Tutkijat: Budjetti noudattaa hallitusohjelmaa

18.8.2015

Suomen Akatemian rahoittamat kansantaloustieteen tutkijat ovat varsin samanmielisiä valtion budjettipolitiikan vaikutuksista. Neljä haastateltua tutkijaa arvioi budjettia oman tutkimuksensa näkökulmasta.

Velkaa tutkiva tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ETLAsta näkee budjettiehdotuksen toteuttavan hallitusohjelmaa julkisen talouden alijäämän leikkaamiseksi. ”Suuria rakenteellisia muutoksia ei ole näkyvissä, kuten ei myöskään suurta muutosta velkaantumisvauhdissa. Leikkaukset kohdistuvat varsin paljon tutkimukseen ja koulutukseen. Rohkeammat painopisteiden siirrot esimerkiksi elinkeinotuista tutkimuksen ja tuotekehityksen suuntaan olisivat olleet tarpeen”, Valkonen arvioi.

Professori Mika Maliranta Jyväskylän yliopistosta arvioi valtion budjetin noudattavan niitä linjauksia, joista hallituspuolueet puhuivat vaaleissa. Politiikalla on siis äänestäjien tuki. ”Budjetissa näkyy huoli julkisen talouden kestävyydestä, mikä on ymmärrettävää.”

Professori Jukka Pirttilä Tampereen yliopistosta näkee budjetin menopainotuksissa selkeästi poliittiset painotukset. Kehitysavun leikkaukset ovat suuret, mutta sisäinen turvallisuus saa lisää rahaa. Maatalouden tuista ei leikata.

 

Huonoina aikoina tuleekin velkaantua

Erityisesti julkistaloutta tutkiva Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala kokee budjetin hämmentävänä siksi, että se on kiristävä työttömyyden kasvusta ja tuotannon pienenemisestä huolimatta. ”Julkista kysyntää kasvattamalla voidaan laajentaa tuotantoa luomalla työpaikkoja ja palkkaamalla niihin ihmisiä, jotka muuten olisivat työttömiä. Lamassa olevassa taloudessa, kun velkaraha on halpaa, olisi erityisen hyvä syy käynnistää hankkeita, joita muutenkin on pian tehtävä: esimerkiksi infrastruktuuri-investoinnit ja investoinnit uuteen teknologiaan”, arvioi Tuomala. Hänen mielestään juuri viime vuosien talouspolitiikka on ollut syynä kasvavaan työttömyyteen, tuotannon hiipumiseen ja julkisen velan kasvuun.

Valkonen ei pidä valtion velkaantumista ongelmana huonoina aikoina, kunhan sitä vähennetään hyvinä aikoina. ”Kiperin kysymys on, miten nämä erotetaan toisistaan. Jos hidas talouskasvu on uusi normaalitilanne, nopea velkaantuminen ei ole perusteltua. Tämä on ymmärtääkseni myös hallituksen ajatuksena, kun se uhkaa lisäkiristyksillä, jos nopeampaa kasvua tavoittelevaa yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan.”

Valkosen mielestä budjettileikkaukset eivät koko painollaan pysty vähentämään julkista velkaa, koska ne hidastavat talouskasvua ja vähentävät verotuloja. Silti niiden tekeminen on hänestä perusteltua alijäämän suuruuden vuoksi.

 

Innovaatioihin tulisi panostaa

Pirttilän mukaan työttömyysturvan tulisi olla sellainen, että se on lama-aikaan kattavampi ja pitempikestoinen, kun työstä on alitarjontaa. Hänen mielestään hallitus on päätellyt, ettei nykyisiin palveluihin enää ole varaa. Pirttilä näkee Talouspolitiikan arviointineuvoston linjaukset perusteltuina. Niiden mukaan lisäsopeutuksia ei pitäisi tehdä enää tänä tai ensi vuonna vaan siirtää ne vuoteen 2017.

Maliranta on tutkinut tuottavuutta muun muassa innovaatioiden näkökulmasta. Hänestä hallitus olisi voinut painottaa innovaatioita nykyistä enemmän. ”Sekä teoreettinen että empiirinen talouden kasvututkimus kertoo, että julkisen sektorin kannattaa panostaa sellaisten innovaatioiden kehittämiseen, jotka leviävät taloudessa ja vahvistavat monien yritysten tuottavuutta”, Maliranta painottaa.

Tutkijat näkevät työajan pidentämisvaatimuksen vaikutukset työmarkkinoihin varsin samalla tavalla. Malirannan mielestä menoleikkaukset vaikuttavat kielteisesti erityisesti kotimarkkinoihin, yksityisten palveluiden ja julkisen sektorin työllisyyteen. ”On tosin syytä muistaa, että näillä sektoreilla työllisyys on korkeammalla tasolla kuin ennen finanssikriisin alkua”, hän muistuttaa. Hän varoittaa siitä, että liian äkkinäiset ja suuret leikkaukset tuhoavat myös kotimarkkinoiden työpaikkoja. Tähän mennessä menetykset ovat rajoittuneet vientisektorille. ”Pitkän aikavälin talouskasvun kannalta olisi tärkeää, että vientisektorille alkaisi syntyä korkean tuottavuuden työpaikkoja.

Pirttilän mielestä lyhyellä aikavälillä työajan lisäys saattaisi vähentää työllisten määrää. ”Pidemmällä aikavälillä pidempi työaika nostanee taloudellista aktiviteettia, mutta kasvun kannalta tuottavuus eli tuotanto työtuntia kohden on oleellisesti tärkeämpää. Pirttilä on tutkinut yksilötason työmarkkinakäyttäytymistä ja sen näkökulmasta työttömyysturvan tulisi olla sellainen, että se on lama-aikaan kattavampi ja pitempikestoinen, kun työstä on alitarjontaa.

 

Tutkimusrahoituksella merkittävä vaikutus talouskasvuun

Tutkijat suhtautuvat kriittisesti tutkimusmäärärahojen leikkaamiseen. Malirannan mukaan se on budjetin suurin ongelma, koska tutkimuksella ja kehitystyöllä on merkittävä vaikutus talouskasvuun.

Valkonen näkee hyviäkin puolia: ”Tutkimuksen menoihin tehdyt leikkaukset ovat selvästi ongelmalliset, vaikka niissäkin painopisteiden valinnalla voidaan lieventää haittoja. Valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistus on esimerkki kustannusneutraalista päätöksestä, jolla saattaa olla suuria positiivisia vaikutuksia oikein toteutettuna.”

Pirttilä puolestaan toivoo, että yliopistosektori pystyy toimintaa tehostamalla kompensoimaan leikkausten vaikutukset edes osittain: ”Uskon isompien yksiköiden tuomaan tehokkuuslisään, mutta ihannetapauksessa tuota lisää tulisi käyttää tutkimuksen laadun tehostamiseen.”

 

Teksti: Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 19.8.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »