Eturauhassyöpätutkimus muuttaa käsityksiä syövän leviämisestä

1.4.2015

Eturauhassyöpä voi levitä muihin kudoksiin usean alkuperäisestä kasvaimesta lähtevän syöpäsolun välityksellä. Uudet kasvaimet, metastaasit, puolestaan voivat levitä samalla tavalla vielä muihin elimiin tai takaisin eturauhaseen. Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa hämmennetään käsityksiä syövän leviämisestä.  Tutkimus on tehty neljässä tutkimuslaitoksessa, joista yhtenä professori Tapio Visakorven johtama Tampereen yliopiston Eturauhassyövän tutkimuskeskus, jonka tutkimusta muun muassa Suomen Akatemia on rahoittanut.

Aiemmin syövän on ajateltu leviävän vain yhden alkuperäisestä kasvaimesta lähteneen solun kautta, vaikka hiirimalleista onkin saatu viitteitä tällaisen leviämistavan mahdollisuudesta. Tutkimuksen vastuututkijana toimi professori G. Steven Bova Tampereen yliopistosta.

Tutkimuksessa selvitettiin syövän leviämistä tutkimalla koko perimän muutoksia 51 kasvain-näytteestä, jotka oli kerätty kymmenestä metastaaseihin kuolleesta eturauhassyöpäpotilaasta. Näytteistä löytyi keskimäärin 20 000 muutosta, mutaatiota, ja niiden samankaltaisuuden perusteella näytteet ryhmiteltiin ”sukupuihin”. Sukupuista nähtiin, kuinka eri näytteet olivat keskenään sukua eli polveutuivat samasta syöpäsolusta. Kaikki metastaasit, riippumatta siitä missä kudoksessa ne olivat, säilyttivät alkuperäisestä kasvaimesta perimänsä geenimuutokset. Lisäksi niissä oli niille uniikkeja geneettisiä muutoksia, jotka saattoivat auttaa niitä selviämään uudessa ympäristössä tai käytetyistä hoidoista. Puolessa tapauksia oli todisteita siitä, että kaksi tai kolme erillistä solupopulaatiota olivat levinneet yhdessä etäpesäkkeestä toiseen. 

Kaikkia tutkimuksessa mukana olleita potilaita oli hoidettu hormonaalisella hoidolla, eli heidän elimistössään oli estetty miessukupuolihormonien toiminta. Nämä hormonit ovat välttämättömiä paitsi eturauhasen normaalille kehitykselle, myös eturauhassyövän synnylle ja kehitykselle. Tutkimuksessa selvisi, että useissa metastaaseissa oli mutaatioita, joiden avulla kasvaimet pystyvät kiertämään hoitojen vaikutukset. Ne ovat siis yhä riippuvaisia hormonien vaikutuksista, mutta kehittäneet vastustuskyvyn käytetylle hoidolle, jolla hormonien vaikutukset on pyritty estämään. Tulosten perusteella toisenlaiset samaan pyrkivät hoidot voisivat kuitenkin vielä tehota metastaaseihin.

Nyt raportoitu tutkimus on osa laajaa International Cancer Genome Consortiumin (ICGC) tutkimussarjaa, jota rahoittavat muun muassa Cancer Research UK, The Wellcome Trust ja Suomen Akatemia. Osallisina oli neljä tutkimuslaitosta: The Wellcome Trust Sanger Institute Iso-Britanniasta, Eturauhassyövän tutkimuskeskus Tampereen yliopistosta, sekä Johns Hopkins yliopisto ja National Institutes of Health (NIH) Yhdysvalloista. Tampereen yliopiston osuus tutkimuksesta on osa Suomen Akatemian rahoittamaa FiDiPro-ohjelmaa.

Julkaisun tiedot:
Gundem, G, et al (2014). The evolutionary history of lethal metastatic prostate cancer. Nature. DOI: 10.1038/nature14347

 

Lähde: Tampereen yliopiston tiedote

Viimeksi muokattu 15.4.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »