Geenitutkimus yhdistää tieteen ja taiteen - ammattimuusikoiden soittaminen aktivoi linnunlaulun geenejä

27.3.2015

Ammattimuusikoiden esiintyminen kahden tunnin konsertissa aktivoi dopamiiniaineenvaihduntaan, oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä sekä hiljensi hermosolujen rappeutumiseen vaikuttavia geenejä. Tutkimuksessa löytyi myös tunnettuja lintujen lauluun liittyviä geenejä.

Ammattimuusikoiden soittaminen on monimutkaista aivojen toimintaa, jossa yhdistyvät musikaalisuus, lapsesta saakka jatkunut harjoittelu, lihastyö, yhteissoitto ja musiikin tulkinta. Suomalainen tutkimusryhmä on selvittänyt ammattimuusikoiden esiintymisen vaikutusta geenien toimintaan kaksi tuntia kestävän konsertin jälkeen. Tutkimukseen osallistui 20 ammattimuusikkoa Tapiola Sinfoniettasta ja Sibelius-Akatemiasta.

Geenitutkimusten avulla voidaan tunnistaa musiikin ja muiden äänien tunnistamiseen vaikuttavia biologisia tekijöitä ilman etukäteistietoa ilmiön biologiasta.

Musiikin soittaminen aktivoi muun muassa dopamiiniaineenvaihduntaan, lihasten liikkeisiin, oppimiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä, joista kolmen geenin, synuklein-alfa (SNCA),FOS ja DUSP1 tiedetään osallistuvan myös laululintujen laulun tuottamiseen. Näistä SNCA-geeni on tunnettu Parkinsonin taudin ja dementian riskigeeni, joka sijaitsee musikaalisuuteen liittyvällä perimän alueella. Musiikki vaikuttaa SNCA:n ja sen kanssa toimivien muiden geenien kautta hermosolujen rauta-aineenvaihduntaan, joka on elintärkeätä hermosolujen normaalille toiminnalle.

Soittaminen aktivoi myös solujen kalsiumtasapainosta vastaavia geenejä, jotka vaikuttavat kuuloaistinsolujen ja aivojen hermosolujen väittäjäaineiden säätelyyn ja viestien välitykseen ja muokkaavat niiden toimintaa sekä ihmisellä että laululinnuilla. Soittaminen vaikutti myös aivojen rappeumaa aiheuttavien geenien toimintaan, joilla saattaa olla merkitystä psykiatristen tautien ja dementian ehkäisyssä.

Tutkimus viittaa musiikin ja lintujen laulun yhteiseen kehityshistorialliseen alkuperään. Tutkimus valottaa musiikin harjoittamisen molekyylibiologista taustaa ja avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa musiikin terapeuttisten vaikutusten ja kielen kehityksen tutkimiseen.

Tutkimus “The effect of music performance on the transcriptome of professional musicians“ on ilmestynyt Scientific Reports -lehdessä. Vastuullinen tutkija on bioinformatiikan DI Chakravarthi Kanduri Helsingin yliopistosta, tutkimuksen suunnittelusta vastasivat MuT Tuire Kuusi, Sibelius-Akatemiasta ja dosentti Irma Järvelä Helsingin yliopistosta. Bioinformatiikan asiantuntijana toimin prof. Harri Lähdesmäki Aalto yliopistosta. Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan musikaalisuuden biologisen taustan tutkimukseen, jonka vastuullinen johtaja on dos. Irma Järvelä.

Lähde: Helsingin yliopisto/STT

Viimeksi muokattu 15.4.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »