Etiikan päivässä pureuduttiin tieteen myytteihin

12.3.2015

Tieteiden talolla järjestetyssä tilaisuudessa pohdittiin tiedemyyttejä ja niiden vaikutusta tutkimuksen tekemiseen.

Oulun yliopiston historian professorin Tiina Kinnusen mukaan Suomen historiasta löytyy tärkeitä ja tuttuja myyttejä sekä niihin liittyviä tutkimusaiheita.

”Toisen maailmansodan myytit ajopuuteoriasta ja torjuntavoitoista ovat tuttuja kaikille, mutta mielestäni eräs kiinnostava myytti on myytti miehen kanssa tasa-arvoisesta ja vahvasta naisesta. Tätä myyttiä tuotetaan jatkuvasti. 1800-luvun lopun ja1900-luvun alun naisille vahvan naisen myytti oli poliittisesti tärkeä ja tuloksellinen. Myytin kautta naiset kirjoitettiin valtavirtahistoriaan”, sanoo Kinnunen.

Pitääkö myyttejä purkaa?

”Pitää, koska myytti vahvasta naisesta rajaa tulkintaa historiasta. Esimerkiksi myytti virheettömästä ja vahvasta lotasta saattaa estää lottaa kertomasta omasta menneisyydestään, mikäli se poikkeaa vallitsevasta myytistä. Uupumus ja seksuaalinen häirintä eivät ole vallitsevan lotta-myytin mukaisia ja siten ne ovat myös hankalammin selvitettävissä”, toteaa Kinnunen.

”Myyttejä pitää kuitenkin ymmärtää, jotta niiden vaikutus historiankirjoitukseen voidaan huomioida. Myytin murskaaminen tai totuuden paljastaminen ei ole yksinkertaista, sillä purkaessamme myyttejä luomme uusia. Ajatus kansalliseen historiankirjoitukseen liittyvästä yhtenäisyydestä voidaan kuitenkin haastaa ja siten löytää tärkeitä teemoja henkilöhistorialliseen tutkimukseen”, summaa Kinnunen.

Geenimyytti muokkaa terveyskuvaamme

Tiedeviestinnästä väitelleen tutkija Viena Setälän mukaan median terveyskuvassa näkyy vahvasti oletus, jonka mukaan yksi geeni vaikuttaa ihmisen tiettyyn ominaisuuteen kausaalisesti. Toisaalta mediassa vallitsee myös terveiden elämäntapojen vaikutusten myytti. Setälän mukaan muut ihmisen kehitykseen ja elämän laatuun vaikuttavat tekijät saavat vähemmän huomiota.

”Geenimyytti ikään kuin vapauttaa ihmisen oman toimintansa vaikutuksesta omaan terveyteensä sekä vastuusta. Vielä 1980-luvulla mediassa korostuivat itsensä kehittämisen tavoitteet, kuten korkea koulutus. Sen sijaan 2000-luvun journalismissa huomioidaan lähinnä ihmisen mahdollisuus vaikuttaa ulkoisiin ominaisuuksiinsa. Aivan viime aikoina terveydestä on alettu myös puhua hieman laveammin eli terveyskuvaan on otettu mukaan näkemys yksilön kehityksen potentiaalista.  Geenikartta on selvitetty, eikä tarkoitus ole purkaa osoitettuja tosiasioita, vaan monipuolistaa näkemystämme terveydestämme” sanoo Setälä.

Setälän mukaan tiedeuutisten maailmankuva muokkaa julkista näkemystä hyödyllisistä ja rahoittamisen arvoisista tutkimusaloista. Myyttien purkaminen on sekä tieteenalan sisäinen että tiedotusvälineiden tehtävä. Rajojen ylittäminen ja yleiskielen käyttö on tässä työssä keskeistä. Setälä myös muistuttaa, että suomalaisten luottamus tiedotusvälineiden välittämään terveystietoon on eurooppalaista huipputasoa.

Kaikki tieto on tietoa pahasta

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo muistuttaa, että yhteiskuntapolitiikka on tiedettä yhteiskunnan ongelmista.

”Maailman yhteiskunnalliset ongelmat näyttävät nauloilta, joita tutkimuksen vasaralla nuijitaan. Hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaan liittyi näkemys siitä, että valtio tai julkinen koneisto voisi ratkaista kaikki yhteiskunnalliset ongelmat”, muotoilee Hiilamo.

”Historiankirjoitukseen liittyvät nationalistiset myytit pitää purkaa, minkä vuoksi arvostan historiankirjoituksen myytinpurkuun liittyvää tutkimusta. Myyttien purkaminen on toisaalta melko arkista tutkimustyötä eli aiempi tutkimus haastetaan ja osoitetaan vääräksi”.

Kuinka paljon politiikka vaikuttaa tutkimukseen?

”Uutisista voi päätellä, että osa tutkimuksesta on asenteellista tai tietyn intressintahon tarkoitusperiä palvelevaa”. Esimerkkinä Hiilamo mainitsee tupakkayhtiöiden rahoittaman tutkimuksen.

Hiilamon mukaan urheilutoimittajat ovat ansioituneita puulaakitason ja olympiatason urheilijoiden tunnistamisessa.

”Monesti tulee vaikutelma, että tutkimuspuolella tämä ei ole yhtä selvää. Uutiset eivät aina pysty tutkimusasetelman rajoituksia ja taustoja huomioimaan”, huomauttaa Hiilamo.

Teksti: Vesa Varpula

Viimeksi muokattu 15.4.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »