päivittää sitä kevään aikana yliopiston hallituksen kanssa.

”Strategian on oltava konkreettisempi ja täsmällisempi. Profiloitumisen tarve on meillä hankalin keskustelun aihe, joten oma intensiomme täytyy tuoda selkeämmin esiin.”

Lisää kansainvälisyyttä

Hupa toivoo, että Åbo Akademi olisi neljän vuoden kuluttua vielä avoimempi ja nykyistäkin kansainvälisempi.

”Kansainvälisyys tuo meille omia haasteita. Ruotsinkielinen missiomme ei sulje pois kansainvälisiä yhteyksiä. Voimme luontevasti edelleen laajentaa yhteistyötä esimerkiksi Pohjoismaiden suuntaan. Opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus lisääntyy koko ajan, vaikka asiassa ollaankin oltu hitaampia Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa.”

Hupa kehuu Åbo Akademia kielitaitoiseksi yliopistoksi, jossa kaikki ovat käytännössä kolmekielisiä. Akademin väitöskirjoista noin puolet on kansainvälisten vierailijoiden ja tutkijoiden tekemiä.

”Kaikkiaan suomalaisten tutkijoiden mobiliteetti on heikompaa kuin muualla Euroopassa. Olisi erittäin tärkeää tehdä post doc -tutkimusta ulkomailla. Tässä on selvästi kehittämisen paikka. Vaikka rahoitusta tutkijoille löytyy esimerkiksi Suomen Akatemiasta ja stipendijärjestelmistä, suomalaiset eivät kovin helposti lähde ulkomaille tutkijoiksi”, Hupa valittelee.

Muutokset käytäntöön

Åbo Akademissa on tehty mittavia organisaatiouudistuksia. Vuoden 2015 alussa aiemmat kaksitoista laitosta yhdistettiin neljäksi tiedekunnaksi. Tiedekuntia johtavat dekaanit, jotka saavat aikaisempia laitosjohtajia enemmän tehtäviä ja vastuuta. Dekaaneilla on isot valtuudet toimia tiedekunnissaan, he saavat ehdottaa ja toteuttaa suuntauksia sekä päättää virkojen täytöistä ja alamäärittelyistä.

”Uudenlaisen dekaaneista koostuvan johtoryhmän kanssa työskentely on kiinnostava malli. Muutos neljään tiedekuntaan on iso rakenteellinen muutos, joka tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden päästä tekemään asioita paremmin”, Hupa sanoo.

”Yliopistojen hallintomalleista käydään nyt paljon keskustelua. Toisaalta halutaan kollegiaalista päättämistä vanhaan tapaan, toisaalta annetaan valtuuksia isojen yksiköiden vetäjille. Uskon, että suurimmalla osalla on kuitenkin tarve tehostaa päätösprosesseja, joten Åbo Akademin tyyppinen malli saattaa yleistyä muillakin.”

Hupa toivoo, että hänen rehtorikautensa päätyttyä neljän vuoden päästä Akademin uusi organisaatio olisi lunastanut paikkansa.

”Toivon, että silloin iso porukka ei enää istuisi murehtimassa organisaatiouudistuksia, vaan ne olisivat sopivasti asettuneita, ettei niitä tarvitsisi enää edes miettiä”, Hupa toteaa.

Teksti: Liisi Tamminen
Kuva: Robert Seger

Viimeksi muokattu 4.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »