Kuvahavainnon synnystä ja kuvan merkityksistä

8.1.2015

Visuaalista kulttuuria on ollut aina mutta tämän päivän kuvallistuneessa kulttuurissa merkittävä rooli lankeaa nimenomaan valokuvalle. Monitieteinen MIPI-tutkimushanke keskittyy tutkimaan kuvan lisäksi kuvahavainnon ja kuvan merkitysten syntymistä.Janne Seppänen

Mieli, kuva, mielikuva (MIPI) -tutkimushanke kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan Ihmisen mieli (MIND) -ohjelmaan, joka tuottaa uutta tietoa ihmisen mielestä ja sen neuraalisista mekanismeista kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Ohjelman tavoitteena on tukea ihmismielen monitieteistä tutkimusta eri tieteen- tai taiteenalojen näkökulmista. Kokonaisvaltaisemman ja syvemmän kuvan saavuttamiseen pyritään yhdistämällä voimat niin humanistien, yhteiskuntatieteilijöiden kuin luonnontieteilijöiden kanssa.

Tutkimushankkeen kolmesta osahankkeiden vetäjästä kaksi, visuaalisen journalismin professori Janne Seppänen ja tietojenkäsittelyopin professori Kari-Jouko Räihä edustavat Tampereen yliopistoa. Kokeellista psykologiaa edustava professori Göte Nyman työskentelee Helsingin yliopistossa. Varsinaisiksi tutkijoiksi on palkattu Asko Lehmuskallio ja Poika Isokoski Tampereen yliopistosta sekä Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta.

"Tutkimme kuvaa ja kuvahavainnon syntymistä. Yritämme aikaansaada empiirisiä tutkimusasetelmia, joiden avulla pystyisimme ymmärtämään, mitä tapahtuu, kun ihminen katsoo kuvaa ja miten merkitykset syntyvät kuvankatsomistilanteessa. Tämä on perustutkimusta, jota ei tietääkseni ole juuri tehty", täsmentää konsortiojohtaja Janne Seppänen.

 

Levoton valokuva

Toimittajataustainen professori Seppänen tunnetaan myös useista valokuvaa ja visuaalista kulttuuria käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista. Ensimmäinen MIPIin liittyvä kirjamuotoinen projektijulkaisukin oli Seppäsen kirjoittama, kesällä 2014 Vastapainon julkaisemana ilmestynyt "Levoton valokuva". Se kiteyttää Seppäsen ajatukset siitä, mitä valokuva on.

"Kirja on tämän vaiheen teoreettinen antini tässä hankkeessa. Se on eräänlaista valokuvateoreettista perustyötä. Kirjaa tehdessä pystyin myös päivittämään ajatukseni valokuvasta. En ryhtynyt analysoimaan kuvia kuvina vaan mietin pitkään sitä, mistä valokuvallisessa kokemuksessa voisi lähteä liikkeelle. Lopulta tarkensin siihen, mistä niin monet teoreetikot ovat puhuneet: valokuva ei ole vain kuva vaan myös valon jättämä jälki. Jälki myös yhdistää fotokemiallisen ja digitaalisen valokuvan, vaikka sen syntytavat ovatkin erilaisia."

 

     

Kuvien määrä kasvaa jatkuvasti, kun kuvaaminen onnistuu sujuvasti myös kännykkäkameralla ja tabletilla. Kameroiden ja valokuvan verkottuminen on ollut keskeinen seikka tässä prosessissa.

 

"Kun kirjoitin valon jättämästä jäljestä, en tarvinnut yhtään konkreettista kuvaa. Keskityin valokuvallisen representaation käsitteeseen. Kun käsitellään valokuvaa representaationa, jonka materiaalisena ytimenä on valon jättämä jälki, se rikkoo representaation yhden keskeisen periaatteen. Se tuo läsnä olevaksi jotakin sellaista, minkä pitäisi representaation kautta olla poissa. Kaikki kiistat muun muassa valokuvan totuudesta kietoutuvat tähän valon piirtämän jäljen mukanaan tuomaan läsnäolon ja poissaolon problematiikkaan", toteaa professori Seppänen.

 

Katseenseurantakokeet

Varsinaisissa kuvahavainnon syntymistä koskevissa kokeissa kuvia käsitellään paljon konkreettisemmin. Professori Seppänen oli myös mukana koehenkilönä kokeessa, jossa lähdettiin tutkimaan, miten synteettisen, valokuvalta näyttävän kuvan ja aidon valokuvan havainnointi tapahtuu. Koehenkilöille näytettiin 37 internetistä valittua kuvaa, joista he joutuivat erottelemaan synteettisinä ja aitoina valokuvina pitämänsä kuvat ja perustelemaan valintansa
kirjallisilla kommenteilla. Katseenseurantalaitteistolla tallennettiin, miten koehenkilön katse kulki kuvan pinnassa.

Katseenseurantakokeilla on tarkoitus tutkita merkitysten kerrostuneisuutta ja sitä, minkälaiset merkitykset testissä figuroivat katsepolkujen kanssa. Katsepolut pystytään esittämään niin sanottuina hot mappeina, jotka paljastavat, mitä ihmiset katsovat paljon ja mitä vain vähän tai eivät ollenkaan. Niistä voidaan päätellä, minkä alueiden pohjalta ihmiset muodostavat käsityksiään niistä kuvista.

"Minua kiinnostaa näissä kokeissa, miten kuvan tiedostaminen valokuvaksi vaikuttaa siihen, millä tavalla sitä katsotaan. Kari-Jouko Räihä puolestaan on kiinnostunut siitä, miten ohjelmistokehityksen avulla saadaan aikaan sovellus, joka pystyy paikantamaan sen mitä ihminen kirjoittaa, mitä asioita hän käsittelee ja missä hänen katseensa liikkuu."

"Katseenseurantakokeita on tehty paljonkin mutta luulen, että merkityksen syntymistä kuvallisessa havainnoinnissa ei juurikaan ole tutkittu. On kiinnostavaa nähdä, mitä me saamme siitä irti."

 

Kolme huonetta ja keittiö

MIPIssä luonnontieteet, yhteiskuntatieteet ja kulttuuritieteet kohtaavat toisensa työskentelymallin mukaan, jota professori Seppänen kutsuu "kolme huonetta ja keittiö" -malliksi. Sen mukaan tutkijat tuottavat tieteellisiä julkaisuja omissa huoneissaan ja samalla kokoontuvat myös keittiöön tekemään asioita yhdessä.

"Tämä on metafora monitieteiselle projektille, jossa luonnontieteet, yhteiskuntatieteet ja kulttuuritieteet pyritään saamaan toimimaan yhdessä siten, että kaikilla on mahdollisuus työskennellä sekä omalla kentällä että kurkottaa oman mukavuusalueen ulkopuolelle. On ensiarvoisen tärkeää, että empiirinen koe on formuloitu siten, että jokainen saa siihen oman, relevantin näkökulman", sanoo professori Seppänen.

"Monitieteisissä projekteissa tarvitaan yhteistyön ja eriytyvyyden kummallinen symbioosi. Eri tieteenalojen syntetisoituminen ei ole mikään helppo saati nopea juttu. Tarvitaan kärsivällisyyttä, toisten kunnioittamista ja yhteisen kielen opettelua, jotta voidaan nähdä, että hankkeesta löytyy monta muutakin tasoa kuin pelkkä yhteinen tutkimuskohde. Meillä on minun mielestäni todella hyvä ryhmä."

 

Teksti ja kuvat: Suvi Ruotsi

Viimeksi muokattu 20.2.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »