Pelaaminen voi opettaa lasta lukemaan ja syventää hänen lukutaitoaan

11.8.2015

Ekapelistä kehitetään eritasoisille oppilaille soveltuva, heidän taitoihinsa yksilöllisesti mukautuva peli. Sama peli tukisi lukemisen suhteen oppimisvaikeuksia omaavia lapsia sekä oppimisessaan tavanomaisesti edistyviä.

Niilo Mäki Instituutin toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvalan vetämässä ReadAll -hankkeessa tutkitaan digitaalisen harjoitusmenetelmä Ekapelin tehokkuutta lukusujuvuuden tukemisessa. Tavoitteena on myös kehittää erilaisten oppijoiden taitoihin yksilöllisesti mukautuva peli. Hanke on osa Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS) -ohjelmaa.

”Haluamme kehittää version, joka toimisi lapsille, jotka ovat epätarkkoja, hitaita tai sekä että lukijoita. Version, joka sopisi yhtä hyvin tavanomaisesti lukemisessa eteneville lapsille. Etsimme siis luokista koehenkilöt, joilla on vaikeuksia lukemisen tarkkuudessa, sujuvuudessa tai molemmissa ja heille kontrolliryhmän. Arvioimme, minkälaisia tehtäviä kannattaa sisällyttää peliin, jotta se mainituille lukijoille soveltuisi”, Latvala selvittää. 

Juha-Matti Latvalan vetämän hankkeen taustalla on Jyväskylän yliopiston dysleksian pitkittäistutkimus Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia. Tiedon pohjalta kehitettiin varhaista lukutaidon kehittymistä tukeva digitaalinen harjoitusmenetelmä Ekapeli/GraphoGame. Latvalan hankkeessa harjoitusmenetelmää kehitetään edelleen.

 

Pelissä pureudutaan perusongelmiin kuten esimerkiksi puheäänen heikkoon yhdistämiseen sitä vastaavaan kirjaimeen. Tutkimuskohteena ovat 7–11 -vuotiaat suomen kielen oppijat.

”Pelissä on erilaisia harjoituskenttiä erilaisille tehtäville, kuten tehtävä kirjaimen ja äänen yhdistämiselle. Sitten on tavujen tunnistamista, sanojen rakentamista kirjaimista, tavuista muodostetaan sanoja, etsitään sanoja peräkkäisistä tavuista. On myös tehtäviä, jotka kartoittavat lukemisen ymmärtämistä, eli tekstin jälkeen vastataan siihen liittyviin kysymyksiin.”

Varhaisen teknisen lukutaidon tukemisesta on useita pelin tehokkuutta puoltavia tutkimuksia. Esimerkiksi se tiedetään, että äänteiden ja kirjainten yhteyden oppiminen tapahtuu luontevimmin leikin kuten pelaamisen muodossa.

”Oletettavasti muun muassa tarkkaavaisuusongelmia omaavat lapset jaksavat aika hyvin harjoitella peliympäristössä. Pelissä täytyy olla kullekin pelaajalle riittävästi haastetta, mutta ei liikaa, jotta lapsi ei lannistu.”

”Me haluamme kehittää pelistä sovelluksen tabletille, sillä se on nykyisten lasten luontevin peliväline.”

 

Ohjaaja voi seurata lapsen edistymistä

Kehitettävässä pelissä pelaajan olisi tarkoitus edetä yksilöllistä polkuaan pitkin harjoitteesta toiseen. Juha-Matti Latvala täsmentää, että sovellus harjoittaisi juuri niitä taitoja, jotka ovat sillä hetkellä lapselle haastavia.

”Pelin olisi tarkoitus mahdollisimman nopeasti löytää lapsen taitotaso. Ja sovellus testaisi pelaajan aiemmin läpäisemiä tehtäviä, että ovatko taidot vielä hallussa vai unohtuneet”, Latvala mainitsee. 

”Saattaahan käydä niinkin, että tutkimus osoittaa, että erilliset pelit ovat paras tapa oppimisen tukemiseksi. Mutta kunnes tiedämme, testaamme, toimisiko sama peli kaikille.”

Opettaja voi seurata lasten edistymistä pelaajaprofiilien kautta. Hän voi sen avulla myös esimerkiksi varmistaa, että sovittu peliläksy on suoritettu.

”Pelin ohjaaja voi vaikkapa seurata, kuinka paljon lapsi on tehnyt virheitä jonkin tietyn kirjaimen tunnistamisessa. Hän myös näkee, mitkä kirjaimet ovat menneet sekaisin minkä äänteen kanssa. Se on tietysti olennaista oppimisen kannalta, että ohjaaja saa tietoa lapsen osaamisesta. Ohjaaja saa tietää, minkälaisissa asioissa oppilas tarvitsee lisää harjoitusta ja tukea.”

ReadAll -tutkimushanketta vetää Latvalan lisäksi Jyväskylän yliopiston Agora Centeristä professori Ulla Richardson. Monitieteiseen tiimiin kuuluu lisäksi kahdeksan tutkijaa ja avustajaa.

”Heistä yksi väittelee hankkeen tiimoilta. Toivomme, että tutkimus auttaa muitakin väitöskirjan tekijöitä edistymään omissa projekteissaan. Julkaisemme myös artikkeleita tutkimustuloksista ja -menetelmistä.”

 

Teksti: Mia Hemming
Henkilökuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Etusivun kuva: Pixmac.fi

Viimeksi muokattu 19.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »