Myönteisen tunnistamisen menetelmällä saatetaan ennaltaehkäistä varhaisen puuttumisen tarvetta

18.5.2015

Myönteisen tunnistamisen menetelmässä etsitään voimavaroja ongelmiin keskittymisen sijaan. Menetelmää kehitetään tutkimushankkeessa, jonka puitteissa sitä myös testataan käytännössä.

Professori Jouni Häklin vetämässä hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia pienentää lasten ja nuorten marginalisaatioriskiä myönteisen tunnistamisen avulla. Myönteistä tunnistamista toteutetaan ennen varhaisen puuttumisen tarpeiden ilmenemistä, mitä se saattaa siten myös ennaltaehkäistä.

Jouni Häklin mielestä myönteisen tunnistamisen menetelmä on myös politiikkasuositus. Tutkijat yrittävät levittää tietoa menetelmästä niin laajalle kuin mahdollista.

 

"Myönteinen tunnistaminen on ongelmien sijaan voimavarojen näkemistä. Niiden tekijöiden, jotka pitävät meidät vireinä ja tekevät elämän mielekkääksi. Sillä tunnistetaan ja tunnustetaan asioita, jotka ovat kulloisellekin henkilölle tärkeitä. Koska menetelmä tunnistaa henkilön myönteisestä näkökulmasta, se tarjoaa myös hänelle itselleen mahdollisuuden nähdä itsensä myönteisesti", aluetieteen professori Häkli Tampereen yliopistosta selvittää.

Myönteinen tunnistaminen haastaa varhaisen puuttumisen lapsi- ja nuorisopolitiikan läpäisevänä periaatteena. Häkli liittää tutkimushankkeen kasvatusteoreettiseen keskusteluun myönteisten tai kielteisten näkemysten vaikutuksista niiden kohteena olevaan henkilöön.

"Emme ole keksineet kuitenkaan vallankumouksellista ajatusta, sillä ei lapsen kannustaminen ole uusi menetelmä."

Häkli kuitenkin korostaa, ettei kyse ole toisen totuuden tarjoamisesta aiemman totuuden tilalle. Varhaisen puuttumisen menetelmällä on tärkeä sijansa, kun halutaan tukea lasten ja nuorten myönteistä kehitystä. "On kyettävä tunnistamaan ongelmia siinä vaiheessa, jolloin auttaminen on vielä kohtuullisen helppoa."

Myönteisen tunnistamisen ideaa kehiteltiin jo edellisessä, lasten marginalisoitumisen ehkäisyyn paikkalähtöisen osallistumisen keinoin keskittyneessä tutkimushankkeessa. Tämä tutkimus oli osa Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen keskittynyttä Skidi-Kids -akatemiaohjelmaa.

"Pitäisi pyrkiä tunnistamaan lapsille ja nuorille tärkeät asiat ja etsiä heille keinot vaikuttaa niihin. Harva koululainen on mukana poliittisissa tai ylhäältä annetuissa vaikuttamisen käytännöissä tai on niistä edes kiinnostunut. Sehän on usein poliittisten instituutioiden toiminnan harjoittelua eikä siten vaikuta lapsilähtöiseltä osallistumisen muodolta. Osallistumisen mahdollisuuksia tarjotaan yleensä esimerkiksi lähiympäristössä, vaikka nykymaailmassa nuoren mielenkiinnon kohteet eivät välttämättä ole siellä."

 

Tutkijat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa käytännön ammattilaisten kanssa

Jouni Häklin johtamassa tutkimuksessa perehdytään myönteisen tunnistamisen menetelmän soveltamismahdollisuuksiin käytännössä. Häkli on järjestänyt ryhmänsä kanssa viisi työpajaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja päättäjille. Työpajoissa on kartoitettu menetelmän mahdollisuuksia palvelujen kehittämiseksi.

"Olemme halunneet heiltä palautetta, että olemmeko oikeilla jäljillä menetelmän käyttökelpoisuuden suhteen. Näkevätkö he, että menetelmä olisi kohtuullisen helposti sovellettavissa heidän työhönsä. Samalla olemme keränneet tutkimusaineistoa", Häkli selvittää.

Työpajoissa on myös pyritty tekemään näkyväksi onnistumisen mekanismeja joissakin ammattilaisten ongelmallisiksi kokemissa tapauksissa. Hiljaista tietoa on sanoitettu, mikä on kehittänyt ammatillista itseymmärrystä.

"Myönteisen tunnistamisen menetelmällä voidaan siis myös tukea sitä osaamista, joita ammattilaisilla jo on. Työpajat oivaltamisen paikkoina ovat olleet hyvin innostavia."

"Ja mitä laajemman tuen saamme menetelmälle, sen helpompaa on sitä käytännössä soveltaa", Häkli sanoo.

Ryhmä on mukana Mikkelin paikallisten viranomaisten ja toimijoiden Tajua Mut! -toimintamallissa, jossa voimavaralähtöisyys on keskeisiä lähestymistapoja.

"Nuori pyritään tavoittamaan mallissa niin varhain, ettei hän tule vielä leimatuksi ongelmanuoreksi."

Häkli tutkijoineen osallistuu myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoimaan Välittämisen koodi -projektiin. Sen tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren elämänhallintaa varhaisin toimin.

"Siellä olemme olleet vasta vierailulla, mutta yhteistyömahdollisuuksia on jo avautunut."

Lisäksi Häklin ryhmä lähtee mukaan Kaikki käy koulua -hankkeeseen, kun se jalkautuu Tampereelle. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kehittelemässä hankkeessa keskitytään tukemaan muun muassa nuorten itsetuntoa erityisesti koulusyrjäytymisen ehkäisemiseksi.

"Mainituista hankkeista olemme kiinnostuneita ajatustemme jalkauttamiseksi. Hankkeet ovat todellisia käytännön testejä ajatustemme toteuttamiseksi kaikenlaisten resurssipulienkin puitteissa."

 

Teksti: Mia Hemming
Henkilökuva: Tanja Mikkola
Etusivun kuva: Picmac.fi

Viimeksi muokattu 10.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »